Toimenpide-ehdotukset valtakunnallinen tasolle

1. Oppilaille on tarjottava terveyttä edistävä välipala osana koulupäivän aterioita

Lainsäädäntöä tulee tarkentaa siten, että kouluateria määritellään selkeästi täysipainoiseksi lounaaksi ja välipalaksi/aamupalaksi. Kuntia kannustetaan priorisoimaan vahvat resurssit kouluaterioiden järjestämiseen ja kunnille maksettavien valtionosuuksien suuruudessa tulee huomioida kuntien erilaiset  toimintaympäristöt ja yksilölliset tarpeet.

Kuntien on varmistettava riittävät taloudelliset resurssit esimerkiksi seuraavien osa-alueiden osalta:

• henkilöstö välipalan valmistamiseen, tarjoamiseen, valvontaan, astiahuoltoon ja siistimiseen
• laitteet, varastot, kuljetuskalusto ja tarjoiluastiat
• raaka-ainekustannukset ja pakkaustarvikkeet
• kouluaterioihin liittyvä viestintä koulun ja huoltajien välillä

2. Peruskoulujen välipalojen tarjoamisen kriteerit on yhtenäistettävä

Oppilaiden yhdenvertaisuus ei siten kouluaikaisen ruokailun suhteen toteudu, koska koulujen välipalavalikoima, kuten miten ja kenelle välipala tarjotaan, vaihtelee suuresti kuntien ja koulujen välillä.

Kouluruokailusuositusta tulee tarkentaa entistä konkreettisemmaksi ja päivittää välipalojen osalta:

• Kouluateria määritellään lounaaksi ja välipalaksi (kts. toimenpide 1).
• Kuvataan tapoja hyödyntää kouluhedelmätukea välipalojen järjestämisessä.
• Tarjotaan hyviä esimerkkejä välipalakäytännöistä ja toteutustavoista eri koulu- ja harrastusympäristöissä.
• Huomioidaan välipalojen järjestäminen kouluaterioiden hankintakriteereissä ja palvelusopimuksissa.
• Huomioidaan kestävän kehityksen näkökulmat raaka-ainevalinnoissa sekä tuotanto- ja tarjoilutavoissa.
• Perusopetuslakiin kirjattu ja kouluruokailusuosituksessa esiin nostettu tarkoituksenmukaisuus avataan selkeämmin. Lisätään kuvaus siitä, mitä konkreettisesti tarkoittaa kouluaterian jakaminen lounaaksi ja välipalaksi.
• Osoitetaan entistä selkeämmin koulun ruokailuhetkien valvonnan vastuutaho.
• Kuvataan entistä konkreettisemmin välipalan ravitsemuslaadun tavoitteet ja hankintakriteerit.
• Edelleen on tarpeen antaa ohjeistus välipalojen turvallisesta ja hygieenisestä tarjoamisesta.

3. Kouluhedelmätuen hakuprosessi ja käytön ehdot on uudistettava

Kouluhedelmätukea pidetään hyvänä mahdollisuutena lisätä oppilaiden kasvisten käyttöä, mutta se on kunnissa varsin vähän hyödynnetty, koska sen hakeminen koetaan työllistävänä. Toiminnan pitkäjänteisyys tuotevalikoiman ja hakukausien osalta helpottaisi kouluruokailun suunnittelua ja tukituotteiden käyttöä.

Kansallisella puskurilla voitaisiin mahdollisesti edistää tuen maksimaalista käyttöä, koska EU:n tarjoama tuki ei riitä kattamaan kuluja tilanteessa, jossa tuen käyttö laajenisi suurimpaan osaan Suomen kuntiin. Kouluhedelmätuella voitaisiin osaltaan avustaa kuntia maksuttomien välipalojen järjestämisessä.

Keskeiset kouluhedelmätuen uudistamisen toimet ovat:

• Suomi osoittaa kansallisesta budjetista varoja koulujakelujärjestelmätukien maksamiseen siltä varalta, että EU:n antama tukimäärä ylittyy.
• Tuen hakemista helpotetaan selkeillä, yksinkertaisilla ohjeilla. Sähköistä hakujärjestelmää kehitetään käyttäjäystävällisemmäksi.
• Annetaan entistä selkeämpi kuvaus siitä, kuinka oppilaitoksissa toimivat julkisomisteiset osakeyhtiöt ja yritykset voivat hyödyntää koulujakelujärjestelmää. Tästä annetaan tapausesimerkki.
• Tukituotteiden käytöstä saatava hyvitys annetaan kiinteän hinnan mukaan tai myönnetään tietty euromäärä/oppilas.
• Tukikausi pidennetään koskemaan koko lukuvuotta.
• Tukituotevalikoimaa laajennetaan.
• Marjojen menekin edistämiseksi myönnetään mahdollisuus lisätä niihin kohtuullisesti sokeria (50 g sokeria / 1 kg marjoja).
• Ruokavirastolle osoitetaan riittävä budjetti Nekka-järjestelmän kehittämiseen, kuntien opetustoimelle ja ruokapalveluille kohdistuvaan tiedottamiseen koulujakelujärjestelmästä sekä esityksen laatimiseen siitä, kuinka tukituotteita voidaan vaihtelevasti tarjota kouluaterioilla.

4. Opetussuunnitelmissa kouluruokailun opetuksellista sekä kasvatuksellista roolia on vahvistettava ja ruokakasvatus integroitava oppiaineopetukseen

Ruokakasvatuksen integroituminen eri oppiaineisiin on paljolti rehtorien ja opettajien henkilökohtaisen kiinnostuksen ja aktiivisuuden varassa. Lisäksi kaikki oppilaat eivät osallistu koulun ruokailuhetkiin. Nämä ovat esteitä kouluruokailulle annettujen opetus- ja kasvatustehtävien toteutumiselle. Kouluruokailun ei tulisi olla opetuksesta täysin irrallinen asia, vaan sen kehittäminen kulkee käsi kädessä opettajien kasvatustavan ja oppiaineopetuksen kehittämisen kanssa. Siksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tulee antaa konkreettiset tavoitteet ohjaukselle ja kasvatukselle, joka tapahtuu kouluruokailun yhteydessä ja jotka tarkennetaan paikallisesti. Luokan- ja aineopettajien ammattitaitoa ruokakasvatuksesta lisätään opettajankoulutuksessa sekä täydennyskoulutuksella, jotta kaikki opettajat voivat mieltää ruokakasvatuksen tärkeänä osana omaa ammatillisuuttaan.

5. Nimetään kansallinen kouluruokailun kehittämis- ja koordinointiryhmä

Suomessa tulee vahvistaa keskitettyä, pysyvää ja pitkäjänteisesti toteutettua kouluruokailun kehittämistä ja koordinointia. Kouluruokailun suosion ja arvostuksen nostamiseksi on toteutettava aktiivista kansalaisviestintää ja suunnitelmallinen brändäys, joka näkyy konkreettisesti koulujen arjessa. Tietoa muiden koulujen ja kuntien hyvistä käytännönkokemuksista on vaikea löytää. Siksi tulisi nimetä ja rahoittaa kansallinen kehittämis- ja koordinointiryhmä, jonka tärkein tehtävä on tukea ja koordinoida kouluruokailun kehittämistä ja viestintää kunnissa.

Kehittämis- ja koordinointiryhmä jakaa tietoa ja käyttäjälähtöistä viestintämateriaalia esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

• kouluruokailusuosituksen jalkautuksesta kouluille ja ruokapalveluille
• ruokapalveluiden ja koulun opetushenkilöstön yhteistyöstä ja sen hyödyistä
• ruokakasvatuksen täydennyskoulutuksista
• kouluyhteisön yhdistämisestä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä
• hyvistä käytänteistä ruokapalveluiden, koulujen ja kuntien tasoilla
• kouluruokailun ja -ravintolan brändäyksestä ja imagon hallinnasta
• ruokakasvatuksen hyvistä toimintamalleista
• kouluruokailun arjesta Suomessa ja ulkomailla
• vanhemmille kohdennettuja interaktiivisia tapoja osallistua kouluruokailuun
• poikkeusoloissa toteutettavasta kouluruokailusta ja ruokakasvatuksesta

6. Valtakunnallista tiedonkeruuta lasten ja nuorten ravitsemuksesta sekä kouluruokailusta on kehitettävä

Suomalaisten lasten ja nuorten ravitsemuksesta ei kerätä kattavaa ja objektiivista seurantatietoa. Koska tieto on kaiken kehittämisen pohja, on tasa-arvon takaamiseksi oleellista saada ajantasaista ja tutkittua tietoa lasten ja nuorten ravitsemuksesta ja kouluruokailusta.

Lasten ja nuorten ravitsemuksen osalta valtakunnallinen tiedonkeruu toteutetaan käynnistämällä oma lasten ja nuorten ravitsemukseen keskittyvä seuranta. Kouluruokailun osalta tiedonkeruusta vastaisi kansallinen kouluruokailun kehittämis- ja koordinointiryhmä (kts. toimenpide-ehdotus 5). Tiedon arviointi ja hyödyntäminen tehdään helpoksi seurantatiedon pohjalta kehitettyjen, vertailtavien ja käytännönläheisten indikaattoreiden avulla. Kouluruokailujen kustannuksia arvioidessa tulisi raportoida vertailtavissa olevia kokonaiskustannuksia ja hinta-laatusuhdetta. Mittaria hinta-laatusuhteen määrittämiseen ei ole vielä kehitetty.

7. Poikkeusolojen kouluruokailua varten on luotava yhtenäiset ohjeet ja kriteerit

Valtakunnallinen ohjeistus poikkeusolojen kouluruokailua varten on tarpeen päivittää pandemiatilanteesta saatujen kokemusten ja parhaiden käytänteiden pohjalta. Ohjeistuksissa tulee huomioida riittävä yksityiskohtaisuus, mutta myös mahdollisuus joustoihin paikalliset erityispiirteet huomioiden. Poikkeusolojen viestintä tulee toteutua keskitetysti.

Poikkeusolojen ohjeistuksissa huomioitavia asioita:

• kouluaterian vähimmäisvaatimukset ja kuvaus poikkeusolojen malliannoksista ja ruokalistoista
• erityisruokavalioiden järjestäminen
• yhtenäiset ilmoittamiskäytännöt ruokailun tarpeesta ja annosmääristä
• väljyysvaatimusten toteuttaminen (turvavälit ja sallitut henkilömäärät) erityyppisissä ja erikokoisissa kouluissa
• ruokien kuljetusten järjestäminen yleensä sekä erityisesti pitkämatkalaisten oppilaiden osalta, jotta ruuan kuljettaminen sekä noutaminen on kohtuullista niin oppilaille kuin muille toimijoille
• yhteistyömallit yli ammatillisten rajojen ja eri toimijoiden vahva kuuleminen
• oppilaiden karanteenin aikaisen ruokailun järjestäminen
• poikkeusolojen hygieniakäytäntöjen kuvaus konkreettisesti, kuten henkilökunnan ja asiakkaiden suojavälineiden käyttöedellytykset
• tiedotusvastuut poikkeusoloissa: poikkeusolojen tiedotuspäällikön nimeämiskäytäntö ja keskitetyn tiedotusalustan luominen
• koulutusalustan rakentaminen poikkeusoloissa tarvittavan ymmärryksen lisäämiseksi moniammatilliselle joukolle