Tapahtumakoosteet

Täältä löytyy lisätietoa MultiLogos-hankkeen toimenpiteistä. Sivulla julkaistaan sisältökoosteita sekä vapaamuotoisia tarinoita, kuulumisia ja tunnelmia hankkeen tapahtumista.

KieLo-koulutuksessa perehdyttiin vanhempien ohjaamiseen

Keväällä 2025 MultiLogos-hankkeen järjestämät täydennyskoulutukset jatkuivat pienten lasten kielelliseen varhaiskuntoutukseen keskittyvällä koulutuksella. Koulutuksen teema on erittäin tärkeä, sillä riittävän varhaisella kuntoutuksella sekä vanhempien roolin tiedostamisella on suuri merkitys lapsen kielellisten taitojen kehittymiseen. Tämä vaikuttaa suoraan yksilön toimintaan ja tuen tarpeeseen myöhemmässä vaiheessa. Koulutuksen kautta saatu osaamisen lisääntyminen ja hyvien toimintamallien esille nostaminen ammattilaisten keskuudessa välittyy toivottavasti myös laajemmin organisaatiotasolla, jolloin pienten lasten kielellisiin vaikeuksiin voitaisiin jatkossa puuttua entistä tehokkaammin. Tämän myötä koulutuksella saadaan aikaan myös merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

KieLo-varhaiskuntoutuksen ohjaajakoulutus pohjautui aiemmin KieLoSpråkLek -hankkeessa kerättyyn tutkimustietoon. Koulutuksen sisällöstä vastasi Sanapolku Oy, josta kouluttajina toimivat puheterapeutti, FM Anu Martikainen sekä puheterapeutti, FM Sari Nissinen. Koulutuksessa perehdyttiin KieLoSpråkLek -varhaiskuntoutusmalliin ja käytiin konkreettisesti läpi, miten ryhmäkuntoutukseen osallistuvia perheitä ohjataan. Kahden opintopisteen laajuinen koulutus keräsi mukaan yhteensä 36 osallistujaa, joista 34 suoritti kurssin loppuun. Koulutus oli suunnattu hankkeen toiminta-alueella työskenteleville puheterapeuteille sekä kommunikaatio-, AAC- ja kuntoutusohjaajille. Koulutus avattiin tällä kertaa puheterapeutteja laajemmalle kohderyhmälle, sillä tietoa haluttiin jakaa myös muille saman asiakasryhmän parissa työskenteleville ammattilaisille. Osallistujista noin 86 % tuli hyvinvointialueilta ja noin 14 % yksityiseltä sektorilta tai muualta. Kaikki hankealueen maakunnat olivat koulutuksessa melko tasaisesti edustettuina (Etelä-Savo 10 osallistujaa, Keski-Suomi 8 osallistujaa, Pohjois-Karjala 11 osallistujaa ja Pohjois-Savo 7 osallistujaa). Monimuotoinen koulutus sisälsi kaksi webinaaria ja kaksi lähiopetuspäivää. Koulutukseen kuului myös itsenäistä työskentelyä ja teeman pohtimista kirjallisten tehtävien muodossa.

Koulutuksen aloitti 7.4.2025 pidetty lyhyt infowebinaari. Yleisten ohjeiden ja esittelyiden lisäksi webinaarissa orientoiduttiin koulutuksen teemaan. Ennen ensimmäistä etäkoulutuspäivää osallistujien tuli perehtyä itsenäisesti tieteellisiin artikkeleihin sekä muuhun lukemistoon. Kirjallisessa ennakkotehtävässä tuli pohtia yleisesti varhaiskuntoutuksen toteuttamista annettuun aineistoon perustuen sekä omaan työhön peilaten.

Ensimmäinen varsinainen koulutuspäivä toteutettiin etätapaamisena 24.4.2025. Päivän aikana käytiin läpi KieLoSpråkLek -hankkeen kokemuksia sekä hankkeesta saatuja tutkimustuloksia. Kielellisen varhaiskuntoutuksen teoriaan perehdyttiin tieteellisten tutkimusartikkeleiden kautta ja samalla taustoitettiin KieLoSpråkLek-mallin viitekehystä. Teemasta keskusteltiin myös pienryhmissä ja näkemyksiä koottiin yhteiselle Padlet-alustalle. Koulutuspäivän jälkeen osallistujien tuli määritellä itselleen esimerkkiasiakas, jonka kautta mallin työkaluja ja vaiheita työstettiin tulevien lähipäivien aikana.

Koulutuksen lähipäivät pidettiin 14.-15.5.2025 Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston tiloissa. Päivien aikana käytiin yksityiskohtaisesti läpi kuusiportaisen KieLoSpråkLek -mallin sisällöt. Jokainen ryhmäohjauskerta käsiteltiin erikseen ja luentojen ohella menetelmiä pohdittiin pienryhmissä. Lähipäivien aikana jaettiin runsaasti materiaalia ja työkaluja ryhmäohjauksen tueksi. Koulutuksen päätteeksi osallistujille annettiin lopputehtävä, jossa heidän tuli tehdä jalkauttamissuunnitelma KieLo-ryhmien käynnistämisestä omalla alueellaan sekä pohtia ryhmäinterventioiden ja varhaiskuntoutusmallin hyötyjä sekä vaikutuksia laajemmin.

Koulutuskokonaisuudesta saatiin varsin hyvin palautetta ja kehitysehdotuksia. Kiitosta sai erityisesti käytännönläheinen opastus kuntoutusmallin käyttöön, selkeä kokonaisuus sekä valmis materiaali, jota on helppo hyödyntää. Kehittämiskohteena mainittiin muun muassa koulutuksen tiivistäminen sekä painottaminen enemmän ammattilaisten rooliin. Osallistujat arvioivat, että koulutuksella tulee olemaan vaikutusta heidän työskentelyynsä terveydenhuollon ammattilaisena ja uusi materiaali tullaan ottamaan kentällä käyttöön. Koulutuksessa saatu tieto ja materiaalit auttavat mm. ohjaamaan vanhempia selkeämmin sekä perustelemaan asioita ja pyrkimään vahvempaan dialogisuuteen.

Koulutuskokonaisuus järjestettiin tässä muodossaan nyt ensimmäistä kertaa, joten saadut kokemukset sekä palautteet ovat arvokkaita ja auttavat muokkaamaan koulutuksen toteutusta tulevaisuudessa.

Lasten syömisvaikeudet -koulutus oli menestys

MultiLogos-hankkeen järjestämät täydennyskoulutukset jatkuivat viiden opintopisteen laajuisella Lasten syömisvaikeudet kokonaisuudella. Koulutus alkoi marraskuussa 2024 ja päättyi maaliskuussa 2025. Koulutus oli suunnattu hankkeen toiminta-alueella työskenteleville puheterapeuteille ja mukana oli yhteensä 59 henkilöä, jotka kaikki suorittivat opintojakson loppuun. Osallistujista noin ¾ oli hyvinvointialueilta ja noin ¼ yksityiseltä sektorilta, ja ilahduttavasti kaikki hankealueen maakunnat olivat koulutuksessa hyvin edustettuina (Etelä-Savo 8 osallistujaa, Keski-Suomi 20 osallistujaa, Pohjois-Karjala 13 osallistujaa ja Pohjois-Savo 18 osallistujaa). Monipuolinen ja monimuotoinen koulutus sisälsi webinaareja, itsenäistä työskentelyä sekä lähiopetusta. Lähipäivät pidettiin Jyväskylässä, sillä tällä kertaa haluttiin tarjota helppo osallistumismahdollisuus Keski-Suomen alueen puheterapeuteille. Aiemmissa hankkeen koulutuksissa olemme kokoontuneet lähipäiviin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella.

Koulutuksen aloituswebinaari pidettiin 19.11.2024, jolloin käytiin läpi koulutuksen sisällöt, käytännöt ja ohjeet. Koulutuksen aiheesta saatiin maistiaisia pienryhmätyöskentelyn ja tapausesimerkin pohtimisen kautta. Ennen ensimmäisiä lähipäiviä opiskelijoiden tuli vielä orientoitua teemaan itsenäisesti perehtymällä kirjallisuuteen ja kirjoittamalla oppimispäiväkirjan ensimmäinen osatehtävä.

Jyväskylän lähipäivien (20.-21.1.2025) aikana lasten syömisvaikeuksiin pureuduttiin konkreettisesti ja hyvin käytännönläheisesti. Ensimmäisenä päivänä puheterapeutti Elisa Heikkinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta perehdytti osallistujat syömisen tyypilliseen kehitykseen ja lasten syömisen puheterapeuttiseen arviointiin. Toisena päivänä syvennyttiin lasten syömistaitojen puheterapeuttiseen kuntoutukseen Puheterapia Papupata Oy:n puheterapeutti Katja Vuotin johdolla. Lähipäivissä tehtiin paljon parityöskentelyä ja osallistujat pääsivät itse aistimaan, kokeilemaan ja havainnoimaan erilaisia asiakastyön menetelmiä. Koulutuspäivät saivat paljon kiitosta ja lämminhenkinen sekä opettavainen tilaisuus koettiin jopa silmiä avaavana kokemuksena. Lisäksi osallistujat saivat runsaasti tieteellisiä artikkeleita ja muuta oheislukemistoa itsenäistä perehtymistä varten. Ennen seuraavaa koulutuspäivää työstettiin oppimispäiväkirjan toinen osatehtävä, jossa tuli pohtia oman alueen hoitopolkuja ja lähetekäytäntöjä sekä käsiteltyjä aiheita laajemmin oman työn kautta.

Koulutuksen väliwebinaarit (6.2. ja 10.2.2025) syventyivät lasten syömisvaikeuksiin moniammatillisesta näkökulmasta. Puhujina olivat lastengastroenterologi Saara Leskinen, ravitsemusterapeutti Tuula Arkkola, psykologi Teija Nuutinen sekä toimintaterapeutti Paula Mutanen, jotka kukin toivat koulutukseen oman ammattikuntansa näkemyksen lasten syömisvaikeuksien taustatekijöistä, prosesseista ja niihin vaikuttavista asioista. Webinaarit avasivat eri ammattilaisten roolia lasten syömisvaikeuksien ympärillä ja samalla laajensivat ymmärrystä aiheen monitahoisuudesta sekä moniammatillisen yhteistyön merkityksestä. Webinaarien jälkeen osallistujien tulikin pohtia oppimispäiväkirjan kolmannessa osassa moniammatillista työskentelyä oman työympäristönsä lähtökohdista.

Koulutuksen päätöswebinaarissa (12.3.2025) kerrattiin opittua, jaettiin hyviä käytänteitä sekä käytiin läpi osallistujien asiantuntijoille etukäteen lähettämiä kysymyksiä ja esimerkkitapauksia. Puheterapeutit Elisa Heikkinen ja Katja Vuoti antoivat yksityiskohtaisia neuvoja esille nostettuihin pulmatilanteisiin, jotka koskivat laajasti erilaisia lasten syömisvaikeuksia puheterapeutin näkökulmasta. Erityisen kiinnostava ja koskettava oli tilaisuudessa kuultu vanhemman puheenvuoro, jossa syömisvaikeuksista kärsineiden lasten äiti kertoi perheen tilanteesta. Ajatuksia herättäneen päätöswebinarin jälkeen osallistujien tuli vielä työstää oppimispäiväkirjan viimeinen osa, jossa tehtävänä oli pohtia koulutuksen antia laajemmin ja rakentaa itselleen työkaluksi oma lasten syömisvaikeuksien viitekehys.

Koulutuskokonaisuudesta saatu palaute oli pääsääntöisesti erittäin positiivista. Erityisesti kiiteltiin konkretiaa ja koulutuksen käytännön työhön antamia työkaluja. Ammattitaitoiset kouluttajat saivat paljon kiitosta käytännönläheisestä ja asiantuntevasta otteestaan. Koulutus antoi monille osallistujille varmuutta ja uskallusta aiemmin haastavalta tuntuneen asiakasryhmän kohtaamiseen. Myös moniammatillinen lähestyminen koettiin antoisana ja koulutus herätti osallistujia pohtimaan moniammatillisen yhteistyön merkitystä ja toteuttamismahdollisuuksia omassa työympäristössään.

Koulutuksen kehittämiskohteena mainittiin osittainen päällekkäisyys joissakin luennoissa ja tehtävissä. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja tehtävien itsenäinen tekeminen koettiin välillä työlääksi ja liikaa aikaa vieväksi, ja joillekin koulutus oli hieman liian raskas kokonaisuus työn ohella. Toisaalta aikataulusta, rytmityksestä ja tehtävistä saatiin myös positiivista palautetta. Koulutuksen numeerinen arvostelu oli kuitenkin kokonaisuudessaan erittäin hyvä. Parhaat pisteet sai toinen lähiopetuspäivä, jossa käsiteltiin lasten syömisvaikeuksien puheterapeuttista kuntoutusta.

Koulutuksen jälkeen voidaan hyvillä mielin todeta, että tämä kokonaisuus tuli todellakin tarpeeseen ja sekä sisältö että toteutus onnistuivat hyvin. Yleensä etäkoulutuksia toivotaan paljon, sillä lähiosallistuminen aiheuttaa monille haasteita vähäisten matkustusresurssien vuoksi. Koulutuksesta saatujen kokemusten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että lähipäivät olivat tämän koulutuksen suola. Kollegojen tapaaminen, keskustelut ja käytännön harjoitusten tekeminen ja kokeminen olivat erittäin antoisia. On ollut hienoa huomata, että osallistujien saamat ja jakamat käytännön hyvät menetelmät ovat jo lähteneet leviämään uusille alueille. Koulutuksen myötä puheterapeuttien osaaminen lasten syömisvaikeuksista on vahvistunut merkittävästi. Koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus konkretisoitui siinä, että useat hyvinvointialueet alkoivat koulutuksen ansiosta kehittää oman alueensa lähete- ja hoitopolkukäytänteitä ja laatia uutta materiaalia asiakasryhmän hoidon tueksi. Opintokokonaisuus on myös herättänyt toiveita jatkosta ja onkin todennäköistä, että koulutus toteutetaan Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen toimesta lähivuosina uudelleen.

Ohjausosaamista puheterapeuteille -opintojakson kokemuksia

MultiLogos-hankkeen järjestämä Ohjausosaamista puheterapeuteille -opintokokonaisuus (2 op) saatiin päätökseen marraskuussa 2024. Alun perin kliinisiä harjoitteluita ohjaavien puheterapeuttien vertaistapaamisiksi ajateltu tapahtumasarja toteutettiin lopulta vuoden mittaisena täydennyskoulutuksena. Koulutuksen aikana (16.11.2023 – 30.11.2024) järjestettiin viisi kontaktiopetuspäivää eri paikkakunnilla ja näiden välissä osallistujat tekivät koulutuksen teemoihin liittyviä tehtäviä. Koulutus toteutettiin hybridinä, kaikissa koulutuspäivissä oli osallistujia sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Koulutus oli suunnattu MultiLogos-hankkeen toiminta-alueella (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kesi-Suomi, Etelä-Savo) työskenteleville puheterapeuteille ja mukana oli yhteensä 32 henkilöä, joista opintopisteet suoritti 24 henkilöä.

Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin 16.11.2023 Joensuussa. Koulutuspäivän aiheena oli ohjaamisen perusteet ja ohjauksen orientaatiot. Kouluttajana toimi opinto- ja uraohjauksen professori Sanna Vehviläinen Itä-Suomen yliopistosta ja hänen johdollaan käytiin läpi muun muassa mitä ohjaus on, miten oppimista tuetaan työpaikalla ja mitä on taitava ohjausvuorovaikutus. Ennakkotehtävänä oli pohtia erilaisia ohjauksen ongelmia, joihin osallistujat olivat aiemmin törmänneet omassa työssään tai opinnoissaan. Koulutuspäivä oli erittäin antoisa ja kiitosta tuli mm. monipuolisesta sisällöstä sekä luennoitsijan asiantuntevasta ja keskustelevasta otteesta.

Toinen koulutuspäivä järjestettiin 21.2.2024 Kuopiossa, jolloin syvennyttiin tarkemmin ohjaajan tehtäviin ja ohjauksen työkaluihin. Ennakkotehtävänä osallistujien tuli miettiä, millainen oma työpaikka on harjoittelijan oppimisympäristönä. Koulutuspäivän aluksi Sanna Vehviläinen avasi ohjaajan monimuotoisia tehtäviä sekä työyhteisön roolia ohjausprosessissa. Toisessa osuudessa yliopisto-opettaja Sirja Möttönen Itä-Suomen yliopistosta tutustutti osallistujat ohjausvuorovaikutuksen työvälineisiin. Työvälineiden konkreettista käyttöä ohjaustilanteissa harjoiteltiin iltapäivällä pienryhmissä.

Ennen kolmatta koulutuspäivää tehtävän välitehtävän otsikko oli ”Minä ohjaajana”. Siinä osallistujien tuli pohtia kirjallisesti omaa toimintaansa ohjaajana, kuten ohjaustyössä käytettyjä orientaatioita ja työvälineitä sekä henkilökohtaisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Kevätkauden päättävä ja koulutuskokonaisuuden kolmas tapaaminen pidettiin 13.5.2024 Varkaudessa. Päivän teemana oli haastavat ohjaustilanteet ja ohjauksen herättämät tunteet. Ennakkotehtävänä osallistujia pyydettiin miettimään kohtaamiaan haastavia ohjaustilanteita sekä tekemään itselleen Kolbyn oppimistyylitestin. Päivän pääkouluttajana toimi koulutusasiantuntija Minna Ylönen Keski-Suomen hyvinvointialueelta. Erittäin mielenkiintoisen päivän aikana käytiin läpi sekä teoriaa että runsaasti esimerkkejä osallistujien ennakkoon kuvaamien tilanteiden kautta. Saimme todeta, että olemme oppijoina kaikki erilaisia, mikä ohjaajan on tärkeää ottaa huomioon. Päivän päätteeksi kuulimme vielä raumalaisen puheterapeutin Noora Burjamin näkemyksiä ja kokemuksia harjoittelujen ohjaamisesta. Päivän käytännönläheinen toteutus sai osallistujilta paljon kiitosta.

Neljäs koulutuspäivä pidettiin 25.9.2024 jälleen Joensuussa. Päivän ensimmäisenä aiheena oli valmistuvan puheterapeutin osaamistavoitteet, jotka käytiin läpi Turun yliopiston yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblomin johdolla. Toisessa osassa MultiLogos-hankkeen suunnittelujohtaja Sirkku Ikonen-Hwang esitteli Itä-Suomen yliopiston logopedian kliinisten harjoittelujen toteutusta ja arviointia sekä arvionitilomakkeita. Päivän päätteeksi vanhempi yliopiston lehtori Kati Kasanen Itä-Suomen yliopistosta puhui yleisesti arvioinnista ja palautteen annosta harjoittelussa. Osallistujilta saadun palautteen mukaan tärkeää asiaa oli jälleen paljon ja koulutuspäivän koettiin avartaneen ja selkeyttäneen omaa ajattelua erityisesti arviointilomakkeiden käytön ja valmistuvan puheterapeutin osaamistavoitteiden osalta.

Viides ja samalla opintokokonaisuuden viimeinen koulutuspäivä pidettiin 28.10.2024 Kuopiossa. Opiskelijoita kannustettiin etäosallistumisen sijaan tulemaan paikanpäälle, sillä päivän keskeisenä tehtävänä oli pienryhmissä toteutettu ohjaajan kysymyspankin työstäminen. Voit tutustua erilaisia ohjaustilanteita varten laadittuihin kysymyksiin täältä (pdf). Toisena kokonaisuutena käytiin läpi Itä-Suomen yliopiston harjoitteluihin liittyviä sopimuksia sekä käytäntöjä Sirkku Ikonen-Hwangin johdolla. Päivän päätteeksi ratkaisukeskeinen valmentaja Arttu Puhakka Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksesta johdatteli osallistujat oman hyvinvoinnin ja itsensä johtamisen teemoihin. Pitkän koulutuskokonaisuuden päätteeksi osallistujille tarjottiin vielä hyvin ansaitut kakkukahvit.

Jälkikäteen voidaan todeta, että koulutuskokonaisuus oli varsin onnistunut. Ohjaukseen liittyviä teemoja käytiin läpi kattavasti huippuasiantuntijoiden johdolla ja tutkimustietoon perustuen, mutta teoria kytkettiin myös käytäntöön osallistujien kokemusten, pienryhmäharjoitteiden ja esimerkkien kautta. Kontaktipäivien välillä osallistujat perehtyivät kirjallisuuteen ja videotallenteisiin sekä palauttivat kirjallisia tehtäviä sähköiselle oppimisalustalle. Itsenäisesti tehdyt välitehtävät laittoivat osallistujat pohtimaan koulutuksen sisältöjä oman työnsä ja toimintaympäristönsä näkökulmasta. Onkin hyvä huomata, että ohjauksen perusperiaatteet, menetelmät ja työkalut ovat sovellettavissa hyvin erilaisiin ohjaustilanteisiin alasta riippumatta.

Ohjausosaamista puheterapeuteille -opintokokonaisuus järjestettiin tässä muodossa ja laajuudessa ensimmäistä kertaa. Pilottitoteutus osoitti, että koulutus tuli tarpeeseen. Osallistujilta saadun palautteen mukaan koulutus antoi uusia eväitä ohjaustyöhön ja opiskelijoiden kohtaamiseen. Kiitosta saivat erityisesti asiansa osaavat luennoitsijat sekä keskustelumahdollisuus kollegojen kanssa. Kehitysehdotuksina mainittiin mm. käytännön harjoitusten lisääminen sekä sisällön painopisteen siirtäminen yliopiston näkökulmasta hieman enemmän kentän suuntaan. Palautteen ja saatujen kokemusten perusteella sisältöön ja toteutukseen tehdään tarvittavia muutoksia ja todennäköistä on, että koulutus toteutetaan Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen toimesta lähivuosina uudelleen. Opintokokonaisuus on herättänyt myös valtakunnallista kiinnostusta muiden logopedian koulutusta tarjoavien yliopistojen keskuudessa. Pilottitoteutus tullaan esittelemään helmikuussa 2025 valtakunnalliselle LogoNetin alaiselle Kliiniselle työryhmälle, jonka jälkeen pohditaan valtakunnallisen ohjaajakoulutuksen järjestämismahdollisuuksia.

Muistisairas puheterapiassa -koulutuksen tunnelmia

MultiLogos-hankkeen järjestämä Muistisairas puheterapiassa -täydennyskoulutus pidettiin huhtikuussa 2024 Kuopiossa ja etäyhteyksien välityksellä. Teemaltaan erittäin ajankohtaiseen ja tärkeään koulutukseen oli ilmoittautunut yli 60 puheterapeuttia eri puolilta Suomea. Koulutuksen pystyi suorittamaan joko kahden tai 2,5 opintopisteen laajuisena kokonaisuutena.

Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin 8.4.2024. Koulutuspäivän aluksi neurologian erikoislääkäri, dosentti Eino Solje (UEF, KYS) luennoi tyypillisimmistä muistisairauksista ja niiden diagnostiikasta. Päivän toisessa osassa perehdyimme puheterapeutin näkökulmaan, kun puheterapeutti Sanna Remes (UEF, KYS) kävi läpi muistisairauksien kielellisiä oirekuvia sekä puheterapeuttista arviointia. Päivän päätteeksi neuropsykologiaan erikoistuva psykologi Ilona Hallikainen (Terveystalo) kertoi muistisairaan asiakkaan neuropsykologisesta arvioinnista ja kuntoutuksesta. Koulutuspäivä oli kaiken kaikkiaan antoisa sekä mielenkiintoinen ja myös keskustelua syntyi mukavasti.

Ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen koulutus jatkui itsenäisen työskentelyn osuudella ja välitehtävillä kahden viikon ajan. Tällöin opiskelijat saivat tutustua videotallenteisiin, jotka käsittelivät muistisairaan erilaisia kuntoutuskäytänteitä ja tukipalveluita eri puolilla Suomea. Opiskelijoiden tuli myös pohtia videoiden teemoja oman paikkakunnan tai oman työn näkökulmasta käymällä keskustelua sähköisellä oppimisalustalla.

Koulutuksen toinen lähitapaaminen pidettiin 23.4.2024, jolloin teemana oli muistisairaan asiakkaan kuntoutus sekä moniammatillinen näkökulma. Päivän aluksi puheterapeutti Peppi Haapala (HUS) kertoi HUS:in käytännöistä muistisairaiden asiakkaiden arvioinnissa ja kuntoutuksessa. Toisessa osuudessa dosentti Nelly Penttilä (TUNI) kävi läpi muistisairaan asiakkaan kielellis-kognitiivisen kuntoutuksen tieteellisestä taustaa. Katsaus 2020-luvun tieteellisiin tutkimuksiin osoitti vakuuttavasti sen, että muistisairaiden henkilöiden puheterapeuttisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä ja kuntoutus on tieteellisesti perustelua. Voit tutustua Penttilän esityksen dioihin täältä (pdf).

Päivän kolmannessa osuudessa muistihoitajat Ritva Marin ja Kristiina Makkonen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta kertoivat kuulijoille omasta työstään. Päivän päätteeksi seurattiin paneelikeskustelua, jossa oli aiheena muistisairaan asiakkaan hoito ja kuntoutus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Keskustelussa eri tahojen edustajat kertoivat roolistaan muistisairaan asiakkaan palveluketjun eri vaiheissa. Kuulimme myös arvokkaita kokemuksia hoitoprosessin eri vaiheista omaisen kertomana. Yhteisesti todettiin, että tietoa puheterapeutin roolista ja muistisairaan asiakkaan puheterapeuttisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta tulisi lisätä eri ammattilaisten keskuudessa ja palveluketjun eri vaiheissa. Muistisairaiden asiakkaiden arviointiin tai kuntoutukseen ei tällä hetkellä ole Suomessa vakiintuneita valtakunnallisia käytänteitä. Muistisairaiden asiakkaiden hoitoon ohjautumista puheterapeutin vastaanotolle tuleekin parantaa ja palveluprosesseja kehittää kaikilla osa-alueilla. Muistihoitajien ja muistikoordinaattorien kautta voisi löytyä oivallinen kanava yhteistyön parantamiseksi ja prosessien kehittämiseksi. Toinen koulutuspäivä oli ajatuksia herättävä ja keskustelu jatkui vilkkaana vielä illallakin, kun pienemmällä porukalla tapasimme yhteisen ruokailun merkeissä.

Kolmas koulutuspäivä järjestettiin lähitapaamisena 24.4.2024. HUS:in puheterapeutit Hanna Jäntti, Salla Talus ja Laura Elo esittelivät ryhmämuotoisena toteutettavaa kognitiivista stimulaatioterapiaa osana muistisairaan asiakkaan kuntoutusta. Koulutuspäivän aikana pääsimme perehtymään syvällisesti sekä teoriatietoon, että menetelmän käytännön toteutukseen arjen työssä. Helposti toteutettava, mutta tutkitusti vaikuttava kuntoutusohjelma herätti kuulijoissa paljon mielenkiintoa ja koulutuspäivän päätteeksi suurin osa osallistujista ilmoittikin olevansa kiinnostunut ottamaan kyseisen ohjelman käyttöön omassa työssään.

Tähän mennessä saadun palautteen mukaan kiitosta saivat erityisesti asiantuntevat ja asiansa osaavat luennoitsijat. Moniammatillisen näkökulman korostamista pidettiin tärkeänä ja koulutuksen materiaaleihin oltiin tyytyväisiä. Sisällöllisesti koulutukseen jäätiin kaipaamaan vahvemmin perusterveydenhuollon puheterapeutin näkökulmaa sekä ikäihmisten puheterapiatarpeen moninaisuuden käsittelyä. Myös osallistujia aktivoivia tehtäviä, esimerkiksi pienryhmissä keskustelua ja käytännön harjoittelua olisi saanut olla enemmän.

Tämä koulutuskokonaisuus oli tietääksemme ensimmäinen pelkästään puheterapeuteille suunnattu muistisairaiden asiakkaiden arviointiin ja kuntoutukseen pureutunut koulutus. Pilottitoteutus vahvisti sen, että koulutus tuli tarpeeseen ja uskomme, että koulutus tullaan toteuttamaan uudelleen entistä parempana Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen toimesta lähivuosina.