Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden integraation vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden integraation vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Arvioimme erilaisten hoitojen, hoitotoimenpiteiden, lääkehoitojen, sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden sekä näiden integraation vaikutuksia ja vaikuttavuutta eri asiakas- ja potilasryhmissä. Keskiössä ovat myös terveyden ja hyvinvoinnin juurisyyt ja palveluprosessit, tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus sekä asiakas- ja potilasturvallisuus.

Lääkehoito

Tutkimme lääkkeiden käyttöä ja käytön vaikuttavuutta sekä lääkehoidon kustannusvaikuttavuutta.

  • Lääkepolitiikan tutkimusryhmä tutkii lääkepoliittisia uudistuksia ja niille asetettujen tavoitteiden ja odotusten toteutumista uudistukselle keskeisistä näkökulmista.

Hoito ja hoitoprosessit

  • Terveyssosiaalityön arvioinnin ja intervention vaikuttavuus näkyväksi (Sostyö-TerVa) -tutkimuksen (2021-2023) tarkoituksena on tutkia terveyssosiaalityön palvelupolkujen vaikuttavuutta. Kokonaistutkimuksen tavoitteena on kehittää näyttöpohja, mikä tukee terveyssosiaalityön interventiomallia, arvioi terveyssosiaalityön interventioiden tehokkuutta sekä terveyssosiaalityön asiakkaiden ohjaamista kuntien, valtion tai kolmannen sektorin palveluihin eli tutkia terveyssosiaalityön vaikuttavuutta.
  • STN IMPRO -tutkimusprojekti tuottaa tutkittua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tueksi sote-palveluiden rakenteesta, toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Tutkimusryhmä analysoi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita, hoidon saavutettavuutta, hoitopolkuja, hoidon tuloksia ja kustannuksia sekä kustannusvaikuttavuutta ennen sote-uudistusta ja sen jälkeen.
  • HERIT-hanke tutkii kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta iäkkäillä tekonivelleikkauspotilailla. Tutkimus toteutetaan satunnaistetussa ja kontrolloidussa asetelmassa, jossa arvioidaan polven tai lonkan tekonivelleikkausta edeltävän geriatrisen arvioinnin vaikuttavuutta 65 vuotta täyttäneillä kuopiolaisilla ja vesantolaisilla. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Hankkeessa kehitetään ja testataan uusia vaikuttavuusmittareita. Tutkimuksen laadullisessa osiossa selvitetään tekonivelleikkauspotilaan palveluketjun kriittisiä kohtia ja intervention tuottaman tiedon hyödyntämistä palveluketjun kehittämisessä.
  • FINPOP 2015 on GKS:n organisoima kansallinen kohorttitutkimus, jossa selvitetään laskeumaleikkausten menetelmiä, komplikaatiota ja vaikutusta potilaiden elämänlaatuun.
  • DigiTerveSavo 2 -projektin (2020-2022) tavoitteena on kehittää perusterveydenhuoltoon soveltuvia, kliinistä päätöksentekoa tukevia terveysdatalähtöisiä järjestelmäkonsepteja etenevän muistisairauden sekä keuhkosairauksien varhaiseen tunnistamiseen, potilaiden stratifiointiin, hoitopolun valintaan ja hoidon seurantaan.)

Ravitsemus

Ravitsemus terveyden edistäjänä. Kliinisen ravitsemustieteen tutkimusryhmät keskittyvät tutkimuksiin, jotka edistävät terveellisen ja turvallisen ruokavalion toteutumista tavoitteena tukea terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä.

Potilas- ja asiakasturvallisuus

Tutkimme potilas- ja asiakasturvallisuutta.

Lastensuojelu

Tutkimme lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävää sosiaalityötä. Analysoimme lastensuojelun eri osa-alueiden ja työmuotojen vaikuttavuutta, erityisesti siihen liittyviä kriittisiä tekijöitä ja prosesseja. Tutkimuksemme on käytännön innoittamaa perustutkimusta. Tavoitteena on jäsentää  lastensuojelun rutiinipalvelujen tietopohjaa  ja kehittää näyttöön perustuvaa sosiaalityötä.

  • Kunnallinen toimeentulotuki ehkäisevän lastensuojelun välineenä -tutkimuksessa (2021-2023) tarkastellaan kunnallisen toimeentulotuen yhteyttä lastensuojelun kysyntään.  Lastensuojelun kysyntä riippuu toki olennaisesti riskitilanteissa elävien kuntalaisten määrästä, mutta kunta saattaa voida vaikuttaa lastensuojelun kysyntään myös kunnallisen toimeentulotuen käytännöillään.

Vanhusten kotihoito

Tutkimme ja vertailemme ikääntyneiden kotihoidon laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

  • Vanhuusiän syrjäytyminen kotihoidossa (SOLDEX) -tutkimushankkeessa (2021-2025) tarkastelemme ikääntyneiden kotihoitoa syrjäytymisen näkökulmasta. Kysymme missä määrin ikääntyneet kotihoidon asiakkaat kokevat syrjäytymistä, millaiset tekijät siihen vaikuttavat, mitä syrjäytyminen kotihoidon asiakkaille merkitsee ja miten siihen on vastattu nykyisessä palvelujärjestelmässä ja lainsäädännössä. Monitieteinen, sosiaaligerontologiaa, vanhuusoikeutta ja terveystaloustiedettä yhdistävä hankkeemme jakautuu kolmeen työpakettiin, joissa käytetään määrällisiä ja laadullisia menetelmiä.
  • EXCELC – Pitkäaikaishoidon vaikuttavuus ja tehokkuus kansainvälisessä vertailussa -tutkimus vertailee ikääntyneiden laitosten ulkopuolisen pitkäaikaishoidon (esimerkiksi kotipalvelujen ja päivätoiminnan) tehokkuutta ja vaikuttavuutta niin hoidettavien kuin hoitajienkin näkökulmasta Englannissa, Itävallassa ja Suomessa.

Iäkkäiden palveluohjaus

Kehitämme ikäihmisille suunnattua ryhmämuotoista palveluohjausta sekä tutkimme sen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.

Maahanmuuttajat ja sosiaalityö

Sosiaalityö maahanmuuttajien kanssa keskittyy yhteisösosiaalityön vaikuttavuuteen, ammatillisiin ja poliittisiin käytäntöihin, joiden avulla tavoitellaan tasapuolisia ja osallistavia palveluja maahanmuuttajille.


Päättyneet hankkeet

  • Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä -hanke (2015-2018) rakentaa työterveysyhteistyöhön indikaattorit, joilla voidaan arvioida työterveysyhteistyötä ja sen vaikuttavuutta, arvioi työterveyshuollon palveluprosessien toimivuutta laadun ja työterveysyhteistyön näkökulmasta sekä kehittää asiakasorganisaatioiden, työterveysyksiköiden ja asiantuntijoiden yhteiskehittelynä hyviä käytäntöjä työterveysyhteistyöhön.
  • NutOrMed – Laatua iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen, suunterveyteen ja lääkehoitoon -interventiotutkimus arvioi 6 kuukautta kestävän ravitsemuksen ja suunterveyden intervention vaikutuksia kotihoidossa olevien ravitsemustilaan, suunterveyteen, toimintakykyyn ja sairaalahoidon käyttöön/kustannuksiin.
  • ILMA – Iäkkäiden lääkehoidon moniammatillinen arviointi -tutkimus (2014-2017) selvitti, mitä vaikutuksia ILMA-mallilla toteutetuilla lääkehoidon arvioinneilla on kotihoidon asiakkaiden lääkitykseen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön.
  • RECEPS – Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä tuottaa tietoa, joka mahdollistaa vaikuttavamman ja turvallisemman sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen täytäntöönpanon. Tutkimus auttaa lisäämään terveyttä ja parantaa potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua, ja tutkimustiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja tehokkaammin, mikä on sekä palveluntuottajan että potilaan etu.
  • Sisä-Savon DM65+: Ikääntyneiden kuntalaisten koettu terveys sekä oire- ja sairauskuorma -tutkimuksen tavoitteena on selvittää yli 65-vuotiaiden diabeetikoiden ja verrokkipotilaiden elämänlaatua ja sairastamiseen liittyvää kuormaa potilaan, väestön ja terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta.
  • Tarkista ja tue – Kohonneen verenpaineen hoidon kehittäminen avoterveydenhuollossa -monikeskustutkimus selvittää, voidaanko uusien avohoidon verenpainepotilaiden hoitotavoitteisiin pääsemistä ja sitoutumista verenpainetaudin lääkehoitoon parantaa IMB-perusteisella hoidon aloituksen protokollalla ja potilaskohtaisesti räätälöityvällä tekstiviestituella.
  • OSUVAT – Osallistavan hoitosuunnitelman vaikuttavuustutkimus