Vaikuttavuusperusteinen SOTE-johtaminen, -päätöksenteko ja -lainsäädäntö

Vaikuttavuusperusteinen SOTE-johtaminen, -päätöksenteko ja -lainsäädäntö

Tarkastelemme palveluprosessien johtamista ja resurssien tehokasta kohdentumista sekä palveluiden rakenteita. Johtamisen näkökulmasta tarkastelemme esimerkiksi sote-palveluiden integraatiota, monisairaiden asiakkaiden palveluita, sote-johtamisen vaikuttavuutta sekä arvioimme reformien vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Terveystaloustieteen näkökulmasta tarkastelemme esimerkiksi ikääntyneille, lapsille ja perheille tarjottujen palveluiden kustannusvaikuttavuutta ja lääkkeiden kustannuksia. Lainsäädännön näkökulmasta tarkastelemme hyvinvointiin liittyviä perustavanlaatuisia oikeuksia ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa sekä toimeentuloturvan ja hyvinvointipalvelujärjestelmän eri lohkoja.

Johtaminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen on olennaisesti yhteydessä palvelujen vaikuttavuuteen. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkimuksen näkökulmina ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi, monisairaiden asiakkaiden palveluprosessit, tulevaisuuden osaamistarpeet, sote-johtamisen vaikuttavuus sekä henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät teemat. Sote-uudistuksessa korostuu myös reformien arvioinnin tärkeys sekä kuntien ja maakuntien että kansallisella tasolla.

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä¬palveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hankkeen (2019–2023) tavoitteena on tuottaa vertailu- ja seurantatietoa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden kehittämisen tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille, tukea valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen suunnittelua ja ohjausta, tuottaa tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön 2020-strategian tavoitteiden toteutumisen seurantaan sekä horisontaalisen ja vertikaalisen tiedonvaihdon tilasta ja vaikutuksista eri alueilla.

Hanke toteuttaa valtakunnalliset kyselyt sairaanhoitajille (v.2020), lääkäreille, sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille, sosiaalialan korkeakoulutetuille sekä kansalaisille. Kaikki aineistot julkaistaan THL:n tietokantaraportteina. Hankkeessa on mukana Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta professori Kaija Saranto, dosentti, yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen ja projektitutkija Samuli Koponen. 

  • TIEKU – Tiedon käyttö kuntien toiminnassa ja valtion kuntia koskevassa päätöksenteossa -tutkimushankkeessa tarkastellaan kuntien toiminnassa sekä valtion kuntia koskevassa päätöksenteossa käytettävän tiedon käyttöalaa, merkitystä ja sitä, vastaako saatavilla oleva tieto päätöksentekijöiden tiedontarpeisiin. Tutkimuksessa on mukana kolme kaupunkia ja yksi kunta, ja lisäksi tutkimuksessa selvitetään eduskunnan eri valiokuntien, erityisesti hallintovaliokunnan, sivistysvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan, ja eri ministeriöiden kuntia koskevaan päätöksentekoon ja ohjaukseen liittyvää toimintaa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös tiedon käyttämisen prosesseja ja muotoja tiedonkäyttämisen ja päätöksenteon eri vaiheissa; valmistelussa, päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa. Tutkimuksen kesto 2020–2021.
  • JoVa – Vaikuttava sosiaali- ja terveysjohtaminen -tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää johtamisen yhteyttä ja vaikutuksia organisaation tuloksellisuuteen uudistuvassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Tutkimus toteutetaan sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella seurantatutkimuksena, jossa toteutetaan kyselyt sosiaali- ja terveysjohtajille terveydenhuollon organisaatioissa vuosina 2018 ja 2022.
  • Lean Work Gender -hanke (2018-2022) tutkii lean-tuotantomallia ja sen soveltamisen vaikutuksia julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelutyössä.
  • Lääkepolitiikan tutkimusryhmä tutkii lääkepoliittisia uudistuksia ja niille asetettujen tavoitteiden ja odotusten toteutumista uudistukselle keskeisistä näkökulmista.

Talous

Palvelujen ja hoitojen oikea kohdentaminen ja käytettävissä olevien resurssien tehokas käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää luotettavaa tietoa palvelujen ja interventioiden vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Terveystaloustieteen tutkimus tarkastelee terveyspalvelujen sekä ikääntyneille, lapsille ja perheille tarjottujen palvelujen kustannusvaikuttavuutta sekä lääkkeiden kustannuksia ja liikunnan vaikuttavuutta.

  • SOTE-vaikuttavuuskeskus -hankkeessa laaditaan toimintasuunnitelma kansalliselle SOTE-vaikuttavuuskeskukselle, jossa määritetään vaikuttavuuskeskuksen rooli ja toimintatavat osana suomalaista sote-asiantuntijaverkostoa. Tavoite on, että keskus tuo lisäarvoa ja uudenlaisia ratkaisuja kustannusvaikuttavuustiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa ja sote-palveluiden kehittämisessä. Toimintasuunnitelmassa on tavoitteena myös määrittää vaikuttavuuskeskuksen pitkäaikainen rahoitus siten, että sen toiminta on kestävällä pohjalla.
  • STN IMPRO -tutkimusprojekti tuottaa tutkittua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tueksi sote-palveluiden rakenteesta, toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Tutkimusryhmä analysoi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita, hoidon saavutettavuutta, hoitopolkuja, hoidon tuloksia ja kustannuksia sekä kustannusvaikuttavuutta ennen sote-uudistusta ja sen jälkeen.
  • Lääketalouden ja vaikuttavuuden tutkimusryhmän tutkimuksen ensisijaisena tutkimuskohteena ovat lääkehoitojen ja muiden terveydenhuollon menetelmien sekä politiikkatoimenpiteiden arviointi ja vaikuttavuustutkimus (esimerkiksi terveyteen liittyvän elämänlaadun, terveydenhuollon kustannusten sekä toiminta- ja työkyvyn näkökulmista).

Hyvinvointioikeus

Hyvinvointioikeuden tutkimuksen ytimessä ovat yksilön hyvinvointiin liittyvät perustavanlaatuiset oikeudet ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa, kuten lapsuudessa ja vanhuudessa. Hyvinvointioikeudessa tutkitaan myös muun muassa toimeentuloturva- ja hyvinvointipalvelujärjestelmän eri lohkoja sekä hyvinvointipalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen osallistuvia  viranomaisia ja muita toimijoita. Hyvinvointioikeuden tutkimus on Itä-Suomen yliopistossa keskittynyt Hyvinvointioikeuden instituuttiin.

  • Disability & Dignity -hankkeessa (2021-2025) tutkitaan, kuinka vammaisten ihmisten ihmisarvosta ja sen toteutumisesta säädetään Suomen lainsäädännössä ja miten tämä heijastuu vammaisten ihmisten elämään. Tämä vaatii ’vammaisuuden’ ja ’ihmisarvon’ käsitteiden filosofista analyysia, ihmisarvon oikeudellisen perustan tutkimista, sekä empiiristä tutkimusta, jossa kartoitetaan vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä omia kokemuksia ihmisarvon toteutumisesta. Hankkeen teoreettisessa osiossa ihmisarvon kytketään autonomian käsitteeseen, mutta autonomia määritellään siten, että se ei sulje pois normaalista vammattomasta ihmisestä poikkeavia yksilöitä. Empiirisessä osiossa aihetta lähestytään elämänkulun teorian näkökulmasta siten, että tarkempaan analyysiin otetaan eri elämänvaiheissa erityisen keskeisiä oikeudellisia instrumentteja. Näin vammaisia yksilöitä ei kohdella yhtenäisenä ryhmänä, vaan yksilöinä, joiden identiteettiin kuuluu muitakin piirteitä kuin vammaisuus. Hanketta johtaa professori Eeva Nykänen Hyvinvointioikeuden instituutista. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
  • MCI@work kansainvälisessä monitieteisessä tutkimushankkeessa tarkastellaan työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden erityiskysymyksiä.
  • Kansainvälisessä monitieteisessä Fafo-tutkimushankkeessa tarkastellaan työn ja työnteon tapojen muutoksia, kuten digitalisaation vaikutuksia työmarkkinoihin.

Päättyneet hankkeet

  • Tutkimushankkeemme ”Meaningful relations – patient and family carer encountering death at home” (MeRela, 2017-2020) tarkastelee ikääntyvän (yli 65-vuotiaan) ja hänen omaisensa kokemuksia ikääntymisestä, kuoleman kohtaamisesta sekä kuoleman ja surun todellisuudesta kotona. Olemme hankkeessa kiinnostuneita erityisesti yksilön ihmissuhteiden merkityksestä kuoleman ja surun prosesseissa. Monitieteisessä hankkeessa lähestymme ikääntymisen ja kuoleman kysymyksiä oikeustieteen, teologian, sosiaalityön, yhteiskuntapolitiikan ja hoitotieteen näkökulmista.
  • Artsequal -hanke (2015-2020) tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.
  • Taide, tekijänoikeus ja tekijyyden muutos  -hanke (2016-2019) paneutuu tekijän asemaan ja oikeuksiin nykypäivän taidemaailmassa, erityisesti kirjallisuudessa ja kuvataiteissa.
  • COPE – Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa -hankkeessa (2016-2018) tutkitaan sosiaali- ja terveydenhuollon murrosta ja sen vaikutuksia työhön, osaamistarpeisiin ja osaamisen kehittämiseen. Hankkeen teemat ovat Muuttuva työ, Digitalisaatio, Monikulttuuriset työyhteisöt, Elinikäinen oppiminen, sekä Hallinto, johtaminen ja päätöksenteko.
  • Onnistu sote-integraatiossa -tutkimushankkeen (2016-2018) tavoitteena on tuottaa yhdessä kuntatason sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa tietoa siitä, mitkä ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen toiminnallisen integraation onnistumisen edellytykset. Käytännön tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöinen, integroitu toimintamalli paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelujen kehittämiseen.
  • ICARE4EU (Innovating care for people with multiple chronic conditions in Europe) (2013–2016) describes and analyses innovative approaches in multidisciplinary care for people with multiple chronic conditions currently existing in Europe.
  • EXCELC – Pitkäaikaishoidon vaikuttavuus ja tehokkuus kansainvälisessä vertailussa -tutkimus vertailee ikääntyneiden laitosten ulkopuolisen pitkäaikaishoidon (esimerkiksi kotipalvelujen ja päivätoiminnan) tehokkuutta ja vaikuttavuutta niin hoidettavien kuin hoitajienkin näkökulmasta Englannissa, Itävallassa ja Suomessa.
  • Lääkkeiden saatavuusongelmat ja saatavuuden edistäminen Suomessa ja EU:n alueella -projekti tutkii lääkkeiden saatavuutta, lääkkeiden saatavuusongelmien yleisyyttä ja siihen liittyviä maakohtaisia erityispiirteitä Suomessa, syitä ongelmien taustalla sekä seurauksia, joita saatavuusongelmista aiheutuu Suomessa, sekä harvinaissairauksia sairastavien potilaiden lääkehoitojen saatavuutta ja käyttöön pääsyn edistämistä Suomessa ja EU:n alueella.
  • Lääkevaihto -tutkimusprojektin tavoitteena oli tutkia lääkevaihdon käyttöönotosta yhteiskunnalle ja lääkkeiden käyttäjille syntyneitä säästöjä, lääkkeiden käyttäjien kokemuksia ja asenteita lääkevaihtoa kohtaan, lääkäreiden asenteita ja kokemuksia lääkevaihdosta sekä lääkevaihdon vaikutuksia lääkejakeluketjuun (lääkeyritykset, lääketukkuliikkeet ja apteekit).