Kyynelkanavat-hanke tarkastelee tieteen ja taiteen keinoin itkuvirsiperinteen jatkumoa ja roolia modernissa suomalaisessa yhteiskunnassa. Perinteen juuret juontuvat itämerensuomalaisista, etenkin karjalaisista ja inkeriläisistä perinteistä. Hankkeessa etsimme vastausta kysymykseen, minkälaisiin tarpeisiin itkuvirret ja äänellä itkeminen nykymaailmassa vastaavat. Hankkeessa työskentelee kolme taiteilija–tutkija-työparia, jotka lähestyvät aihetta kokemuksellisuuden, uskonnollisuuden, yhteisöllisyyden ja tunteen näkökulmista, myös karjalaisuus on keskeinen teema. Hankkeessa folkloristiikan, etnomusikologian ja kulttuurintutkimuksen näkökulmat yhdistyvät taiteen tapoihin lähestyä ja soveltaa itkuvirsiperinnettä. Hanke toimii Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella. Hanketta johtaa FT Elina Hytönen-Ng.
Nykyajassa itkuvirsiperinne on versonut moniin eri suuntiin ulottuen taiteesta terapeuttiseen itseilmaisuun. Tutkimuksemme pääkysymyksiä ovatkin, mitä kaikkea itkuvirret nykyaikana ovat ja minkälaisia merkityksiä itkuvirsille ja äänellä itkemiselle annetaan. Nyky-Suomessa (suomalaisen yhteiskunnan vaikutuspiirissä ja maantieteellisenä alueena – ei siis vain suomalaisuutena) on eri taustoista ja lähtökohdista nousseita tapoja ymmärtää, määritellä ja merkityksellistää itkuvirsiperinnettä.
Hankkeemme tavoitteena on tutkia tätä itkuvirsiperinteen laajaa kenttää nyky-Suomessa ja tuoda esille, miten moninaisista ilmiöistä se muodostuu. Hankkeen yhtenä päämääränä toivomme lisää avoimuutta ja keskustelevuutta sekä ennen kaikkea keskinäistä ymmärrystä näiden erilaisten näkemysten välille. Hankkeen tavoitteena ei siis ole tuottaa yhtä totuutta siitä, mitä itkuvirsiperinne nykyajassa on, vaan tuoda esiin sen moninaisuus ja eri ilmenemismuotoja, itkuvirsien saamia merkityksiä ja itkuperinteen ympärillä nousseita keskusteluita.
Hankkeen työryhmä on monialainen ja kunkin tutkijan ja taiteilijan tausta itkuvirsiperinteen parissa hyvin erilainen. Näin myös käsityksemme itkuvirsistä, itkuperinteestä ja itkujen merkityksistä ovat vaihtelevat, eikä hankkeella siten ole yhtä yksimielistä mielipidettä tai näkemystä keskusteluissa, joihin hankkeen puitteissa olemme osallistuneet ja osallistumme. Kukin hankkeen toimijoista – tutkijoista ja taiteilijoista – edustaa siis aina itseään ja omia mielipiteitään, ei koko hankkeen työryhmän näkemyksiä.
Haluamme hankkeemme myötä lisätä myös yleistä tietämystä itkuvirsiperinteen juurista, karjalaisuudesta ja karjalaisesta kulttuurista sekä tukea karjalan kielen elvytystyötä.
Kyynelkanavat-hankkeessa järjestämme vuosittain itkuvirsiin ja äänellä itkemiseen keskittyviä tapahtumia. Tapahtumien tavoitteena on luoda kohtaamispaikka kaikille itkuvirsistä kiinnostuneille. Tapahtumissa tuodaan tutkija–taiteilija-työparien teemoja esille ja käydään keskustelua niin tutkimuksen kuin äänellä itkijöiden kentän kanssa.