Täplärapukantojen tuoton vaihtelu

Pitkäaikainen seuranta sekä Suomessa että Ruotsissa on osoittanut, että täplärapukantojen tuotto voi vaihdella runsaasti ja täplärapukannat voivat romahtaa. Oletus täplärapukantojen tasaisesta tuotosta on toteutunut vain istutusta seuranneen kannan alkukehityksen aikana ja täplärapukannan tiheyden kasvaessa ovat merkit vaikeuksista nousseet pinnalle. Suomessa ensimmäiset havainnot näistä kannan koon vaihteluista tehtiin Karjalohjan Puujärveltä 1990-luvulla ja myöhemmin Säkylän Pyhäjärveltä 2000-luvulla.

Puujärven täplärapukanta romahti rapuruton vuoksi 1990-luvulla eikä ole palautunut entiselle tasolleen. Pyhäjärven (Säkylä) täplärapukanta on romahtanut jo ainakin kahdesti ja tuoton vaihtelu on ollut suurta. Tampereen Pyhäjärven täplärapukanta on myös romahtanut 2000-luvulla, oikeastaan hävinnyt lähes kokonaan. Saimaan alueella on myös todettu ainakin kaksi romahdusta viimeisen 15 vuoden aikana. Kanta-Hämeen alueen täplärapukantojen vaikeuksista on julkaistu selvitys, jonka mukaan alueen noin 75 täplärapukannasta ainakin 30 on havaittu romahdus tai kannan tuoton merkittävä alenema (Jussila ja muut 2014).

Suomessa asiaa ovat selvitelleet mm. Luken ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat. Syinä täplärapukannan vaikeuksiin on esitetty sääilmiöitä (nopeasti etenevä syksy tai kylmä kesä), täpläravulle heikosti sopivia pieniä ja matalia vesialueita (veden lämpimyys ja lämpötilan vaihtelut) sekä tauteja, erityisesti rapuruttoa. Luken tutkijat ovatkin todenneet, että täplärapukantojen tuotto on nykyisin vain korvannut jokirapukantojen tuoton menetyksen, jonka aiheutti täpläravun leviäminen ja sen mukanaan kantama rapuruttotyyppi.

Ruotsissa on asiaa myös seurattu ja tutkittu. Ruotsalaisten mukaan täpläravut ovat alttiimpia kannan vaihteluille lämpimissä vesissä sekä rapuruton tai muiden tautien vaivatessa (Sandström ja muut 2014). Myös täplärapukannan ikä ja istutusvuosi ovat vaikuttaneet, tosin on vaikea sanoa miten tätä pitäisi tulkita.