Osan 5A harjoituksen teksti: Myönteinen kehonkuva
Tarve myönteisen kehokuvan (positive body image) määrittelylle ja tutkimukselle pohjaa kritiikille, jonka mukaan kehonkuvatutkimuksessa on keskitytty liikaa pelkästään kehotyytymättömyyteen (Tylka ja Wood-Barcalow 2015a). On myös esitetty, että jos kehotyytymättömyyttä pyritään vähentämään edistämättä myönteistä kehonkuvaa, voidaan parhaimmillaankin päästä kehon inhoamisesta sen sietämiseen.
Myönteisen kehonkuvan tutkimus nojaa vahvasti vahvuuksiin perustuviin psykologian suuntauksiin (Tylka & Wood-Barcalow 2015a). Näitä suuntauksia ovat humanistinen psykologia, positiivinen psykologia ja ohjauspsykologia. Kirjallisuudessa myönteiseen kehonkuvaan liitetään usein kehoarvostus (body appreciation) ja tätä käytetään toisinaan myös synonyymina myönteiselle kehonkuvalle. Kehoarvostus voidaan käsittää myös myönteisen kehonkuvan yhdeksi ulottuvuudeksi. Avalos ja kumppanit (2005) ovat määritelleet kehoarvostuksen kehon hyväksymisenä, kehon myönteisenä arviointina ja huolen pitämisenä kehosta sekä kulttuuristen kauneusihanteiden laajentamisena kapeista kulttuurisista kauneusihanteista (Avalos ym. 2005).
Tylka ja WoodBarcalow (2015a) ovat vuonna 2015 julkaistussa katsaustyyppisessä artikkelissaan pyrkineet kuvaamaan, mitä myönteinen kehonkuva on ja mitä se ei ole. Seuraavassa esitellään myönteisen kehonkuvan viitekehystä pohjautuen tuon artikkelin jäsennykseen.
Näyttäisi siis siltä, että samaan aikaan voi sekä arvostaa omaa kehoaan että olla ainakin jollain tasolla tyytymätön siihen, tai päinvastoin. Myönteinen kehonkuva ei siten tarkoita sitä, että oltaisiin tyytyväisiä kaikkeen omassa kehossa. Se ei myöskään rajoitu pelkästään ulkonäköön, vaan siihen kuuluvat myös muut keholliset ulottuvuudet, kuten kehon toiminnallisuus. Myönteinen kehonkuva on rakenteeltaan moniulotteinen. Siihen kuuluvat seuraavat ulottuvuudet:
- Kehoarvostus (body appreciation):Kehon piirteiden, toiminnan ja terveyden arvostusta. Ei yksinomaan ulkonäön tai kulttuurisiin kauneusihanteisiin sopivan kauneuden arvostusta.
- Kehon hyväksyntä ja rakastaminen (body acceptance and love):Kehossa viihtymisen ja kehon rakastamisen ilmaisemista esim. sen ansiosta, mihin kaikkeen se pystyy ja miten se yhdistää muihin ihmisiin (esim. etninen alkuperä). Se ei ole narsismia tai turhamaisuutta, kuten sosiokulttuuristen ulkonäköihanteiden tavoittelua, ulkonäöllä kilpailua tai kehon muokkaamista erilaiseksi mitä sen luontaiset piirteet ovat.
- Kauneuden ymmärtäminen laajana käsitteenä (broadly conceptualizing beauty):Käsitys siitä, että monenlaiset ulkomuodot voivat olla kauniita. Luonteenpiirteiden, kuten itseluottamuksen tai jalomielisyyden on ilmaistu lisäävän tai olevan osa kauneutta. Kauneus laajana käsitteenä ei rajoitu kauneuden havaitsemiseen toisissa, se koskee myös kauneuden havaitsemista itsessä. Se ei myöskään ole sama kuin seksuaalinen viehättävyys/vetovoima, vaan näitä voidaan havaita toisistaan riippumatta.
- Joustava ulkonäköön panostaminen (adaptive appearance investment): Säännöllistä ulkonäköön liittyvää huolenpitoa itsestä, kuten laittautumista oman tyylitajun ja persoonallisuuden mukaan ja omien luontaisten piirteiden esiin tuomista. Se ei ole oman ulkomuodon tai ulkonäön muuttamista (mahdollisesti turmelemalla) ulkoisten ulkonäköihanteiden mukaisiksi, oman arvon perustamista ulkonäön varaan tai pakkomielteisyyttä ulkonäön muokkaamista kohtaan.
- Sisäinen positiivisuus (inner positivity):Yhteys myönteisen kehonkuvan, positiivisten tunteiden (esim. kehoitsevarmuus, optimismi, iloisuus) ja joustavan (adaptive) käyttäytymisen (esim. itsestä huolehtiminen, toisten auttaminen) välillä. Sisäinen positiivisuus voi näkyä ulospäin esim. hymynä, puolensa pitämisenä, pää pystyssä olemisena ja ”säteilynä”. Sisäinen positiivisuus ei ole turhamaista tai narsistista asennoitumista omaan ulkonäköön, eikä se ilmenny turhamaisina tai narsistisina tekoina.
- Omaa kehoa koskevan tiedon suodattaminen kehoa suojelevasti (filtering information in a body-protective manner): Myönteisen kehonkuvan kanssa yhdenmukaisen tiedon vastaanottamista ja sitä vaarantavien viestien hylkimistä. Se ei kuitenkaan ole täysin aukoton suoja, sillä vaikka kehonkuva olisi myönteinen, siihen liittyville uhille voidaan altistua etenkin aikoina, jolloin ollaan haavoittuvia (esim. väsyneenä, stressaantuneena, kun uhka tulee tärkeältä henkilöltä jne.).
Edellä kuvatut myönteisen kehonkuvan ulottuvuudet eivät ole erillään toisistaan, vaan ne muodostavat holistisen kokonaisuuden, jossa on yhteisvaikutusta ja -säätelyä yksilön sisäisten (esim. ajatukset, tunteet, fysiologia) ja ulkoa vaikuttavien tekijöiden (esim. perhe, yhteisö, kulttuuri) välillä. Myönteinen kehonkuva on luonteltaan sekä pysyvää (stable) että mukautuvaa (malleable). Tutkimuksissa on tavallisesti mitattu myönteistä kehonkuvaa ainoastaan yksilön pysyvänä piirteenä. Näyttöä on kuitenkin alkanut löytyä siitä, että kyseessä ei ole pelkästään stabiili piirre, vaan kehonkuva voi muuttua esimerkiksi iän karttuessa tai ajattelutavan muuttuessa.
Myönteinen kehonkuva on yhteydessä siihen, miten muiden (esim. läheiset ihmiset, korkeampi voima, yhteiskunta) koetaan hyväksyvän oma keho. Myönteistä kehonkuvaa voivat epäsuorasti vahvistaa perheenjäsenten tai ystävien osoittamat hienovaraiset hyväksyvät, tyyliin tai ulkonäköön kohdistuvat viestit (esim. hiustyylin kehuminen), satunnainen ulkonäköön liittyvä puhe sekä kauneutta ja kehon rakastamista koskevat yleiset viestit (esim. jokaisen ainutlaatuisen kauneuden ja kehoarvostuksen esiin tuominen). Yksilön kokemus siitä, että muut hyväksyvät kehon sellaisena kuin se on, saattaa johtaa vähäisempään stressiin ulkonäön suhteen ja suunnata huomiota siihen, miltä keho tuntuu ja miten se toimii. Ulkonäköön liittyvät ”kohteliaisuudet”, kuten kehon muodon tai silmien kehuminen, saattavat sen sijaan olla yhteydessä jopa runsaampaan epäterveeseen ulkonäköön panostamiseen (esim. oman kehon tarkkailu) ja kehotyytymättömyyteen. Tylka ja Wood-Barcalow (2015a) huomauttavat, että kehoon liittyvien kohteliaisuuksien käsittely on monimutkainen prosessi. Vaikka kehoon liittyvät kohteliaisuudet eivät edistäisi myönteistä kehonkuvaa, on hyvin mahdollista, että ulkonäköpaineita aiheuttaa myös se, ettei kuule milloinkaan kehoon tai ulkonäköön liittyviä kehuja.
Myönteinen kehonkuva on sosiaalisten identiteettien muokkaamaa. Esimerkiksi kulttuuri, rotu, sukupuoli, ikä, koko/painoindeksi, kyvyt, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto/henkisyys ja sosiaalinen status voivat muokata kehonkuvaa. Erilaiset sosiaaliset identiteetit edelleen muuttavat ja muokkaavat kehonkuvan ilmentymistä ja merkitystä kullekin yksilölle. Siten ei ole olemassa yhtä yhtenäistä myönteisen kehonkuvan rakennetta, joka pätisi kaikkiin ihmisiin kaikkien sosiaalisten identiteettien sisällä. Tutkimuksissa on havaittu kehon painoindeksin (BMI) olevan käänteisessä yhteydessä myönteiseen kehonkuvaan etenkin länsimaissa. Tämä kertoo kehon painoon liittyvistä kielteisistä asenteista länsimaisessa kulttuurissa. Swami työtovereineen (2012) teki mielenkiintoisen havainnon, jonka mukaan zimbabwelaisten naisten kehotyytyväisyys ei liittynyt painoindeksiin, toisin kuin Iso-Britanniaan muuttaneilla verrokeilla. Lisäksi kehonpainoon liittyvä ristiriita ja kehoarvostus olivat yhteydessä altistumiseen länsimaiselle, mutta eivät zimbabwelaiselle medialle.
Tekstiä muokattu ja lyhennetty 23.5 klo 15.45
Kirjallisuus
Avalos L, Tylka T, Wood-Barcalow N. The Body Appreciation Scale: Development and psychometric evaluation. Body Image 2005;2:285–297
Swami V, Mada R, Tovée M. Weight discrepancy and body appreciation of Zimbabwean women in Zimbabwe and Britain. Body Image 2012;9:559–562
Tylka T, Wood-Barcalow N. What is and what is not positive body image? Conceptual foundations and construct definition. Body image 2015;14:118–29