Häidenvietto Karjalan runomailla
Ajatusleikki 100-vuotiaan mykkäelokuvan äänimaailmaan
Kalevalaseuran vuonna 1921 julkaisema elokuva Häidenvietto Karjalan runomailla herää uudelleen henkiin duo Pajolaisen käsittelyssä. Emmi Kuittisen ja Minsku Tammelan muodostama, karjalaiseen kansanlauluperinteeseen perehtynyt Pajolaine on säveltänyt ja sovittanut elokuvaan uuden musiikin. Sävellystyö alkoi ajatusleikistä: miltä elokuva olisi kuulostanut, jos siihen olisi alun perin saatu tallennettua myös musiikki.
Tärkeään rooliin Pajolaisen musiikissa nousi rajakarjalainen häälauluperinne, erityisesti elokuvassa esiintyvien itkijä Matjoi Plattosen itkuvirret ja loitsut sekä kantelisti Iivana Brelon soittama Maanitus. Elokuvan uudella ääniraidalla musisoivat Kuittisen ja Tammelan lisäksi myös laulaja-puhallinsoittaja Juulia Björn sekä kantelisti-laulaja Maija Kauhanen. Äänityksestä ja äänisuunnittelusta vastaa Mikko H. Haapoja.
Vuonna 1919 perustetussa Kalevalaseurassa virisi ajatus tallentaa karjalaisia häämenoja. Kohteeksi valikoitui Raja-Karjalan Suojärvi, jonne kesäkuussa 1920 Kalevalaseuran retkikunta matkasi. Retkikuntaan kuuluivat kansatieteilijä U. T. Sirelius, kansanrunoudentutkija Väinö Salminen, kansanmusiikintutkija A. O. Väisänen ja taiteilija J. W. Mattila. Alkuperäinen musiikki elokuvassa on Armas Launiksen säveltämä orkesteriteos, jonka hän on sovittanut Seitsemän veljestä- ja Kullervo-oopperoistaan.
Häidenvietto -elokuva ja sen taustat ovat melko tyypillisiä itsenäisyyden jälkimaininkien karelianismille ja kansalliselle kiinnostukselle karjalaisuudesta ammentavaa menneisyyttä, tapoja ja perinteitä kohtaan. Elokuva on taiteellinen ja kulttuurinen konstruktio, jossa karjalainen häänäytelmä heijastelee mielikuvaa ”kalevalalaisesta” perinteestä, jota ei tällaisenaan ole koskaan ollut.
”Elokuva on vahvasti aikakautensa tuote. Vaikka elokuvan rytmi saattaa tuntua nykykatsojasta oudolta, koimme, että siinä on paljon kauniita kohtauksia. Paikalliset ihmiset esiintyvät siinä luontevasti ja tuli olo, että elokuva kaipaa musiikin, joka toisi sitä samaa tunnelmaa”, Kuittinen ja Tammela taustoittavat sävellystyönsä lähtökohtia ja jatkavat: ”Kaikki elokuvan tekstit kuten laulujen, itkujen ja loitsujen sanat on tallennettu Raja-Karjalan alueelta, ja ne ovat pääosin karjalaksi. Elokuvan kuvitteelliset häät olivat inspiroiva asetelma tuoda esiin perinnemusiikkia ja säveltää uutta, sillä kohtauksien tunnelmat vaihtelevat itkuvirsien ja runolaulujen seesteisestä maailmasta riehakkaisiin häätansseihin.”
Elokuvan oikeudet omistava Kalevalaseura on tukenut Pajolaisen hanketta alusta lähtien. “Kalevalaseurassa ollaan innostuneita elokuvan uudesta ja raikkaasta musiikillisesta toteutuksesta, joka kunnioittaa elokuvan alkuperäistä rytmiä. Kaikkia klassikoita sovitetaan ja tulkitaan yhä uudestaan, niin myös Häidenvietto-elokuvaa. Hieno lisä uudessa tulkinnassa on arkiston äänitteiden sovittaminen osaksi elokuvan musiikillista kerrontaa”, kertoo Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen.
Pajolaine ponnistaa laulutoveruudesta ja karjalaisesta lauluperinteestä. Emmi Kuittinen ja Minsku Tammela ovat ammattikansanmuusikoita, ja he ovat laulaneet yhdessä jo vuodesta 2011. Vuonna 2014 he menestyivät kansallisessa Konsta Jylhä -laulukilpailussa ja vuonna 2015 julkaistiin albumi Raitilla. Kuittinen ja Tammela kertovat Kyynelkanavat 2022 -tapahtumassa koko Häidenvietto-projektista elokuvanäytöksen alussa Ilomantsissa ja Joensuussa.