HYVINVOINTIOIKEUDEN KOULUTUS

HYVINVOINTIOIKEUDEN OPINNOT

Itä-Suomen yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, jossa voi valita hyvinvointioikeuden pääaineeksi. Hyvinvointioikeuden voi valita hallintotieteiden kandidaatin (HTK) ja maisterin (HTM) julkisoikeuden tutkintojen pääaineeksi. Hyvinvointioikeuden opinnot koostuvat perusopinnoista (25 op) ja aineopinnoista (35 op).

Itä-Suomen yliopiston vapaan sivuaineoikeuden vuoksi hyvinvointioikeuden voi myös valita vapaasti eri kandidaatin ja maisterin tutkintojen sivuaineeksi.

Millaista on hyvinvointioikeuden opiskelu?

Hyvinvointioikeus vastaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin, lainsäädännöllisiin ja yksilön hyvinvointiin liittyviin monialaisiin oikeudellisiin kysymyksiin. Hyvinvointioikeus oppiaineena yhdistää erilaisia yksilön hyvinvointiin elämänkaaren eri vaiheissa liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Se kiinnittyy useampaan oikeudenalaan ja hyvinvointioikeudelliset kysymykset usein myös leikkaavat julkis- ja yksityisoikeuden rajapinnan.

Hyvinvointioikeudessa korostuu monitieteisyys ja -menetelmäisyys ja oppiaineessa panostetaan monitieteiseen verkottumiseen. Hyvinvointioikeudessa hyödynnetään lainopin lisäksi vahvasti myös muita metodeja – kuten määrällisen ja laadullisen empiirisen tutkimuksen menetelmiä. Oppiaineessa luodaan kattava kuva erilaisista sääntelymekanismeista ja niiden taustalla vaikuttavista periaatteista, joilla pyritään edistämään yksilöiden hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa. Opintojen myötä opiskelija saa valmiudet ymmärtää sosiaalisten, taloudellisten ja sivistyksellisten oikeuksien turvaamismekanismeja ja toisaalta arvioida hyvinvointijärjestelmämme mahdollisia kehittämistarpeita.

Hyvinvointioikeuden pääaineopiskelijan on mahdollista tehdä pro gradu -tutkielmansa useammassa eri graduryhmässä aihevalintansa mukaisesti (sosiaali- ja vanhuusoikeus, lapsi- ja koulutusoikeus, työoikeus).

Mitä valmiuksia hyvinvointioikeuden opinnoista saa?

Hyvinvointioikeuden valitseminen pääaineeksi ei sulje pois perinteisiä työllistymisvaihtoehtoja, vaan avaa niiden lisäksi uusia mahdollisuuksia tarjotessaan laaja-alaista ymmärrystä hyvinvointiin liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Koska hyvinvointioikeus keskittyy yksilön ja ryhmien hyvinvointiin kohdistuvaan oikeuteen ja tarkastelee hyvinvointivaltion mekanismeja, joilla vahvistetaan heikommassa asemassa olevien oikeuksia, antaa oppiaine valmiuksia hyvin erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Hyvinvointioikeuteen suuntautunut juridiikan osaaja voi toimia esimerkiksi valtion, kuntien, yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen asiantuntijatehtävissä esimerkiksi tutkijoina, suunnittelijoina, johtajina, kouluttajina ja muina asiantuntijoina.

Monialaisuus ja monimenetelmäisyys lisää opiskelijan valmiuksia toimia erilaisissa kokonaisuuksien hallintaa ja verkottumista vaativissa tehtävissä. Opetuksen tiivis yhteys Hyvinvointioikeuden keskuksessa tehtävään tutkimukseen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia jo opintojen aikana ymmärtää tieteellisen tarkastelun merkitystä tietoon perustuvassa toiminnassa ja päätöksenteossa työelämässä.

Tohtoriksi hyvinvointioikeudesta?

Hyvinvointioikeudessa voi tehdä moninaista tutkimusta yli tieteenalarajojen ja erilaisilla tutkimusmetodeilla. Perustutkinnon suorittamisen jälkeen on mahdollista tehdä hyvinvointioikeuden jatko-opintoja  osana Hyvinvointioikeuden keskusta. Hyvinvointioikeuden väitöskirjatutkijoille tarjotaan aktiivista tukea integroimalla heidät mukaan hyvinvointioikeuden keskuksen toimintaan sekä mm. säännöllisesti kokoontuvan hyvinvointioikeuden jatko-opintoseminaarin muodossa.

Hyvinvointioikeuden voi valita oikeustieteiden tohtoriohjelmassa pääaineeksi.

Lisätietoja hyvinvointioikeuden opetuksesta: yliopisto-opettaja Heidi Vanjusov, heidi.vanjusov@uef.fi