Osa 2. KEHUVAn ytimessä: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan
Osan tavoitteet:
- Esitellä KEHUVA-lähestymistavan ydin: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan sekä hankkeen taustafilosofia
- Esitellä KEHUVA-prosessi
Osan tehtävät:
- Pohdinta ja osallistuminen keskusteluun
- Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen (kysymykset osion lopussa)
Johdanto teemaan
KEHUVA-lähestymistapa rakentuu seuraavien teemojen pohjalta: suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan (ks. kuva alla). Tässä osassa keskitytään tarkastelemaan suhdetta itseen. Suhdetta ruokaan ja kehoon tutkaillaan koulutuksen myöhemmissä osissa.
KEHUVA-lähestymistavan taustat
Lähestymistavan taustavaikuttimena on Terveyttä kaiken kokoisena-lähestymistapa (Health At Every Size, HAES). HAES on kokonaisvaltainen näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin, joka keskittyy tunne-elämän tasapainoisuuteen ja fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin kannustamalla henkilöä edistämään hyvinvointiaan itsensä hyväksymisen kautta (Tylka et al. 2014). Lähestymistavan pääajatuksena on, että kehon paino ei yksin määritä ihmisen terveyttä eikä kerro kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista mitään. HAES:n mukaan nykyisestä ulkonäkö- ja painokeskeisestä ajattelutavasta tulisikin siirtyä hyvinvointikeskeiseen, omaan itseen ja kehoon lempeästi ja hyväksyvästi suhtautuvaan ajatusmaailmaan.
Tämä on ollut myös yksi KEHUVAn kantavia ajatuksia: Kokonaisvaltainen terveyttä ja hyvinvointia edistävä syöminen lähtee itsearvostuksesta. Jos en arvosta itseäni, miksi haluaisin tehdä itselleni hyvää? Jos syömisen ja kehoon vaikuttamisen motiivina on tulla vasta tavoitellun muutoksen kautta arvostetuksi ja hyväksytyksi ihmisenä, voi polku viedä meidät ojasta allikkoon.
KEHUVAssa keskeistä on oman kehon ja itsensä hyväksyminen. Tie hyväksymiseen käy itsetuntemuksen kautta. KEHUVA-toiminnassa tavoitteena on johdattaa niin ammattilaiset kuin nuoret tutustumaan itseensä ja omaan ruoka- ja kehosuhteeseensa arvottamatta ja lempeästi itsestään uutta oppien. Tämän lisäksi tavoitteena on vahvistaa yksilön yhteyttä omaan itseensä ja kehoonsa: mitä kehoni minulle viestittää ja osaanko lukea sen viestejä? Mitä kehoni tai mieleni tarvitsee? Millaisia tunteita ruoka ja syöminen minussa herättää ja miten reagoin niihin?
Tutkimusmatkalla omaan itseen ja omaan ruoka- ja kehosuhteeseen itsearvotuksen lisäksi itsemyötätunto nähdään KEHUVAssa tärkeänä näkökulmana. Myötätunto itseä kohtaan koostuu kolmesta osatekijästä (Neff 2016):
- Ensimmäinen osatekijä on ystävällisyys itseä kohtaan: kohtelen itseäni hyväntahtoisesti ja ymmärtäväisesti, en arvostelevasti ja tuomitsevasti puutteistani huolimatta.
- Toinen osatekijä on yhteenkuuluvuuden kokemus: olemme kaikki epätäydellisinä ihmisiä, osa ihmiskuntaa. Epätäydellisyys ei erota meitä yksinäisyyteen, vaan yhdistää muihin ihmisiin.
- Kolmantena itsemyötätunnon osatekijänä on tietoinen läsnäolo: oman kokemuksen tietoinen ja puolueeton tarkastelu ilman, että yrittää vähätellä sitä olemattomaksi tai paisutella suuremmaksi kuin se todellisuudessa on.
Itsensä arvostamisen ja itsemyötätunnon harjoitteleminen ja vahvistaminen ovat läsnä lähestymistapana kaikessa KEHUVA-toiminnassa. Itsearvostuksen ja itsemyötätunnon voi nähdä myös kolikon kahtena puolena: itsearvostus keskittyy siihen, mikä tuottaa meille iloa ja nautintoa, itsemyötätunto siihen, mikä tuottaa meille kärsimystä. Itsearvostuksen valokeilassa ovat vahvuutemme, itsemyötätunto auttaa meitä elämään heikkouksiemme ja keskeneräisyytemme kanssa. Itsemyötätuntoinen mieli auttaa meitä uskomaan, että meidän ei tarvitse olla täydellisiä, jotta voimme pitää itsestämme, eikä elämän tarvitse olla tietyllä tolalla, jotta voimme olla tyytyväisiä.
KEHUVA-prosessi
KEHUVA-toiminnan taustalla on ajatus: ensin me ammattilaiset, sitten asiakkaat. Tämä tarkoittaa, että ennen kuin ammattilaiset ottavat KEHUVA-lähestymistapaa osaksi työotettaan, he tutustuvat ensin itse omaan ruoka- ja kehosuhteeseensa ja sen lempeään kohtaamiseen. KEHUVA-ammattilaiskoulutuksien keskeisin tavoite onkin käynnistää prosessi, jossa ammattilainen lähtee tietoisesti tutustumaan ja tarkastelemaan omaa tapaansa suhtautua ruokaan ja omaan kehoonsa. Tämä työskentely voidaan nähdä henkilökohtaisena ja ammatillisena identiteettityönä: mitä ajattelen ruoasta ja syömisestä, omasta kehostani ja miten se on yhteydessä siihen, miten käsittelen ja kohtaan näitä teemoja työssäni.
Ammattilaisen oma prosessi nähdään KEHUVAssa erittäin tärkeänä. Henkilökohtaiset arvomme, uskomuksemme ja ajatuksemme ovat läsnä myös ammatillisissa kohtaamisisa Ne väistämättä suuntavat huomiotamme ja vaikuttavat tapaamme suhtautua esiin nouseviin asioihin. KEHUVAssa uskotaankin, että ruoka- ja kehoteemojen äärellä kohtaamisessa tärkeää on tiedostaa ja tunnistaa omat lähtökohtansa: millaisesta ruoka- ja kehosuhteesta käsin lähestyn näitä teemoja?
Tavoitteena ammattilaisen oman ruoka- ja kehosuhteen tunnistamisessa on voimavaralähtöisyys. Kasvanut tietoisuus omasta ruoka- ja kehosuhteesta sekä teemojen omakohtainen prosessointi tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää opittua voimavarana työssä. Tullessaan paremmin tietoiseksi omasta suhteestaan ruokaan ja omaan kehoonsa ammattilainen saa myös mahdollisuuden harjoitella lempeää ja arvostavaa suhtautumista omaan keskeneräisyyteensä ja puutteisiinsa. Tekijöihin, jotka yhdistävät meitä kaikkia. Tämä oivallus luo pohjaa KEHUVAn lähtökohtana toimivalle kohtaamisen tavalle: oman ja toisten kehon ja ruokasuhteen lempeälle ja arvostavalle kohtaamiselle. Kenenkään arvo ihmisenä ei perustu kehon ominaisuuksiin, syömisen tapaan ja ruokavalion ravitsemukselliseen laatuun.
Tehtävä 1. Pohdinta ja osallistuminen keskusteluun
Mitä ajatuksia KEHUVA-lähestymistapa sinussa herättää? Pohdi kysymystä itsenäisesti tai ryhmässä. Voit halutessasi osallistua keskusteluun aiheesta keskustelualueella (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Tehtävä 2. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen
Pohdi seuraavia kysymyksiä oppimispäiväkirjaasi:
- KEHUVA-lähestymistavassa ei arvoteta tai arvioida yksilön tapaa syödä tai ruokavalion terveellisyyttä tai epäterveellisyyttä. Pohdi, miksi ei.
- KEHUVA-toiminnassa ruoan äärellä työskentelyn ensisijainen tavoite ei ole muutos esim. asiakkaan ruokailutottumuksissa, vaan nykytilan tunnistaminen, tutkailu, lempeä tarkastelu ja hyväksyntä. Mitä ajatuksia tällainen lähestymistapa sinussa herättää? Koetko, että tämänkaltainen työskentely voi olla jollakin tavalla ristiriidassa oman työsi tavoitteiden kanssa? Millä tavoin? Voit myös pohtia kysymystä yleisemmin esim. terveysalalla tehtävän työn tavoitteiden kautta.
Kirjallisuus:
Neff, K. (2016) Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi. Helsinki: Viisas elämä.
Tylka T. L et al. (2014) The weight- inclusive versus weight-normative approach to health: evaluating the evidence for prioritizing well-being over weight loss. J Obes2014; 2014: 983495.
Osioon liittyvä oheislukemisto:
Bacon, L. and Aphramor, L. (2011) Weight Science: Evaluating the Evidence for a Paradigm Shift. Nutrition Journal, 10, 2891-2903.
http://dx.doi.org/10.1186/1475-2891-10-9
Satter E. (2007) Eating Competence: Definition and Evidence for the Satter Eating Competence Model. J Nutr Educ Behav 2007;39:142–153