Osa 4. Keho kertoo, tunteet ohjaavat vai ulkoinen tieto johdattaa?
Osan 4. tavoitteet:
- Tutustua keholähtöiseen syömiseen nälän eri lajien kautta: miten keho ja mieli viestivät tarpeistaan?
- Ymmärtää tunteiden ja syömisen yhteyttä
- Herättää pohtimaan sisäisen ja ulkoisen tiedon suhdetta (Kertooko keho kaiken? Ovatko ajatukseni aina totta? Mikä on ravitsemussuositusten rooli syömisessä?)
Osan 4. tehtävät:
- Harjoitus: Syönkö kehoani kuunnellen -testi
- Harjoitus: Nälän eri lajit
- Kuuntele podcast ”Kertooko keho vai tarvitsemmeko tietoa?”
- Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen
Johdanto teemaan
Miksi syön niin kuin syön? Mitkä tekijät ohjaavat ruokailutottumuksiani? Kuuntelenko kehoani ja sen viestejä vai ohjaako syömistäni lähinnä tieto siitä, mikä on terveellistä? Entä nautinto, sallinko itseni nauttia ruoasta vai tuottaako herkuttelu helposti syyllisyyttä? Olenko huomannut, että joskus paha mieli saa minussa aikaan halun syödä? Miten reagoin tähän? Vai kiinnitänkö lopulta aika vähän huomiota siihen mitä syön? Jatkuva kiire ja liian vähän aikaa miettiä, mikä olisi minulle hyväksi.
Tässä osiossa tutkimme, miten keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa, millainen rooli tunteilla on syömisessä sekä mikä rooli tiedolla on siinä, mitä syömme.
Keholähtöinen syöminen
Keholähtöinen syöminen on esillä monessa viime vuosina tutuksi tulleessa hyvän syömisen hahmottelussa: intuitiivisessa syömisessä, tietoisessa syömisessä ja Syömisen taidossa (engl. Eating Competence, Satter 2007). KEHUVAssa keholähtöisellä syömisellä tarkoitetaan kehon tarpeiden tunnistamista ja syömistä niiden ohjaamana.
Fysiologiset nälän ja kylläisyyden tuntemukset kehossa ohjaavat meitä ihannetilanteessa syömään kehomme tarpeita vastaavasti – ei liikaa, muttei myöskään liian vähän. Kehon viestien tunnistamista haastaa kuitenkin monia asia: olemme syöneet niin pitkään muiden kuin oman kehomme viestien ohjaamina, ettemme enää tunnista nälkää tai kylläisyyttä; jatkuva ruokamainonnan ja -tarjonnan tulva altistaa meidät tiuhaan ruokaärsykkeille; syömiseen liittyvät normatiiviset ajatukset (mitä ajattelemme ”oikeanlaisesta syömisestä”) ja tunteet ohjaavat meitä syömään siten, että ohitamme kehomme todelliset tarpeet.
Tehtävä 1. Syönkö kehoani kuunnellen -testi
Vastaa Syönkö kehoani kuunnellen -testiin (linkki avautuu uuteen välilehteen). Pohdi joko itsenäisesti, parin kanssa tai ryhmässä, millaisia ajatuksia testin tekeminen herätti. Opitko itsestäsi ja kehon kuuntelun taidoistasi jotain uutta?
Nälän eri lajit
Tietoisen syömisen lähestymistavassa puhutaan nälän eri lajeista. Olemme tehneet näistä nälän eri lajeista oman sovelluksemme myös KEHUVAssa. Niiden avulla pyrimme konkretisoimaan erilaisista syistä johtuvaa haluamme syödä jotakin.
Fysiologinen nälkä on tila, jossa kehomme kärsii energiavajeesta ja toivoo saavansa lisää polttoainetta ja ravintoaineita itseensä. Fysiologinen nälkä voi tuntua kehossamme esimerkiksi nipistyksenä vatsanpohjassa, heikotuksena, orastavana päänsärkynä tai keskittymiskyvyn heikkenemisenä. Herkkyytemme ja tapamme tuntea fysiologista nälkää ovat yksilöllistä.
Ruuan ulkonäkö, tuoksu tai maku voivat houkutella meitä syömään, vaikka meillä ei olisi lainkaan puutetta ravinnosta fysiologisesti. Fysiologinen nälkätila voi tosin edelleen voimistaa tällaisissa tilanteissa haluamme syödä. Tuoreen pullan tuoksu kaupan eteisessä saa kummasti meidät suuntaamaan paistopisteelle ja kauniisti astellut tarjoilut buffetpöydässä lataamaan lautaselle enemmän ruokaa kuin jaksamme syödä.
Opittu ja ”kellotettu” nälkä viittaa tilaan, joka syntyy toiston ja oppimisen kautta. Jos syömisen rytmimme on hyvin säännöllinen, voi kehomme oppia haluamaan lounasruokaa työpäivinä aina kello yksitoista ja viestiä tästä nälän tunteena päivästä toiseen samaan aikaan. Tiettyjen ruokien syömiseen tietyissä tilanteissa ja paikoissa liittyy paljon ehdollistumista: opimme kaipaamaan voileipiä löhötessämme iltaisin sohvalla ruudun edessä, jos toistamme tätä rituaalia riittävän pitkään. Tai viimeistään leffateatterin aulassa askeleemme suuntaavat popcornin tai irtokarkkien luo, jos olemme tottuneet syömään niitä aina, kun käymme elokuvissa.
Erilaisiin tunnetiloihin voi liittyä halua syödä. Ikävä, ahdistus, suru ja yksinäisyys tai yhtä lailla ilo ja kiintymys voivat saada meissä aikaan halun syödä. Tunnesyömisestä puhutaan yleensä silloin, kun tunteet nappaavat pääroolin syömisen säätelyssä ja käytämme ruokaa apuna tunteiden hallinnassa tai torjumisessa. Tietoisessa syömisessä puhutaan tässä yhteydessä sydämen nälästä. Tunnesyömiseen voi myös liittyä ehdollistumista. Jos meitä on lapsena toistuvasti lohdutettu tiettyjen tunnetilojen yhteydessä (esimerkiksi suru, pettymys) tarjoamalla tietynlaista ruokaa, opimme etsimään näistä samoista ruuista lohtua vielä aikuisenakin.
Ajatusten nälällä viitataan yleensä normatiivisiin ajatuksiin, jotka ohjaavat meitä syömään tai olemaan syömättä jotakin tiettyä ruokaa. Tällaisia ovat ajatukset kuten ”sokeri on epäterveellistä, sitä pitää välttää”, ”ruoka pitää tehdä itse, sillä valmisruoissa on liikaa lisäaineita” tai ”jokaisella aterialla pitää olla kasviksia.” Osa normatiivista ajatuksista voi olla meille hyödyllisiä, osa jopa haitallisia. Haittaa meille voi olla ajatuksista, jotka ovat enemmän mielikuvia kuin totuuksia tai jotka ovat ehdottoman mustavalkoisia ja ohjaavat meitä joustamattomuuteen syömisessä.
Tehtävä 2. Harjoitus: nälän eri lajit
Pohdi joko itsenäisesti tai parin kanssa/ryhmässä, tunnistatko nälän eri lajeja omalla kohdallasi? Millaisissa tilanteissa olet kohdannut erilaisia nälän lajeja?
Kertooko keho kaiken?
Neljännen osion päätteeksi keskitymme pohtimaan ulkoisen ja sisäisen tiedon suhdetta. Jos keho on niin viisas kuin aina välillä väitetään, mihin ravitsemustietoa, kuten ravitsemussuosituksia tarvitaan?
Tehtävä 3. Podcast ”Kertooko keho vai tarvitsemmeko tietoa?”
Seuraavassa Podcast-katkelmassa (kesto n. 12 min.) Sanna Talvia pohtii keholähtöisen syömisen ja kehon ulkopuolelta tulevan tiedon, kuten ravitsemussuositusten, välistä suhdetta ravitsemusterapeutti Anna Päätalon kanssa. Kuuntele tallenne ja siirry tämän jälkeen pohtimaan podcast-linkin alla esitettyjä kysymyksiä.
Tehtävän 3. kysymykset:
- Kuinka paljon ei-ravitsemusammattilaisen tulee tietää ruoasta ja ravitsemuksesta?
- Voinko keskustella asiakkaani kanssa ruoasta ja esittää näkemyksiä, jotka eivät ole linjassa virallisen tiedon (esim. ravitsemussuositusten) kanssa? Perustele näkemystäsi.
Tehtävän suorittaminen ryhmässä tai parin kanssa: Pohtikaa yhdessä esitettyjä kysymyksiä. Voitte myös halutessanne osallistua keskusteluun keskustelualueella (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Tehtävän suorittaminen itsenäisesti: Pohdi kysymyksiä itsenäisesti ja osallistu keskusteluun keskustelualueella (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Tehtävä 4. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen
Pohdi seuraavaa kysymystä oppimispäiväkirjaasi.
- KEHUVAssa ajatellaan, että ihannetilanteessa syömistä ohjaavat yhdessä sekä kehon viestit että ulkoinen, luotettava tieto. Myös tunteet saavat vaikuttaa, mutteivat ottaa kokonaan syömisen säätelyn valtaa itselleen. Pohdi, miten kehoviestien kuuntelun, ulkoisen tiedon hyödyntämisen tai tunteiden vaikutuksen ylikorostuminen voi näkyä syömisessä. Voit pohtia jokaista näistä erikseen. Entä jos jokin näistä puuttuu kokonaan?
KEHUVA-työote testissä
Jos tehtävässä 3. kuuntelemasi podcastin katkelma herätti kiinnostuksesi, alta pääset kuuntelemaan koko jakson, jossa KEHUVA-lähestymistavasta innostunut ravitsemusterapeutti Anna Päätalo kertoo kokemuksiaan lähestymistavan hyödyntämisestä mm. työttömien ryhmissä ja terveysalan ammattilaisten koulutuksessa. Lisäksi Sanna ja Anna keskustelevat ravitsemussuositusten merkityksestä ruokakasvatuksessa.
Kuuntele podcast (avautuu uudessa välilehdessä)
Tuotanto ja tekninen toteutus: Katarina Blomqvist, Slap Media.