Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden menetelmäkehitys ja aineistolähtöiset lähestymistavat

Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden menetelmäkehitys ja aineistolähtöiset lähestymistavat

Kehitämme erilaisia vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä osana muita tutkimuksia. Hyödynnämme ja yhdistämme erilaisia aineistolähtöisiä menetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden ja saavutettavuuden arvioinnissa, esimerkkeinä kokeelliset tutkimusasetelmat, survey-asetelmat, rekisteritutkimus ja paikkatietomenetelmät.

Selvityshanke kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisista vaikutuksista käynnistyy

Miten kulttuurihyvinvointipalveluiden hyvinvointi- ja kustannusvaikutuksia voitaisiin mitata ja arvottaa entistä luotettavammin? Tätä asia selvitetään Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon, Taideyliopiston ja Kulttuurihyvinvointipooli ry:n yhteistyöhankkeessa.

Yksi yksilön ja väestön koettuun hyvinvointiin vaikuttava yhteiskunnan osa-alue on taide ja kulttuuri. Tutkimustieto taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on lisääntynyt parin viime vuosikymmenen aikana, jonka seurauksena kiinnostus kulttuurihyvinvointitoiminnan mahdollisuuksiin väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on kasvanut myös poliittisessa päätöksenteossa. Näyttö kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisista vaikutuksista kuitenkin ollut toistaiseksi rajallista, mikä on heikentänyt kulttuurihyvinvointitoiminnan painoarvoa päätöksenteossa.

Taloudellisen arvioinnin näkökulmasta kulttuurihyvinvointitoimien monialaisuus ja sektorirajoja ylittävä luonne tuovat arviointiin myös omat haasteensa esimerkiksi vaikutusmekanismien tunnistamisen ja arviointiin vaikuttavien sekoittavien tekijöiden sekä myös toteutuksen edellytyksiin liittyvän käytettävyyden osalta.

Kulttuurihyvinvointitoimien monikanavaisten vaikutusten mittaamiseksi ja arvioimiseksi taloudellisen arvioinnin tueksi tarvitaan vaikuttavuusmittareita, joiden avulla voidaan mitata yksilö- ja väestötason muutoksia koetussa kokonaishyvinvoinnissa ja suhteuttaa näitä muutoksia tehtyihin kulttuurihyvinvointitoimien investointeihin kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi.

Selvityshanke rahoitetaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan VN-TEAS-rahoituksella 3/2022–3/2023 välisenä aikana.

Lisätietoja hankkeesta:
Professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, Vaikuttavuuden talo, p. 040 355 2600, etunimi.sukunimi(at)uef.fi

  • Väestön koettu hyvinvointi ja terveys -tutkimushankkeessa (2022-2024) tutkitaan ja arvioidaan erilaisia koetun terveyden ja hyvinvoinnin mittareita alueellisen väestötason hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa varten. Tutkimuksessa toteutetaan kysely 2000 kansalaiselle koko Suomen alueella yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa. Kysely pitää sisällään useita erilaisia terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn mittareita sekä näiden kannalta olennaisia taustatekijöitä mittareita. Kyselyssä pyritään saamaan alueellinen edustava otos vastaajista.  Mittareiden tuloksia verrataan erilaisten tilastollisten menetelmien ja tunnuslukujen avulla.
  • Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos toimii yhtenä JBI-verkoston jäsenenä Suomen JBI yhteistyökeskuksessa. Suomen JBI yhteistyökeskus on JBI:n hallinnollisesti itsenäinen yhteistyökeskus, jonka tehtävänä on näyttöön perustuvan terveydenhuollon edistäminen sekä järjestelmällisten katsausten tuottaminen. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta JBI:n johtokunnan jäsenenä toimii laitosjohtaja Johanna Lammintakanen, varajohtajana Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimustiimistä professori Kaija Saranto (core staff, JBI:n CSR, Comprehensive Systematic Review -koulutettu) sekä Arviointipaneelin puheenjohtajana yliopistonlehtori Virpi Jylhä (core staff, CSR-koulutettu) ja jäsenenä yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen (core staff, CSR-koulutettu).
  • Parempi tietopohja ja palvelujen optimointi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tueksi (IMPRO) -tutkimusprojekti (2018-2023) tuottaa tutkittua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tueksi sote-palveluiden rakenteesta, toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Tutkimusryhmä analysoi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita, hoidon saavutettavuutta, hoitopolkuja, hoidon tuloksia ja kustannuksia sekä kustannusvaikuttavuutta ennen sote-uudistusta ja sen jälkeen. Tavoitteena on, että hankkeessa kehitettyjä rekisteritiedon hyödyntämisen tapoja ja tuotettua laatutietoa sekä kustannuslaskennan malleja voidaan hyödyntää vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitteluun kansallisesti, mikäli tietojärjestelmät kehittyvät toivotulla tavalla.
  • PROSHADE – Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa -hankkeessa (2020-2023) kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteossa. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tavoite on tuottaa tietoa ja käytäntöjä jaetun päätöksenteon tueksi. Terveydenhuollossa käytetään jo laajasti Käypä hoito -suosituksia. PROSHADE-hankkeessa niihin yhdistetään tietoa hoitojen kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta. Tavoite on tarjota uutta terveystalousteoreettista näkemystä terveydenhuollon päätöksentekoon.  Käypä hoito -suositusten rinnalla ovat myös uudemmat Vältä viisaasti -suositukset ja niihin on koottu tieto tarpeettomista tai vältettävistä tutkimus- ja hoitokäytännöistä. 
  • MEDIFF-hanke tutkii rekisteritutkimuksen keinoin kansallisten iäkkäiden lääkehoidon toteutusta ohjaavien Lääke75+-tietokannan ja Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen uudistuksen vaikutuksia vältettävien lääkkeiden käyttöön Suomessa. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa kansallisten suositusten vaikutuksista iäkkäiden järkevän lääkehoidon toteutuksessa. Tutkimuksessa tuotettavaa tietoa voidaan hyödyntää implementoinnin arvioinnissa ja uusien strategioiden kehittämisessä.
  • MEDALZ (Medication use and Alzheimer’s disease study) -tutkimuksessa selvitetään Alzheimerin tautia sarastavien henkilöiden lääkkeiden käyttöä ja terveydentilaa. MEDALZ on valtakunnallinen terveysrekisteriaineistoihin pohjautuva tutkimus. MEDALZ-aineistoon sisältyvät kaikki kotona asuvat henkilöt, joilla diagnosoitiin Alzheimerin tauti vuosina 2005-2011 Suomessa (n=70 718). 
  • FINPARK (Finnish Study on Parkinson’s disease) on rekisteripohjainen tutkimus jossa selvitetään Parkinsonin tautia sarastavien henkilöiden lääkkeiden käyttöä ja terveydentilaa. Tuotamme tietoa siitä kuinka Parkinsonin tautia sairastavia hoidetaan Suomessa ja tutkimme lääkehoidon vaikuttavuutta, myös turvallisuusnäkökulmasta.

Päättyneet hankkeet