Professori: Todelliseen käyttöön pohjautuva data lääkkeiden käytöstä voisi tuoda miljoonasäästöt
Terveydenhuollon tietojärjestelmiin kertyvä reaalimaailman data on avain nykyistä vaikuttavampaan lääkehoitoon. Itä-Suomen yliopiston professori Anna-Maija Tolppasen mukaan datan nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen saisi aikaan parempaa hoitoa ja voisi säästää miljoonia euroja.
Kliiniset lääketutkimukset toteutetaan tavallisesti ihmisryhmillä, jotka voivat poiketa merkittävästi lääkkeiden lopullisista käyttäjistä. Ulos rajataan usein esimerkiksi ikääntyneet, raskaana olevat ja monisairaat. Kun lääke saa myyntiluvan, se päätyy kuitenkin myös näiden ryhmien käyttöön.
”Tarvitsemme tehokkaampia keinoja tuottaa tietoa lääkkeiden hyödyistä ja mahdollisista haitoista todellisissa olosuhteissa. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin kertyy valtava määrä dataa suomalaisten lääkkeiden käytöstä. Sitä pitäisi hyödyntää nykyistä rohkeammin”, sanoo Itä-Suomen yliopiston lääke-epidemiologian ja reaalimaailman data-analytiikan professori Anna-Maija Tolppanen.
Tolppanen huomauttaa, että mitä parempi ymmärrys meillä on lääkkeiden todellisista hyödyistä ja haitoista, sitä parempaa hoitoa suomalaiset saavat.
Datan hyödyntäminen voisi säästää miljoonia
On eettisesti perusteltua sulkea kliinisistä tutkimuksista pois esimerkiksi henkilöt, joilla on liitännäissairauksia tai lääkityksiä, jotka voisivat aiheuttaa haittavaikutuksia yhdessä tutkittavan lääkkeen kanssa, Tolppanen sanoo. Lääkkeiden vaikutuksesta myös näihin ryhmiin saadaan tietoa juuri terveydenhuollon dataa tutkimalla.
Datan hyödyntäminen ei kuitenkaan ole vain lääketieteellinen kysymys. Sillä on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehdyn tutkimuksen mukaan lääkitysvirheistä koituu Suomessa vuosittain noin 15,5 miljoonan euron kustannukset. Arvio on varovainen, sillä vain murto-osa virheistä raportoidaan.
”Jos terveysdataa hyödynnettäisiin tehokkaammin, oikea potilas saisi oikean lääkkeen oikeaan aikaan. Tämä lisäisi terveyshyötyjä ja ehkäisisi lääkkeiden käyttöön liittyviä ei-toivottuja tapahtumia. Ideaalitilanteessa käytössä olisi vain todellista hyötyä tuottavia lääkkeitä”, Tolppanen sanoo.
Data voi paljastaa lääkkeille uusia käyttökohteita
Terveydenhuollon data auttaa ymmärtämään myös sairauksien riskitekijöitä uudella tavalla. Siihen vaaditaan kuitenkin menetelmällistä osaamista, jota tarvitaan Tolppasen mukaan Suomessa lisää.
”Jokainen on nähnyt lööppejä siitä, miten tietty lääke lisää tiettyä terveysriskiä, kuten esimerkiksi muistisairausriskiä. Lööppejä lukiessa on hyvä muistaa, että lääke määrätään aina potilaalle jostakin syystä”, Tolppanen muistuttaa.
Jos esimerkiksi verenpainelääkkeen käyttäjillä todetaan enemmän sydänkohtauksia, se ei tarkoita, että lääke aiheuttaa niitä. Se tarkoittaa todennäköisesti vain sitä, että verenpainelääkettä syövät ihmiset, joilla on korkea verenpaine – ja korkea verenpaine itsessään lisää sydänkohtausriskiä.
Reaalimaailman tiedon analysointi voi myös nopeuttaa uusien hoitomuotojen löytämistä. Seuraamalla ja tutkimalla lääkkeiden todelliseen käyttöön pohjautuvia terveystietoja voidaan havaita lääkkeiden positiivisia sivuvaikutuksia, jotka eivät tule esiin kliinisissä kokeissa.
Esimerkiksi monet Parkinsonin taudin hoidossa parhaillaan tutkittavat lääkkeet on alun perin hyväksytty muihin käyttötarkoituksiin. Tyypin 2 diabetekseen kehitetyt SGLT2-estäjät taas ovat osoittautuneet tehokkaiksi sydämen ja munuaisten vajaatoiminnan hoidossa.
