Toimenpide-ehdotukset kunnan tasolle

1. Kuntien on luotava opetushenkilöstölle vahvoja kannustimia osallistua oppilaiden kanssa ruokailemiseen

Kouluruokailun opetuksellisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden toteutuminen vaatii opettajien ja ohjaajien sitoutunutta osallistumista kouluaterioille niin alakoulussa kuin yläkoulussakin. Kaikki kouluruokailuun osallistuvat aikuiset antavat oppilaille mallia asenteista, ruokapuheesta ja käytöksestä. Positiivisella otteella aikuisen läsnä- ja saatavilla olo luo vuorostaan myös turvaa ja seuraa oppilaille. Koulun opetushenkilöstölle tulee antaa vahva osoitus siitä, että heidän osallistumisensa kouluruokailuun ja malliruokailu on tärkeää.

Kannustimina voidaan käyttää sitä, että ruokailuhetket ovat opettajille sidottua työaikaa ja rehtori täsmentää sen käyttämistä ruokakasvatukseen. Kouluaterioiden tulisi olla koko opetushenkilöstölle verottomia tai täysin maksuttomia. Myös se, että opettajalla on mahdollisuus vaikuttaa kouluruokaan ja kouluruokailun käytäntöihin sitouttaa ruokailemaan. Ruokailuhetkistä tehdään kaikille kiireetön, turvallinen ja yhteisöllinen kokemus. Ruokasali tai kouluravintola toimii virikkeellisenä oppimisympäristönä, joka tuo vaihtelua koulupäivään ja opetukseen. Samalla sen erityisasema sosiaalisena virkistymishetkenä vahvistuu, kun ruokakasvatus ja yhteisten kouluruokailun pelisääntöjen luominen sisältyy eri oppiaineiden opetukseen. Ruokailuhetkiin siirrytään opettajan johdolla välittömästi aineopetuksen oppituntien jälkeen. Koulukohtaisesti etsitään positiivinen ja ratkaisukeskeinen toimintamalli ruokailuhetkien käytännön toteutukseen.

2. Kouluyhteisön ruokakasvatusyhteistyötä on vahvistettava

Jokainen koulun aikuinen on ruokakasvattaja ja tulisi olla tietoinen oppilaille antamastaan esimerkistä. Kouluekosysteemissä tapahtuvaa yhteistyötä on vahvistettava viihtyisän kouluruokailun ja hyvinvointia edistävän ruokakasvatuksen toteutumiseksi. Kouluissa toteutettavan ruokakasvatuksen tulee olla laadukasta, perustua tutkittuun tietoon ja olla kirjattuna paikallisiin opetussuunnitelmiin. Kouluissa ruokapalveluiden työntekijät toimivat ruokailuhetkissä ruokakasvattajina yhdessä opetushenkilöstön kanssa ja tämä sisällytetään palvelusopimuksiin. Ruokapalvelut tuovat kouluyhteisössä aktiivisesti esille omaa osaamistaan ja valmistamaansa hyvää ruokaa. Hyvä keskusteluyhteys koulun aikuisten ja oppilaiden välillä mahdollistaa ehdotuksien ja palautteen antamisen ja niihin vastaamisen ketterästi. Kouluruokailusta jaetaan tietoa ja siitä keskustellaan myös huoltajien kanssa vanhempainilloissa, lukuvuoden alussa ja lopussa sekä osana kehityskeskusteluja.

(klikkaa kuva suuremmaksi)

3. Oppilaat on osallistettava nykyistä paremmin kouluruokailun kehittämiseen

Oppilaat ovat kykeneviä ja halukkaita vaikuttamaan kouluruokailun käytäntöihin. Yksi osallistamisen muoto on asiakaspalautekyselyt, mutta ne eivät yksin ole riittävä toimi oppilaiden osallistamiseen. Tiedonkeräystä kouluruokailusta sekä tuloksien raportointitapaa voi suunnitella ja toteuttaa eri tahot, kuten oppilaat, rehtori tai ruokapalvelut. Oppilaiden mukaan ottaminen on edellytys kouluruokailun käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Vastuu oppilaiden osallistamisesta jakautuu niin koulujen opetushenkilöstölle kuin ruokapalveluille. Tässä voidaan hyödyntää erilaisia toimintamalleja ja foorumeja, kuten ruokaryhmä- tai järjestäjätoiminta. Vaikuttamisen käytännöt ovat keskustelevia ja eteneviä prosesseja, joissa eri tahot perustelevat avoimesti toiveensa ja tehdyt ratkaisut.

(klikkaa kuva suuremmaksi)

4. Oppilaita on kannustettava osallistumaan kouluaterioille ja kokoamaan täysipainoinen ateria

Kouluruokailu on hyvä areena edistää oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia. Kouluruokailusuositusten toteuttamiselle varmistetaan riittävät resurssit, jotta kouluissa voidaan tehdä tietoisia ratkaisuja oppilaiden terveyttä edistävän syömiskäyttäytymisen ohjaamiseksi. Samalla edistetään kestävää kehitystä. Jokaisella oppilaalla on oikeus omiin valintoihin. Koulujen ruokailuympäristöistä tehdään sellaisia, että siellä haluaa valita hyvin, koska hyvä vaihtoehto on helppo ja houkutteleva. Koulukohtaisesti suunnitellaan, miten hyvät käytännöt huomioidaan ja niitä edistetään parhaiten.

Hankkeessamme laadittiin myös Kouluruokailun ja ruokakasvatuksen muistilista kunnille ja kouluille.