Tiedote 2022
Tiedote: Kyynelkanavat-tapahtuma 2022
Julkaisuvapaa 9.5.2022
Karjalaisia hääperinteitä ja keskusteluja itkuvirsiperinteestä
Kyynelkanavat-tapahtuma vie itkuvirsiperinteen maailmaan taiteen ja tieteen näkökulmin. Kesän 2022 taiteellisen ohjelman teemana on karjalainen hääperinne, jossa itkuvirret ovat olleet keskeisessä osassa. Yleisöseminaarissa pureudutaan puolestaan muun muassa karjalaisuuden ja perinteen muuttumisen kysymyksiin. Tapahtuma järjestetään Ilomantsissa ja Joensuussa 17.–19.7.2022.
Itkuvirsiperinteen ytimessä ovat tunteet ja yhteisöllisyys. Vaikka mielikuvissa itkuvirret liittyvät kuolemaan, on äänellä itkemisellä ollut tärkeä rooli myös karjalaisissa, samoin kuin inkeriläisissä, häärituaaleissa. Morsian eli antilas on valmisteltu ja saatettu uuteen elämänvaiheeseen ja rooliin yhteisössä, ja suvun esivanhemmilta pyydetään onnea ja suojelua itkemällä äänellä.
“Hääitkuissa minua puhuttelee erityisesti se, miten antilasta hyvästeltäessä ja neuvoessa huomioidaan koko yhteisö; suku ja ystävät”, pohtii Kyynelkanavat-taiteilija, itkijä Emilia Kallonen. Kallosen ja Loihu-yhtyeen karjalaiseen hääperinteeseen perustuva Kruuga-konsertti kuullaan Ilomantsissa sunnuntaina 17.7. “Kruugan taustalla on ollut halu koota yhteen Taipaleen ortodoksisen seurakunnan alueelta tallennettu hääperinne”, Kallonen kertoo.
Kyynelkanavat-tapahtumassa esitetään myös vuonna 1921 valmistunut mykkäelokuva Häiden vietto Karjalan runomailla, johon Kyynelkanavat-taiteilija Emmi Kuittinen on laatinut uuden ääniraidan kansanmuusikko Minsku Tammelan kanssa. Uuden musiikin työstämisen taustalla duolla on ollut ajatus siitä, miltä elokuva kuulostaisi, jos siihen olisi alun perin saatu tallennettua mukaan ääni. Elokuvaesitys avaa tapahtuman Ilomantsissa sunnuntaina 17.7. Elokuva nähdään myös Joensuussa maanantai-iltana 18.7.
Elokuvan ja Kruuga-konsertin lisäksi ohjelmassa on yleisöseminaari, jossa pureudutaan viime aikoina virinneeseen keskusteluun karjalaisuudesta ja karjalaisista perinteistä suomalaisessa yhteiskunnassa, perinteen muuttuvaan luonteeseen ja itkuvirsiperinteen nyky-yhteiskunnassa saamiin merkityksiin.
“Esimerkiksi kysymykset siitä, kenellä on oikeus tutkia tai esittää ja minkälaisia vastuita tutkimiseen ja esittämiseen liittyy, ovat puhuttaneet hankkeen ympärillä. Muun muassa näitä aiheita pohditaan kesän seminaarissa”, toteaa hankkeen johtaja, tutkija Elina Hytönen-Ng, ja jatkaa: “Seminaarin lisäksi olemme halunneet varata tapahtuman ohjelmaan myös muuta aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle ja kohtaamisille. Viime kesän tapahtuman perusteella kiinnostusta on paljon ja avoin ajatustenvaihto on tärkeä.”
Tapahtuman kolmantena päivänä vuorossa on karjalankielisten itkuvirsien työpaja sekä kurkistus tieteen ja taiteen kohtaamiseen hankkeen työparien esitellessä työskentelyään ja tutkimusteemojaan. Aamupäivän ohjelmassa kuullaan myös hankkeen taiteilijoiden muodostaman Surento-yhtyeen tulkinta Oksenja Mäkiselän esittämästä itkuvirrestä karjalaisten kohtalosta.
Tapahtuma on osa Koneen Säätiön rahoittamaa Kyynelkanavat-hanketta, joka tarkastelee itkuvirsiperineen jatkumoa sekä roolia suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa tieteen ja taiteen keinoin. Nyky-Suomessa tunnetun perinteen juuret ovat etenkin karjalaisessa rituaalisessa perinteessä, joka on 2020-luvun suomalaiseen yhteiskuntaan tultaessa versonut moniaalle esittävästä taiteesta terapeuttiseen itseilmaisuun.
Kyynelkanavat 2022 -tapahtuma su 17.7. Ilomantsissa ja ma–ti 18.–19.7. Joensuussa
Ohjelma ja lisätiedot: https://sites.uef.fi/kyynelkanavat/tapahtumat/kyynelkanavat-2022/
Tiedustelut: kyynelkanavat2022 -a- gmail.com
Pressikuvat: https://drive.google.com/drive/u/1/folders/1UmBJ_Wi9BT3xNbfac1s1cEsFViHfKq6m
Tapahtumaa tukee: Karjalan Sivistysseura
