Uusi politiikkasuositus julkaistu: Asiakasviestinnän lisääminen vointimittareiden hyödyistä edistäisi sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta
Pohjois-Savon hyvinvointialue, Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo ja kansallinen Vaikuttavuuskeskus-verkosto suosittelevat lisäämään asiakasviestintää vointimittareista sekä niiden hyödyistä. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden sitoutumista vointikyselyihin ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta.
Vointimittarit tukevat hoidon suunnittelua ja kehittämistä
Terveydenhuollossa käytettävillä vointimittareilla kerätään tietoa asiakkaan tai potilaan itse arvioimasta hyvinvoinnista, elämänlaadusta ja toimintakyvystä ennen ja jälkeen hoidon. Mittarit mahdollistavat tiedon hyödyntämisen hoidon suunnittelussa, palveluiden kehittämisessä ja alueellisessa sekä valtakunnallisessa vertailussa.
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin pohjoissavolaisten suhtautumista vointimittaritiedon käyttöön. Tulosten mukaan 92 prosenttia vastaajista suhtautui vointitiedon käytön osalta myönteisesti oman hoidon suunnitteluun sekä samaa ongelmaa koskevien asiakkaiden palveluiden kehittämiseen ja 93 prosenttia oman hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen. 89 prosenttia suhtautui myönteisesti tiedon käyttöön valtakunnallisessa kehittämisessä. Naiset ja korkeasti koulutetut olivat keskimääräistä myönteisempiä, kun taas yrittäjät suhtautuivat varautuneemmin.
Tutkimuksen pohjalta esitetään seuraavia suosituksia:
Lisätään asiakasviestintää vointimittareista: Asiakkaille tulee viestiä selkeästi mittareiden tarkoituksesta, hyödyistä ja vaikutuksista, jotta he sitoutuvat vastaamaan vointikyselyihin.
Varmistetaan tiedon tarkoituksenmukainen hyödyntäminen: Vointimittaritiedon tehokas käyttö parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja hyödyttää asiakasta tai potilasta.
Tutkimus toteutettiin osana Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa -hanketta (HYPE), joka saa rahoituksensa EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia hyvinvointikyselyyn vastanneita pohjoissavolaisia (n=3133) sekä muun Suomen aikuisväestöä ilman Pohjois-Savon vastaajia.
Tutustu politiikkasuositukseen täällä.
Lue alkuperäinen uutinen täältä. (julkaistu.10.9.)