5. Tutkimusaineiston avaaminen

Tutkimusaineistojen avaaminen

• lisää aineistojen uudelleenkäyttöä
• edistää tutkimusta ja innovaatioita
• parantaa tutkimuksen luotettavuutta
• edistää tutkimusyhteistyötä
• säästää resursseja, kun tutkimusaineisto on jo avoimesti saatavilla.

Tutkimusaineistot voidaan jakaa avoimesti

• tallentamalla ne kansainväliseen tai kansalliseen, yleiseen tai tieteenalakohtaiseen datarepositorioon
• tallentamalla ne organisaation datarepositorioon
• julkaisemalla ne tiedejulkaisussa (data journal).

Tutkimusaineistojen avaaminen tapahtuu tyypillisesti projektin päätyttyä, mutta sitä voi tapahtua projektin aikanakin etenkin pitkissä projekteissa. Joka tapauksessa on erittäin tärkeää, että mahdollinen avaaminen suunnitellaan jo tutkimusprojektin alussa. Ilman huolellista suunnittelua jo ennen aineistonkeruun aloittamista tutkimusaineistojen avaaminen saattaa olla mahdotonta.

Tutkimusaineistoa voidaan avata muiden hyödynnettäväksi eriasteisesti data-arkistojen ja -repositorioiden kautta. Eettiset tai juridiset seikat voivat rajoittaa aineistojen käyttöoikeuksia. Esimerkiksi arkaluontoiset tai luottamukselliset tiedot tai liikesalaisuudet rajoittavat aineiston avaamista. Jos tutkimusaineisto sisältää henkilötietoja, tietosuojaohjeisiin on kiinnitettävä huomioita (ks. oppimateriaalin luku 2).

Jos aineistoa ei voi avata, se pitää perustella aineistonhallintasuunnitelmassa. On hyvä muistaa, että vaikka avaaminen ei olisi mahdollista luottamuksellisuuden, sopimusten tai muiden seikkojen vuoksi, kuvailutiedot voidaan kuitenkin yleensä julkaista. Metatietojen julkaiseminen tuo datalle ja tutkimusprojektille näkyvyyttä myös silloin, kun varsinaista dataa ei voi jostain syystä avata.

Datarepositoriot tai -arkistot ovat eräänlaisia datatietokantoja, jotka ovat erikoistuneet tutkimusdatan julkaisemiseen. Ne voivat olla ns. geneerisiä eli yleisiä repositorioita, jotka ottavat vastaan eri alojen tutkimusdataa, tai tiettyyn tieteenalaan tai teemaan keskittyviä repositorioita.

Monet datarepositoriot ovat tutkijoille ilmaisia, mutta osa voi periä maksun datan ylläpidosta. Tutkija voi valita tutkimusdatallensa ja tieteenalallensa parhaiten soveltuvan repositorion. Monilla kustantajilla on myös omat suosituksensa datarepositorioista.

Sopivaa datarepositoriota voi etsiä esimerkiksi Registry of Research Data Repositories (re3data.org) -palvelusta tutkimusalan tai aiheen mukaan. UEF Datatuen verkkosivulle päivitetään syksyn 2023 aikana tietoa datarepositorioista.

Alla pari esimerkkiä yleisesti käytetyistä datarepositoorioista, joihon voi tallentaa tutkimusaineistoa.

Tietoarkisto on maksuton pitkäaikaissäilytys palvelu, johon voidaan arkistoida eri alojen sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun FAIR-periaatteiden mukaisesti.  Tietoarkisto on erikoistunut yhteiskuntatieteellisiin aineistoihin. Se huolehtii aineiston kuratoinnista eli tekee siitä jatkokäyttöön sopivan version, huolehtii aineiston kuvailemisesta ja auttaa aineiston anonymisoinnissa. Tutkimusaineistot saavat pysyvän tunnisteen, mikä tukee niiden jatkokäyttöä.

Zenodo on maksuton kansainvälinen ja yleiskäyttöinen tutkimusaineiston tallennus- ja jakopalvelu, johon voi tallentaa esimerkiksi julkaisuja, postereita, esityksiä, tutkimusdataa, kuvia videoita, ohjelmistoja ja luentoja. Vaikka aineistot saavat pysyvän tunnisteen (DOI), Zenodo ei huolehdi aineiston kuratoinnista eli siitä, että aineistot ovat löydettävissä, luettavissa ja käytettävissä uudelleenkäyttöä varten nyt ja tulevaisuudessa. Zenodo on CERNin ylläpitämä, ja sen päärahoittajiin lukeutuu Euroopan komissio (OpenAIRE).

HUOM! UEF eRepo ei ole datarepositorio eli siellä ei säilytetä tutkimusdataa. Sen sijaan UEF eRepo kerää tietoa UEFin tutkijoiden muualla säilytettävästä tai julkaistusta tutkimusdatasta.

Avattavat tutkimusaineistot tulee lisensoida eli määritellä aineiston käyttöehdot, -oikeudet ja avoimuus. Creative Commons on kansainvälisesti käytössä oleva yleinen lisenssijärjestelmä. Se tarjoaa ilmaisia tekijänoikeuslisenssejä, joilla saa helposti ja standardoidusti määriteltyä, miten avoimesti verkkoon tuotettua aineistoa muut voivat käyttää eli tavat, millä muut saavat kopioida, levittää ja käyttää tutkimusaineistoa.

Avoimille tutkimusaineistoille suositellaan lisenssiksi CC BY 4.0 tai CC0 ja metatiedoille CC0. Tietokoneohjelmille ja lähdekoodeille suositellaan usein esimerkiksi MIT-lisenssiä tai GPL-lisenssiä.

Creative Commons -lisenssit

CC BY on yleisin ja joustavin lisenssi, mikä sallii muiden kopioida, välittää, levittää ja esittää alkuperäisen tekijän tekijänoikeuksiin kuuluvaa teosta sekä siitä muokattuja versioita, kun alkuperäinen tekijä mainitaan. Sitä suositellaan tilanteisiin, joissa teoksen käyttö ja leviäminen halutaan maksimoida ja varmistaa, että alkuperäinen tekijä huomioidaan asianmukaisesti. CC0-linsessin kohdalla alkuperäistä tekijäähän ei ole pakko mainita, vaikka se toki kuuluu hyviin viittaustapoihin.

CC BY-SA sallii muiden levittää ja muokata teosta sekä luoda sen pohjalta uusia teoksiamyös kaupallisessa tarkoituksessa, kun alkuperäinen tekijä mainitaan ja uudet tuotokset lisensoidaan samoin ehdoin.

CC BY-NC sallii muiden levittää ja muokata teosta sekä luoda sen pohjalta uusia teoksia mutta ei kaupallisiin tarkoituksiin. Uusienkin teosten tulee olla epäkaupallisia ja alkuperäinen tekijä on mainittava Johdannaisteoksia ei tarvitse lisensoida samoilla ehdoilla. Tässä saattaa tulla ongelma vastaan, jos alkuperäinen tekijä haluaa hyödyntää omaa tuotostaan kaupallisiin tarkoituksiin.

CC BY-NC-SA sallii muiden levittää ja muokata teosta sekä luoda sen pohjalta uusia teoksia mutta vain epäkaupallisessa tarkoituksessa, kun alkuperäinen tekijä mainitaan ja uudet tuotokset lisensoidaan samoin ehdoin.

CC BY-ND sallii teoksen levittämisen myös kaupallisesti, kunhan teosta levitetään muuttumattomana ja alkuperäinen tekijä mainitaan.

CC BY-NC-ND sallii teoksen jakamisen muille, kun alkuperäinen tekijä mainitaan eikä teosta muuteta millään tavoin tai hyödynnetä kaupallisesti.

Avoimet tutkimusaineistot (katso myös alaosiot) UEF:n Avoimen tieteen sivuilla.

Data sharing – Where and how? (Basics of Open and Responsible Science: Open Access Publishing and Research Data -opintojakson oppimateriaali, englanniksi).

How to License Research Data / Digital Curation Centre – DCC (lisäohjeita tutkimusdatan lisensointiin).

Kuusniemi, M. E., & Nykyri, S. 2021. Tutkimusdata tieteellisenä julkaisuna. Informaatiotutkimus, 40(2), 57–71.

Tutkijan muistilista tutkimusdatan julkaisemiseen (Vastuullinen tiede)

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaukset 1 (Tutkimusdatan avoin saatavuus) ja 2 (Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 2:2023, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.