Järjestelmän, hoidon ja palveluiden integraatio sekä kustannusvaikuttavuus

(entinen Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden integraation vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus)

Arvioimme erilaisten hoitojen, hoitotoimenpiteiden, lääkehoitojen, sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden sekä näiden integraation vaikutuksia ja vaikuttavuutta eri asiakas- ja potilasryhmissä. Keskiössä ovat myös terveyden ja hyvinvoinnin juurisyyt ja palveluprosessit, tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus sekä asiakas- ja potilasturvallisuus.

Lääkehoito

Tutkimme lääkkeiden käyttöä ja käytön vaikuttavuutta sekä lääkehoidon kustannusvaikuttavuutta.

Hoito ja hoitoprosessit

  • Uusia lähestymistapoja terveydenhuoltojärjestelmän vaikuttavuuden seurantaan -hankkeessa (2025–2029) kehitetään menetelmiä terveydenhuoltojärjestelmän rekisteriperusteiseen vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden arviointiin. Vakiintuneiden tarkastelutapojen sijaan keskitytään moniulotteisiin hoitoepisodeihin ja potilasprofiilien mukaisiin vaikuttavuus- ja oikeudenmukaisuuseroihin. Federoitujen analyysien tuloksia esitetään useiden maiden osalta.
  • Terveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi (Sostyö-TerVa) -tutkimuksen (2021-2023) tarkoituksena on tutkia terveyssosiaalityön palvelupolkujen vaikuttavuutta. Kokonaistutkimuksen tavoitteena on kehittää näyttöpohja, mikä tukee terveyssosiaalityön interventiomallia, arvioi terveyssosiaalityön interventioiden tehokkuutta sekä terveyssosiaalityön asiakkaiden ohjaamista kuntien, valtion tai kolmannen sektorin palveluihin eli tutkia terveyssosiaalityön vaikuttavuutta.
  • STN IMPRO -tutkimusprojekti tuottaa tutkittua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tueksi sote-palveluiden rakenteesta, toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Tutkimusryhmä analysoi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita, hoidon saavutettavuutta, hoitopolkuja, hoidon tuloksia ja kustannuksia sekä kustannusvaikuttavuutta ennen sote-uudistusta ja sen jälkeen.
  • HERIT-hanke tutkii kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta iäkkäillä tekonivelleikkauspotilailla. Tutkimus toteutetaan satunnaistetussa ja kontrolloidussa asetelmassa, jossa arvioidaan polven tai lonkan tekonivelleikkausta edeltävän geriatrisen arvioinnin vaikuttavuutta 65 vuotta täyttäneillä kuopiolaisilla ja vesantolaisilla. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Hankkeessa kehitetään ja testataan uusia vaikuttavuusmittareita. Tutkimuksen laadullisessa osiossa selvitetään tekonivelleikkauspotilaan palveluketjun kriittisiä kohtia ja intervention tuottaman tiedon hyödyntämistä palveluketjun kehittämisessä.
  • FINPOP 2015 on GKS:n organisoima kansallinen kohorttitutkimus, jossa selvitetään laskeumaleikkausten menetelmiä, komplikaatiota ja vaikutusta potilaiden elämänlaatuun.
  • Sydäntoimenpiteiden tuottama terveyshyöty (STT) on KYS Sydänkeskuksessa meneillään oleva hanke, jossa tutkitaan sepelvaltimotaudin revaskularisaatiohoidon ja rytminsiirtojen vaikuttavuuden mittaamista käytännössä.
  • DigiTerveSavo 2 -projektin (2020-2022) tavoitteena on kehittää perusterveydenhuoltoon soveltuvia, kliinistä päätöksentekoa tukevia terveysdatalähtöisiä järjestelmäkonsepteja etenevän muistisairauden sekä keuhkosairauksien varhaiseen tunnistamiseen, potilaiden stratifiointiin, hoitopolun valintaan ja hoidon seurantaan.)
  • Osallistavan hoitosuunnitelman vaikuttavuustutkimus (OSUVAT) selvittää, miten potilaan kokemus omahoidosta ja valmiudesta omahoidon tehostamiseen on yhteydessä elämänlaatuun. (2031)
  • Sisä-Savon DM65+: Ikääntyneiden kuntalaisten koettu terveys sekä oire- ja sairauskuorma -tutkimuksen tavoitteena on selvittää yli 65-vuotiaiden diabeetikoiden ja verrokkipotilaiden elämänlaatua ja sairastamiseen liittyvää kuormaa potilaan, väestön ja terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta.
  • DEPKuopio – Toipuminen ja Terveys on monitieteinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää masennuksen tukihoitona toteutettavan motivoivan elintapaohjauksen vaikutuksia masennuksesta toipumiseen, mielen hyvinvointiin, elämänlaatuun ja fyysiseen terveyteen perusterveydenhuollon aikuisilla masennuspotilailla. Myös kustannusvaikuttavuuden arviointi on keskeinen tavoite.

Ravitsemus

Ravitsemus terveyden edistäjänä. Kliinisen ravitsemustieteen tutkimusryhmät keskittyvät tutkimuksiin, jotka edistävät terveellisen ja turvallisen ruokavalion toteutumista tavoitteena tukea terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä.

Potilas- ja asiakasturvallisuus

Tutkimme potilas- ja asiakasturvallisuutta.

  • Health Data Infrastructure Kuopio (HDIK) -kehittämishankkeen (2026–2028) tavoitteena on rakentaa Pohjois-Savoon yhtenäinen, eurooppalaiset ja kansainväliset standardit täyttävä datainfrastruktuuri sosiaali- ja terveystiedon luottamukselliseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen. Infrastruktuuri mahdollistaa harmonisoidun, joustavan ja laajennettavan terveysdatan käytön tutkimuksessa, kehityksessä ja innovaatioissa kaikilla tasoilla – alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

    Hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hanketta toteuttaa Itä-Suomen yliopisto.

Lastensuojelu

Tutkimme lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävää sosiaalityötä. Analysoimme lastensuojelun eri osa-alueiden ja työmuotojen vaikuttavuutta, erityisesti siihen liittyviä kriittisiä tekijöitä ja prosesseja. Tutkimuksemme on käytännön innoittamaa perustutkimusta. Tavoitteena on jäsentää  lastensuojelun rutiinipalvelujen tietopohjaa  ja kehittää näyttöön perustuvaa sosiaalityötä.

  • Lastensuojeluilmoitusten rooli ja merkitys (LAROME) -hankkeessa (1.1.2026–30.6.2027) tutkitaan lastensuojeluilmoitusten roolia lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun solmukohdassa yhteistyössä Kymenlaakson ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kanssa. Lastensuojeluilmoitukset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2010, mikä herättää kysymyksen siitä, toimivatko ne varhaisen tuen välineinä odotetulla tavalla. Hankkeessa tarkastellaan sekä lastensuojeluilmoitusta edeltäviä että sen jälkeisiä prosesseja.

Kotihoito

Tutkimme ja vertailemme ikääntyneiden kotihoidon laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

Sosiaalityö

  • Näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen sosiaalityössä (NÄPSÄ) -hankkeessa (01.01.2025 – 31.12.2026) tutkitaan sosiaalityön näyttöön perustuvaa toimintaa käsitteellisen ymmärryksen sekä opetuksen ja koulutuksen arvioinnin näkökulmista. Hankkeen teoreettisena viitekehyksenä toimii näyttöön perustuvan toiminnan malli, jonka mukaan sosiaalityössä tehtävä tilannearviointi ja päätöksenteko perustuvat asiakkaan näkemyksiin ja arvoihin, sosiaalityöntekijän asiantuntemukseen, toimintaympäristön ominaispiirteisiin sekä parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon.

    Osatoteuttajina ovat Itä-Suomen yliopiston lisäksi Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Päättyneet hankkeet

  • Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä -hanke (2015-2018) rakentaa työterveysyhteistyöhön indikaattorit, joilla voidaan arvioida työterveysyhteistyötä ja sen vaikuttavuutta, arvioi työterveyshuollon palveluprosessien toimivuutta laadun ja työterveysyhteistyön näkökulmasta sekä kehittää asiakasorganisaatioiden, työterveysyksiköiden ja asiantuntijoiden yhteiskehittelynä hyviä käytäntöjä työterveysyhteistyöhön.
  • NutOrMed – Laatua iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen, suunterveyteen ja lääkehoitoon -interventiotutkimus arvioi 6 kuukautta kestävän ravitsemuksen ja suunterveyden intervention vaikutuksia kotihoidossa olevien ravitsemustilaan, suunterveyteen, toimintakykyyn ja sairaalahoidon käyttöön/kustannuksiin.
  • RECEPS – Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä tuottaa tietoa, joka mahdollistaa vaikuttavamman ja turvallisemman sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen täytäntöönpanon. Tutkimus auttaa lisäämään terveyttä ja parantaa potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua, ja tutkimustiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja tehokkaammin, mikä on sekä palveluntuottajan että potilaan etu.
  • Tarkista ja tue – Kohonneen verenpaineen hoidon kehittäminen avoterveydenhuollossa -monikeskustutkimus selvittää, voidaanko uusien avohoidon verenpainepotilaiden hoitotavoitteisiin pääsemistä ja sitoutumista verenpainetaudin lääkehoitoon parantaa IMB-perusteisella hoidon aloituksen protokollalla ja potilaskohtaisesti räätälöityvällä tekstiviestituella.