Uudistava matkailu ja paikan merkitys palveluiden kehittämisessä

Matkailun kestävyyskeskustelu on viime vuosina laajentunut kohti uudistavaa matkailua. Uudistava matkailu käsitteenä on toistaiseksi vähemmän tunnettu ja usein kysytään, miten se eroaa kestävästä matkailusta. Siinä missä kestävä matkailu pyrkii minimoimaan haittoja, uudistava matkailu pyrkii aktiivisesti parantamaan kohdealueen luonnon ja yhteisön hyvinvointia. Uudistavan matkailun keskiössä ovat paikan ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset erityispiirteet, ja siinä keskitytään miettimään, miten matkailu voi tukea paikan hyvinvointia ja elinvoimaisuutta.

Paikka uudistavan matkailun lähtökohtana

Näin ollen uudistava matkailu on väistämättä paikkalähtöistä. Uudistavassa matkailussa yhtä valmista konseptia ei monisteta eri kohteisiin, vaan lähtökohtana ovat aina paikalliset erityispiirteet, tarpeet ja kehittämismahdollisuudet. Olennaista on tunnistaa, mikä juuri tässä paikassa on arvokasta ja millaista uudistavan toiminnan pitäisi olla, jotta luonnon ja paikallisten toimijoiden hyvinvointia voidaan ylläpitää ja edistää matkailun avulla.

Uudistavassa matkailussa paikka ei tarkoita vain fyysistä ympäristöä, vaan myös paikallisia tarinoita, elämäntapoja, elinkeinoja ja yhteisöjä. Matkailuyritykset ovat osa näitä yhteisöjä, eivät ulkopuolisia toimijoita. Näin uudistava matkailu kytkeytyy luontevasti paikallistason kehittämiseen, ja sen avulla voidaan rakentaa siltoja matkailijoiden, asukkaiden, yrittäjien ja asiantuntijoiden välille.

Kuva. Henna Konu.

Miten paikkalähtöisyys näkyy palveluiden kehittämisessä?

Palveluiden kehittämisessä paikkalähtöisyys tarkoittaa, että sisältö ei ole irrallista tekemistä, vaan sidoksissa ympäristöön ja paikalliseen todellisuuteen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

• Paikan tarinan kertomista. Palvelut jakavat tietoa paikallisesta luonnosta, historiasta, kulttuurista ja elämäntavasta kiinnostavalla ja helposti lähestyttävällä tavalla.
• Mahdollisuutta osallistua. Asiakkaille tarjotaan keinoja osallistua paikan hyvinvoinnin tukemiseen – esimerkiksi luonnonympäristön hoitoon tai kulttuuriperinnön vaalimiseen – asiantuntijoiden ohjaamana.
• Kohtaamisia paikallisten kanssa. Yhteiset tekemisen ja oppimisen hetket vahvistavat keskinäistä ymmärrystä ja luovat merkityksellisiä kokemuksia molemmille osapuolille.
• Kestävien arjen ratkaisujen näkyväksi tekemistä. Lähiruoka, kierrätys, kestävät energiaratkaisut ja muut paikalliset käytännöt eivät ole taustarakenteita, vaan näkyvä osa matkakokemusta.
• Tilaa rauhoittumiselle ja reflektiolle. Uudistava matkakokemus ei synny kiireessä. Luonnossa oleilu, pysähtyminen ja kokemusten pohtiminen ovat keskeisiä elementtejä.

Kuva: Henna Konu.

Lisäksi uudistava matkailu hyötyy pitkäjänteisyydestä. Uudistavan matkailun elementtejä sisältävät matkailupalvelut voivat kannustaa matkailijoita pidempiin tai toistuviin vierailuihin tai jopa vapaaehtoistoimintaan omassa arjessa. Näin paikkaan muodostuu suhde, joka ulottuu yksittäistä matkaa pidemmälle.

Uudistava matkailu ei siis ole ohimenevä trendi, vaan uudenlainen tapa ajatella matkailua osana paikallista kehitystä. Kun paikka asetetaan palveluiden kehittämisen keskiöön, matkailusta voi tulla voimavara, joka tukee sekä luonnon, kulttuurin että yhteisöjen elinvoimaa.

Lisälukemista aiheesta:

• Bellato, L., Frantzeskaki, N., & Nygaard, C. A. (2023). Regenerative tourism: a conceptual framework leveraging theory and practice. Tourism Geographies, 25(4), 1026–1046. https://doi.org/10.1080/14616688.2022.2044376
• Iddawala, J., & Lee, D. (2026). Regenerative Tourism: Context and Conceptualisations. Tourism Planning & Development, 23(2), 185–215. https://doi.org/10.1080/21568316.2025.2527614
• Bellato, L., & Pollock, A. (2025). Regenerative tourism: a state-of-the-art review. Tourism Geographies, 27(3–4), 558–567. https://doi.org/10.1080/14616688.2023.2294366