Sm4rt LOC

Sm4rt LOC koostuu kolmesta pedagogisten pakopelien toteuttamiseen suunnitellusta pelihuoneesta sekä erillisestä tarkkaamosta. Tilojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 100 neliömetriä, ja ne sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella Educa-rakennuksen tiloissa E001 ja E002.

Tilat on suunniteltu tukemaan pedagogisten pakopelien suunnittelua, toteutusta ja havainnointia. Monipuolinen tekninen varustelu mahdollistaa sekä pelillisten oppimistilanteiden toteuttamisen että oppimisprosessin dokumentoinnin tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin.

 

Pelihuoneet

Sm4rt LOCissa on kolme pedagogisten pakopelien toteuttamiseen suunniteltua pelihuonetta, joita voidaan käyttää joustavasti yksittäin tai yhdessä. Huoneissa voidaan toteuttaa fyysisiä ja hybridimuotoisia pakopelikokonaisuuksia sekä muita oppimis-, tutkimus- ja havainnointitilanteita.

Tilojen käyttöä voidaan mukauttaa eri tarpeisiin. Yksi pelihuoneista voidaan varata ohjeistukseen ja pelin jälkeiseen purku- ja keskustelutilanteeseen, kun taas kahdessa muussa huoneessa toteutetaan varsinainen oppimis- tai pelitilanne eri ryhmille. Vaihtoehtoisesti pakopeli voidaan rakentaa useampaan huoneeseen jaksottuvaksi kokonaisuudeksi, jossa toiminta etenee huoneesta toiseen.

Pelihuoneiden muunneltavuutta tukee monipuolinen rekvisiitta, jonka avulla tiloja voidaan muokata erilaisiin pedagogisiin ja tarinallisiin tilanteisiin. Erilaisten esineiden, kankaiden ja visuaalisten elementtien avulla oppimis- ja pelitilanteista voidaan rakentaa kokemuksellisia kokonaisuuksia.

Pelihuoneiden tieto- ja viestintätekniset ratkaisut tukevat oppimis- ja pelitilanteiden toteutusta. Huoneiden valaistusta voidaan säätää tilanteen mukaan, näyttöjen avulla voidaan esittää visuaalista sisältöä ja kaiuttimien kautta tuoda tiloihin erilaisia äänimaisemia. Yhdessä rekvisiitan kanssa nämä ratkaisut tukevat elämyksellisten ja immersiivisten oppimiskokemusten toteuttamista.

Pelihuoneissa hyödynnetään lisäksi ilmanlaatusensorointia, jonka avulla voidaan mitata muun muassa äänenvoimakkuutta, valaistuksen määrää, ilmankosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta. Sensoritietoa voidaan käyttää oppimistilanteiden havainnointiin ja analyysiin osana tutkimus- ja kehittämistyötä.

 

Avajaisissa pakohuonetehtäviä ratkaisivat biologian ja maantieteen opettajaopiskelijat.
Kuva: Varpu Heiskanen, UEF

 

Tarkkaamo

Tarkkaamo mahdollistaa pelihuoneissa tapahtuvan toiminnan seuraamisen, havainnoinnin ja dokumentoinnin. Tarkkaamosta käsin voidaan seurata pelihuoneissa tapahtuvaa toimintaa äänen ja kuvan välityksellä sekä tallentaa video- ja äänimateriaalia oppimis- ja pelitilanteista.

Havainnointi hyödyttää oppimisprosessien tarkastelua, pedagogisten ratkaisujen arviointia sekä pedagogisten pakopelien jatkokehittämistä. Tarkkaamon laitteistot soveltuvat myös tutkimusaineiston keräämiseen.

Tarkkaamossa on erilliset näytöt kullekin kolmelle pelihuoneelle sekä kolme työskentelypistettä tietokoneineen. Kamera- ja ääniohjauksen hallintapaneelien avulla pelihuoneissa tapahtuvaa toimintaa voidaan seurata, ohjata ja tallentaa keskitetysti.

 

Tarkkaamosta käsin pelinjohtaja seuraa ja ohjaa pelihuoneissa tapahtuvaa toimintaa äänen ja kuvan välityksellä.
Kuva: Iiris Kangasniemi

Tarkkaamon näytöiltä pelihuoneiden tapahtumia voidaan seurata reaaliaikaisesti.
Kuva: Iiris Kangasniemi

Sm4rt LOC soveltuu monipuolisesti opetukseen, tutkimukseen sekä pedagogisten pakopelien ja muiden oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteuttamiseen ja havainnointiin. Tila tukee toiminnallisia, kokemuksellisia ja vuorovaikutteisia oppimistilanteita, joissa hyödynnetään pelillisyyttä, simulaatioita ja teknologiaa.

Pelihuoneiden ja tarkkaamon varustelu mahdollistaa esimerkiksi:

• pedagogisten pakopelien ja pelillisten oppimistilanteiden suunnittelun ja toteutuksen
• simulaatiotilanteet ja simulaatio-opetuksen
• ryhmä- ja yksilötyöskentelyn
• oppimistilanteiden ääni- ja kuvatallennuksen
• podcastien ja muun oppimissisällön äänittämisen

Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa monitoimitila, jossa mahdollistetaan oppimisen havainnointi tarkan äänen- ja videoseurannan avulla. Toisena tarkoituksena oli luoda tila ongelmanratkaisutehtävien, eli pakopelien toteuttamiseen. Tila suunniteltiin palvelemaan sekä opetus- ja tutkimushenkilöstöä että opiskelijoita.

Tilojen modernisointi houkuttelevaksi itsetyöskentely- ja monitoimitiloiksi olivat tärkeitä lähtökohtia hankkeen toteutukselle.

Kehittämishankkeen aikataulu:

• 05.12.2019: Hanke-esityksen hyväksyminen.
• Helmikuu 2020: Ohjausryhmän järjestäytyminen ja suunnittelutapaaminen.
• Kevät 2020: Tilojen suunnittelu.
• Kesä 2020: Tilojen muutostyöt.
• 30.09.2020: Tilat luovutettiin UEF:n käyttöön.
• 22.10.2020: UEF:n viralliset avajaiset ja tilojen esittely henkilökunnalle.
• 31.12.2020: Demo-hanke päättyy
• 31.12.2021: Tilastojen mukaan kävijöitä ja vierailijoita yli 1700 henkilöä!
• 30.05.2022: Kävijätilastot osoittavat käyttäjämääräksi jo yli 3000 henkilöä!

 

Tilan avajaiset pidettiin torstaina 22.10.2020 poikkeusolojen vuoksi kutsuvierastilaisuutena.
Kuva: Varpu Heiskanen, UEF

Rehtori Jukka Mönkkönen ohjasi avajaistilaisuudessa laboratorion valoja.
Photo: Varpu Heiskanen, UEF

Tila ennen hanketta tammikuussa 2020
Kuva: Ville Tahvanainen

Tila muutostöiden jälkeen ennen kalustamista syyskuussa 2020
Kuva: Ville Tahvanainen

DEMO-huone kalustamisen jälkeen lokakuussa 2020
Kuva: Matias Pitkänen

• Arto Partanen, projektipäällikkö, Ramboll Oy
• Esko Ollikainen, asiakkuuspäällikkö, SYK Oy
• Taro Malinen, rakennuttajapäällikkö, SYK Oy
• Heikki Toivanen, arkkitehti, Arcadia Oy
• Pekka Kukkonen, sähkösuunnittelija, Granlund Oy
• Tarja Harjula, johtava kiinteistöpäällikkö, UEF
• Tarja Räsänen, kiinteistöinsinööri, UEF
• Kari Korhonen, oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö, UEF
• Matias Pitkänen, IT-suunnittelija, UEF
• Ari Paldanius, IT-päällikkö, UEF
• Ville Tahvanainen, yliopisto-opettaja, UEF
• Tuomo Parkki, opettaja, Joensuun Mediakeskus
• Silja Penttinen, projektiavustaja, UEF (30.5.2020 saakka)
• Antti Jouppi, yliopisto-opettaja, UEF (1.6.2020 alkaen)