Julkaisut

Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason SOTE-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE) -hankkeen, Kansallinen vaikuttavuuskeskus -verkoston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitteet:

Kansallisen vaikuttavuusverkoston tavoitteena on löytää vastauksia ja mittareita siihen, miten hyvinvointialueilla saadaan tuotettua asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Työtä vaikuttavien hoitojen ja palvelujen kehittämiseksi on tehty eri puolilla Suomea vuosia. Tavoitteena on juurruttaa vaikuttavuuden ajatus erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Vaikuttavuuden talon roolina on tuoda verkostoon monitieteellinen TKI- ja koulutusosaamisensa liittyen perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuteen, että näihin liittyen toimintamallien implementointiin. Tämä lisäksi tukemme verkoston rakentumista päivittämällä tilannekuvan tietotarpeista ja osaamistarpeiden nykytilasta. Voimme monitieteellisellä osaamisellamme tarjota tähän tieteelliseen tutkimukseen perustuvia koulutuskokonaisuuksia, työkaluja vaikuttavuuden mittaamiseen ja tiedolla johtamisen tueksi. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja UEF Vaikuttavuuden talon yhteistyönä toteutamme näihin liittyen Pohjois-Savon alueella kehittämistoimenpiteitä, joissa levitämme koko maakunnan alueelle hyväksi havaittuja toimintamalleja asukkaiden mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistämiseksi ja tyypin 2 diabeteksen seuraamuksien vähentämiseksi sekä näihin liittyvien sosiaalipalveluiden kustannuksien vähentämiseksi.

Tutustu hankkeen politiikkasuosituksiin

• Vointimittareiden hyödyntäminen pohjoissavolaisten terveyden ja hyvinvoinnin arvioinnissa (pdf)
• Mielenterveyshäiriöt ja monisairastavuus Pohjois-Savossa (pdf)

 

 

Taiminen, Heini; Sormunen, Marjorita; Mäki-Opas, Tomi (2024) Sosiaalinen markkinointi : ihmisen ja yhteiskunnan yhteistä etua edistämässä

Miten yhteiskunnallista hyvää edistetään ihmislähtöisesti huomioiden yksilöiden tarpeet ja toiveet? Kuinka markkinoinnin periaatteita, kuten arvonluonti, segmentointi ja kohde-ryhmäymmärrys, voidaan soveltaa yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen? Sosiaalinen markkinointi on tehokas ja vaikuttava lähestymistapa yhteiskunnallisten haasteiden ymmärtämiseen ja ratkomiseen ihmislähtöisesti. Siinä hyödynnetään markkinoinnin periaatteita yhteiskunnallisen hyvän edistämiseksi. Tarkoitus on edistää yhteiskunnallista hyvää tavalla, jonka myös yksilö kokee itselleen merkitykselliseksi. Oppaassa kuvataan sosiaalisen markkinoinnin taustaa, periaatteita ja prosessia. Se tarjoaa käytännön työkaluja siihen, miten erilaisia yhteiskunnallisia haasteita voidaan tarkastella ja ratkaista sosiaalisen markkinoinnin avulla. Lisäksi opas tarjoaa ohjeita sosiaaliseen markkinointiin perustuvien toimenpiteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opas on suunnattu erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen parissa työskenteleville mutta tarjoaa oivalluksia kaikille, jotka haluavat kehittää toimintaa tai palveluita ihmislähtöisesti sekä arvioida toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Opas on hyödyllinen myös tutkijoille ja opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita sosiaalisen markkinoinnin periaatteista ja monitieteellisestä taustasta.

• The English version of the Social Marketing Checklists is now available online.
• Or access them directly: PDF Link

PROSHADE – Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa -hanke kehittää taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteossa. Hanke tutkii ja arvioi jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä.

Hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto ja Duodecim ja sitä rahoittaa Suomen akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

Tutustu hankkeen politiikkasuosituksiin:

• Enemmän terveyttä samalla rahalla – 4 ratkaisua resurssiviisaaseen terveydenhuoltoon
• Tiedonlukutaito – avain yhteiskuntaan
• Potilaan tuottama tieto – terveydenhuollon hukattu resurssi
• Digitalisaation on tuettava potilaan tuottaman tiedon tuotantoa ja hyödyntämistä
• Eroon vähähyötyisistä hoidoista ja talous mukaan hoitopäätöksiin

Toimeentulotuki ehkäisevän lastensuojelun välineenä -hankkeessa tutkittiin, ehkäiseekö täydentävä toimeentulotuki lastensuojelun kysyntää. Tilastollisessa tutkimuksessa verrattiin eri kuntien tilanteita toisiinsa. Kunnissa on suurta vaihtelua sekä lastensuojelun kysynnän että täydentävän toimeentulotuen suhteen. Lastensuojelua ja toimeentulotukea kuvaavat indikaattorit tulkittiin kunta-järjestelmien ominaisuuksiksi. Aineistona käytettiin Sotkanetin indikaattoreita vuosilta 2018–2021.

• Policy brief – tutkittua tietoa toimeentulotuen yhteydestä lastensuojelun tarpeeseen, Täydentävä toimeentulotuki ehkäisee lastensuojelun tarvetta (pdf)

Terveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi (Sostyö-Terva) -hankkeen tavoitteena oli kehittää ja arvioida terveyssosiaalityön toteutusta.

• Terveyssosiaalityön asiakkaiden elämäntilanteet liittyvät elämänlaatuun, arjen asioista selviytymiseen ja mahdollisuuksiin elää terveellistä elämää (pdf) politiikkasuosituksessa hyödynnetään Terva-hankkeen (n=314) aineistoa tarkastelemaan terveyssosiaalityön asiakkaiden elämäntilannetta hyvinvoinnin ja sen edellytyksien näkökulmasta.
• Policy brief – Health social workers make a positive difference in the health system through responding to the life situation issues experienced by clients and their families receiving health care (pdf)

Politiikkasuositus sairauspoissaolopäivän yksikkökustannuksesta Suomessa tuotettiin osana Vastuullinen työkyvyn tuki -hanketta (TYÖOTE). TYÖOTE-hanke toteutettiin Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksella Keski-Suomen hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen lääketaloustieteen tutkimusryhmän ja Työterveyslaitoksen välisenä yhteistyönä vuosina 2020–2023. TYÖOTE-hankkeen tarkoituksena oli tehostaa julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä levittämällä Keski-Suomessa käytössä oleva toimintamalli, jossa potilaalle määrätään vain lyhyt sairausloma ja potilaasta tehdään lähete työterveyshuoltoon yksilöllistä työkyvyn arviointia sekä työkyvyn ja työhön paluun tukitoimien suunnittelua varten. Hankkeen tavoitteena oli jalkauttaa TYÖOTE-toimintamalli käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla ainakin yhdessä potilasryhmässä syyskuun 2023 loppuun mennessä. Itä-Suomen yliopisto tutki toimintamallin vaikuttavuutta hankkeen implementaatiovaiheessa.

TYÖOTE-toimintamallin aikaansaama toipilasaikojen lyhentyminen tuottaa yhteiskunnallisia positiivisia tuottavuusvaikutuksia, joita kohdentuvat laajasti työelämän eri alueille ja tasoille. Tuottavuuskustannusten arvioimiseksi ennen ja jälkeen toimintamallin tarvittiin selkeä euromääräinen arvio siitä kuinka paljon yksi sairauspoissaolopäivä maksaa yhteiskunnalle.

Suomessa on tällä hetkellä käytettävissä useita erilaisia menetelmiä ja laskentatapoja sairauspoissaolojen aiheuttamien kustannusten laskentaan. Tässä politiikkasuosituksessa on koottuna Suomessa yleisimmin käytetyt laskentamenetelmät ja niiden tuottamat arviot sairauspoissaolopäivän yksikkökustannuksesta työnantajalle ja yhteiskunnalle. Näiden pohjalta politiikkasuositus ehdottaa yhden sairauspoissalaolopäivän kansalliseksi konsensusestimaatiksi 420 €.

Hankkeen julkaisut:

• Lavikainen P, Heiskanen J, Jalkanen K, Lehtimäki A-V, Vehkala S, Kangas P, Husman K, Vohlonen I, Martikainen J. Effectiveness of the coordinated return to work model after orthopedic surgery for lumbar discectomy and hip and knee arthroplasty: a register-based study (käsikirjoitus, lähetetty arvioitavaksi)
• Heiskanen J, Vehkala S, Lavikainen P, Martikainen J. Työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden arviointi – esimerkkinä TYÖOTE-toimintamalli. Työterveyslääkäri, 2023;41(1):26–29).
• Heiskanen J, Vehkala S, Martikainen J. Politiikkasuositus (Policy Brief): Sairauspoissaolopäivän yksikkökustannus Suomessa -raportti.
• Vehkala S, Lehtimäki A-V, Heiskanen J, Martikainen J. TYÖOTE-laskuri.

 

ArtWell- eli Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -hankkeen tavoitteena oli 1) kehittää kulttuurihyvinvointitoimien ennakoivassa taloudellisessa arvioinnissa tarvittavia menetelmiä ja laskentamalleja, 2) kehittää arvioinnin kriteeristöjä, 3) tunnistaa arviointia tukevan tietotuotannon tarpeita sekä 4) tehdä näiden pohjalta toimenpidesuosituksia kulttuurihyvinvointitoimien taloudellisen arvioinnin kehittämiseksi Suomessa.

Valtioneuvoston rahoittaman selvityshankkeen toteuttivat Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo yhdessä Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskuksen ja Kulttuurihyvinvointipoolin kanssa. Julkaisu toteutettiin osana Valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

• Selvitys: Koettu hyvinvointi kulttuurihyvinvoinnin arvioinnin keskiöön (tietokayttoon.fi).
• Loppuraportti: Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi: Arviointimenetelmien jatkokehitystarpeet Suomessa. Pysyvä osoite Valtioneuvoston julkaisuarkistossa.
• Policy Brief: Kulttuurihyvinvointitoiminnan vaikuttavuus ja taloudellinen arviointi (tietokayttoon.fi).

Kansainvälinen asiantuntijaryhmä on julkaissut ensimmäiset globaalit suositukset iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn. Geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta osallistui suositusten laatimiseen työryhmässä, joka tarkasteli monilääkityksen ja kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden huomioimista kaatumisten ehkäisyssä. Lue uutinen kokonaisuudessaan täältä.

• Manuel Montero-Odasso, Nathalie van der Velde & the Task Force on Global Guidelines for Falls in Older Adults (including Sirpa Hartikainen)… : World guidelines for falls prevention and management for older adults: a global initiative.

• Hanke toteutettiin osana Kainuun soten Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Kainuuseen -Helposti lähelläsi (HELLÄ) -hanketta vuosina 2021–2022. Yhteenveto kehittämistyön päätuloksista ja niihin perustuvat johtopäätökset sekä politiikkasuositukset ovat luettavissa alla olevista linkeistä.
• Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä on kiinnitettävä huomiota kotona asumisen tukemiseen sekä digitaalisten palvelujen ja osallistavan toiminnan saatavuuteen ja saavutettavuuteen (pdf)
• Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä on kiinnitettävä huomiota kotona asumisen tukemiseen sekä digitaalisten palvelujen ja osallistavan toiminnan saatavuuteen ja saavutettavuuteen (pdf, ikäihmisille suunnattu versio)
• Teija Nuutinen ja Tomi Mäki-Opas: Osallistava hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli on vaikuttava tapa edistää ikäihmisten kokemaa elämänlaatua ja sosiaalista laatua Kainuussa, Loppuraportti (pdf)

• Itä-Suomen yliopisto on mukana useiden toimijoiden Hyvällä mielellä Pohjois-Savo -yhteistyöhankkeessa, joka tähtää pohjoissavolaisten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen vuosina 2021–2030. Tutustu hankkeen esiselvitykseen (pdf) ja siitä tehtyyn tiivistelmään (pdf).
• Karoliina Kurkinen, Panu Karjalainen, Hanna Rekola, Liisa Pietikäinen, Seija Laakso, Katja Laine, Anne Surakka, Maija Saijonkari, Timo Lakka, Tomi Mäki-Opas ja Tommi Tolmunen: Mielenterveys- ja päihdeongelmat työelämän ulkopuolella olevilla pohjoissavolaisilla (pdf).
• Hanna Rekola, Karoliina Kurkinen, Tommi Tolmunen, Maija Saijonkari, Anne Surakka, Heikki Pentikäinen, Timo A. Lakka, Elsa Paronen ja Tomi Mäki-Opas: Työelämän ulkopuolella olevien positiivista mielenterveyttä tulee parantaa edistämällä terveellisiä elintapoja ja tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita (pdf).
• Mieliteko haastatteli Pohjois-Savon kuntien hyvinvointi-, päihde-, mielenterveys-, työllisyys ja sosiaalityön ammattilaisia. Tutustu haastatteluista tehtyyn tiivistelmään (pdf).
• Osana Mieliteko-ohjelmaa tarjottiin Pienet teotTM ja MySeulaTM -sovelluksia maksutta kokeiltavaksi pohjoissavolaisille keväällä 2023. Politiikkasuosituksessa on kuvailtu alustavasti sovelluksilla kerätyn aineiston antamaa kuvaa pohjoissavolaisten hyvinvoinnista ja elintavoista sekä Pienet teot -sovelluksen käyttöaktiivisuutta. Tutustu Digitaalisella hyvinvointisovelluksella voidaan mitata mielen hyvinvointia ja elintapoja sekä toteuttaa näiden edistämistä tukevia interventioita politiikkasuositukseen (pdf).
• Mieliteko hanke toteutti vuosina 2022-2023 Pohjois-Savon kuntien luottamushenkilöille, viranhaltijajohdolle sekä työllisyyspalveluiden johdolle kyselytutkimukset mielenterveysjohtamisen toteutumisesta ja kehittämistarpeista kunnissa. Keskeisimmät tulokset on luettavissa politiikkasuosituksestamme: Parempaa mielenterveyden edistämistä Pohjois-Savossa kuntien mielenterveysjohtamisen käsitettä ja tavoitteita täsmentämällä sekä tiedolla johtamista kehittämällä (pdf).

• Janne Martikainen: Selvitys uusien lääkehoitojen vaikuttavuusperusteisista rahoitusmalleista – Katsaus kansainvälisiin kokemuksiin ja ehdotus rahoitusmallien käyttöönotosta Suomessa. Itä-Suomen yliopisto, Lääketeollisuuden tutkimussäätiö. 8.2.2021.

• Iäkkäiden vammat aiheutuvat pääasiassa kaatumisen seurauksena, ja lääkkeet ovat vähintään osasyy  valtaosassa kaatumisia. Tutkimusverkosto on laatinut maailman ensimmäisen ohjeistuksen iäkkäiden kaatumisvaaraa lisäävistä lääkkeistä, ja sekä miten niiden käyttöä tulisi vähentää suuren kaatumisvaaran omaavilla iäkkäillä (STOPPFall). Ohjeistus on laadittu eurooppalaisten asiantuntijoiden toimesta: STOPPFall (Screening Tool of Older Persons Prescriptions in older adults with high fall risk): a Delphi study by the EuGMS Task and Finish Group on Fall-Risk-Increasing Drugs.

• Infograafeja: Vakavan koronavirustaudin (COVID-19) riskiryhmiin kuuluvat sairaanhoitopiireittäin ja maakunnittain.
• Karttasovellus: Vakavan koronavirustaudin (COVID-19) riskiryhmiin kuuluvien osuus väestös

• Tiina Ahonen: Nuorten demokratiaa ja osallisuutta vahvistamassa – Pizzademokratia-päivän malli.

• Rantala Eeva, Martikainen Janne, Lakka Timo, Vanhatalo Saara, Heiskanen Jari, Väistö Juuso, Leväsluoto Johanna, Hassinen Maija, Eloranta Aino-Maija, Sigfrids Anton ja Harjumaa Marja: Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi.

• Martikainen Janne, Heiskanen Jari ja Jalkanen Kari: Kansallisen säästöpotentiaalin mallintaminen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Suomessa.

• StopDia Työkalupakki – Työympäristöt terveyttä tukeviksi: StopDia-tuuppauspakki.

• StopDia-investointilaskuri tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn terveystaloudellisten vaikutusten arviointiin: StopDia-investointilaskuri.

• PROMEQ politiikkasuositus 1. Mikko Mäntysaari ja Sami Ylistö: Pitkäaikaistyöttömien monialainen palveluohjaus on kustannusvaikuttavaa.
• PROMEQ politiikkasuositus 2. Kati Närhi, Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Sirpa Kannasoja ja Hanna Ristolainen: Ikäihmisten yksinäisyyttä voi vähentää – palveluohjauksen käytäntöjä uudistettava; Ikäihmisille suunnattu osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus -pienoisesite.
• PROMEQ politiikkasuositus 3. Sanna Aaltonen ja Antti Kivijärvi: Digitaalisista nuorisopalveluista apua yksinäisyyteen.
• PROMEQ politiikkasuositus 4. Marja Vaarama ja Tomi Mäki-Opas: Hyvinvoinnin ja terveyden huono-osaisuus kaipaa kokonaistarkastelua ja korjaavia toimia.
• PROMEQ politiikkasuositus 5. Antti Syväjärvi ja Jaana Leinonen: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyö vaatimatonta – osallisuutta ja yhteistyötä vahvistettava.
• PROMEQ politiikkasuositus 6. Janet Anand, Reeta Kankaanpää ja Csilla Veszteg: Käyttäjälähtöisellä palvelusuunnittelulla kohti parempaa kotoutumista.
• PROMEQ politiikkasuositus 7. Pekka Rissanen, Jan Klavus ja Leena Forma: Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin kohentamiseen on kustannusvaikuttavia keinoja.
• PROMEQ politiikkasuositus 8. Pekka Martikainen, Tero Kuusi ja Tarmo Valkonen: Terveys paranee vanhuuseläkkeelle siirryttäessä – entä sitten?
• PROMEQ politiikkasuositus 9. Martti Kulvik, Sirpa Maijanen ja Tarmo Valkonen: Terveydenhuollossa kansallisten resurssien on tuettava paikallisia ratkaisuja.
• PROMEQ politiikkasuositus 10: Tomi Mäki-Opas, Marja Vaarama, Tarmo Valkonen, Jaana Leinonen, Antti Syväjärvi ja muu PROMEQ-konsortio: Työkalupakki vaikuttavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen – Sosiaalinen laatu, elämänlaatu, vaikuttavuusindikaattorit, hyvät käytännöt, osallistavat työmenetelmät ja kypsyysanalyysi.