Euroopan maat kokoontuvat Madridissa JACARDI:n yleiskokoukseen käsittelemään terveydenhuollon eriarvoisuutta
Terveyden tasa-arvo on edelleen yksi Euroopan kiireellisimmistä haasteista. Erot hoidon, diagnoosin ja hoidon saatavuudessa vaikuttavat edelleen terveyden tuloksiin koko alueella. Sukupuoli on nousemassa erityisen kriittiseksi tekijäksi, sillä eurooppalaisilla naisilla on huonompi ennuste sydän- ja verisuonitaudeissa, korkeammasta kuolleisuudesta sydänkohtauksen jälkeen pidempään hoitoon pääsyn viivästymiseen. Lisäksi Euroopan kardiologiyhdistyksen (ESC Atlas of Cardiology) tiedot paljastavat, että 40 % Euroopan Unionin naisista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.
Tämä haastava todellisuus on keskustelujen keskiössä sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta koskevan yhteisen toiminnan (JACARDI) kolmannessa yleiskokouksessa, joka pidetään Madridissa 14.–16. lokakuuta ja jonka isäntinä toimivat Espanjan terveysministeriö ja Ilustre Colegio Oficial de Médicos de Madrid.
Kokoukseen osallistuu yli 200 edustajaa 21:stä Euroopan maasta, mukaan lukien Euroopan komissio, WHO:n Euroopan aluetoimisto, tieteelliset seurat ja potilasjärjestöt. Tämän vuoden ohjelmassa sukupuoli ja tasa-arvo ovat keskeisellä sijalla kestävän kehityksen, tietojen seurannan ja tulevan EU:n sydän- ja verisuoniterveyssuunnitelman ohella.
Kokouksen keskiössä: Sydän- ja verisuoniterveyden suunnitelma
Kokous järjestetään ratkaisevalla hetkellä, kun Euroopan komissio valmistelee sydän- ja verisuoniterveyden suunnitelmaa. Yhdistämällä JACARDI:n näkemykset ja pilottikokemukset tähän poliittiseen hetkeen, kokous pyrkii vahvistamaan motivaatiota, yhteistyötä ja kollektiivista kykyä vähentää ei-tarttuvien tautien taakkaa Euroopassa. Tätä varten tapahtuman aikana järjestetään erityinen pyöreän pöydän keskustelu, jossa keskitytään EU:n sydän- ja verisuoniterveyden suunnitelmaan. Keskusteluun osallistuvat edustajat DG SANTE:sta (Euroopan komission terveys- ja elintarviketurvallisuuden pääosasto), Euroopan kansanterveysallianssista (EPHA) ja tieteellisistä seuroista, kuten Euroopan kardiologiyhdistyksestä, Euroopan sydänverkostosta, Euroopan diabetesfoorumista ja Kansainvälisestä diabetesliitosta.
Agendalla on WHO:n Euroopan aluetoimiston ja JA PreventNCD -aloitteen panos seurantajärjestelmistä ja terveyserojen vähentämisestä sekä pilottikokemuksia Portugalista, Espanjasta, Islannista, Romaniasta, Belgiasta, Irlannista, Italiasta ja Puolasta, joissa korostetaan JACARDI:n 143 pilottihankkeen alustavia tuloksia.
Agendalla käsitellään myös kestävyyttä ja todisteiden siirtämistä politiikkaan, jotta JACARDI-hankkeen pilottitoimet edistäisivät pitkäaikaista muutosta. 15. ja 16. lokakuuta järjestettävissä erityisistunnoissa käsitellään tiettyjä painopistealueita, kuten terveysosaamista, integroituja hoitopolkuja, tietojen saatavuutta ja potilaiden omahoidon hallintaa. Näiden työpajojen tarkoituksena on helpottaa syvällisiä keskusteluja ja edistää käytännönläheisiä näkemyksiä terveyden parantamiseksi kaikkialla Euroopassa.
Mikä on JACARDI?
JACARDI, a Joint Action of the European Union, on yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on puuttua sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen yleistymiseen. Euroopan jäsenvaltioiden koordinoimien toimien avulla ohjelmassa keskitytään näyttöön perustuviin strategioihin ja parhaisiin käytäntöihin tarttumattomien tautien tehokkaaksi ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. JACARDI toteuttaa 143 pilottiprojektia, joissa testataan näyttöön perustuvia käytäntöjä sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Hankkeessa on mukana 81 kumppaniorganisaatiota 21:stä Euroopan maasta.
Itä-Suomen yliopisto osallistuu WP5-, WP7- ja WP9-työpaketteihin parantamalla JACARDI-hankkeen sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta koskevien tietojen saatavuutta, laatua, saavutettavuutta ja käyttöä. Se vastaa EU-maiden sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta koskevien kansainvälisten ja kansallisten tietojen saatavilla olevien lähteiden ja rekisterien sekä puutteiden tunnistamisesta. Se osallistuu myös arvoon perustuvien terveys-/terveydenhuoltoanalyysien tietojen ominaisuuksien määrittelyyn sekä sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta koskevien tietojen ja rekisterien keräämisen, integroinnin ja käytön vertailuanalyysiin näyttöön perustuvan politiikan laatimiseksi.