Neljä vinkkiä maailmalta: kohti vaikuttavampaa terveydenhuoltoa Suomessa
Suomessa sote-kustannukset kasvavat vuosi vuodelta, mutta resurssipula ei helpota. Nykyinen rahoitusmalli perustuu pitkälti palveluntarpeeseen eli suoritteiden määrään, ja vaikuttavuuden mittaaminen eli saavutetut terveyshyödyt jäävät usein taka-alalle. Samaan aikaan maailmalla on jo käytössä ratkaisuja, jotka ohjaavat terveydenhuoltoa kohti parempia tuloksia. Miten voimme ottaa näistä oppia Suomessa?
Novartis Finland ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo ovat julkaisseet selvityksen, jossa tarkastellaan, miten Suomi voisi ottaa askeleita kohti vaikuttavuusperustaista terveydenhuoltoa hyödyntämällä kansainvälisiä oppeja. Selvitys peilaa Suomen nykytilaa, tunnistaa vaikuttavuutta edistäviä ja haastavia tekijöitä sekä nostaa esiin onnistuneita käytäntöjä Alankomaista, Tanskasta ja Singaporesta.
”Vaikuttavuusperustainen terveydenhuolto edellyttää, että siirrymme mittaamaan sairastavuuden sijaan saavutettua terveyttä ja palkitsemme siitä. Vaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitsemme pitkäjänteistä sitoutumista sekä vahvaa yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. Ennen kaikkea meidän pitää pystyä skaalaamaan toimivia käytäntöjä, jotta hyvät ratkaisut eivät jää yksittäisiksi piloteiksi”, toteaa Novartiksen yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Nurmi.
Neljä vinkkiä maailmalta – mitä Suomi voisi soveltaa?
1. Yhteiset kriteerit ja tietopohja
Vaikuttavuusperustaisen toiminnan kivijalka on luotettava ja vertailukelpoinen tieto. Ilman yhtenäistä tietopohjaa on mahdotonta arvioida, mitkä toimenpiteet tuottavat eniten hyötyä.
Tanskassa on luotu kansallinen järjestelmä, jossa alueilla tapahtuvan hoidon laatu raportoidaan julkisesti, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Singaporessa puolestaan “Yksi potilas, yksi terveystieto” -periaate kokoaa kaikki potilastiedot yhteen, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta ja päätöksenteon laatua.
Suomessa lääkkeiden Kela-korvaus edellyttää jo kustannusvaikuttavuuden näyttöä. Sama logiikka voisi laajentua hoitoihin ja toimenpiteisiin.
2. Rahoitus kannustamaan ennaltaehkäisyyn
Nykyinen rahoitusmalli Suomessa ei ohjaa hoidon vaikuttavuuteen, vaan rahoitus määräytyy pitkälti sairastavuuden ja toteutettujen hoitojen perusteella.
Tanskassa on tunnistettu suoriteperusteisen rahoituksen ongelmat ja siirrytty kohti Proximity financing -mallia. Se palkitsee alueita siitä, että ne vähentävät tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä ja siirtävät hoitoja perus- ja digitaalisiin palveluihin.
Suomessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ammatinharjoittajamalli on askel samaan suuntaan, sillä se kannustaa hoidon jatkuvuuteen ja kustannustehokkuuteen.
3. Potilas mukaan päätöksentekoon
Alankomaissa potilaat osallistuvat aktiivisesti hoitotavoitteiden määrittelyyn ja hoidon suunnitteluun, mikä parantaa hoidon laatua ja sitoutumista. Asiakaskokemusmittarit ovat laajassa käytössä ja potilaan näkemykset vaikuttavat hoitopäätöksiin.
Suomessa asiakaskokemusta mitataan, mutta hoitotavoitteiden laatiminen aidosti yhteistyössä potilaan kanssa ei ole vielä laajasti käytössä. Tämä voisi olla seuraava iso askel kohti vaikuttavampaa hoitoa.
4. Rohkeat pilotit avaavat uusia polkuja
Vaikuttavuusperustainen terveydenhuolto ei synny vain teoriassa, vaan tarvitaan myös käytännön työtä ja projekteja, joilla vaikuttavuutta aletaan toteuttaa. Alankomaissa kansallinen ohjaus ja aktiivinen kansainvälinen yhteistyö ovat mahdollistaneet mittariston kehittämisen ja vaikuttavuusperustaisten mallien laajentamisen.
Suomessa tutkimusosaaminen on korkealaatuista. Nyt tarvitaan rohkeutta pilotoida uusia toimintamalleja ja skaalata niitä. Yksityisten toimijoiden asiantuntemusta kannattaa hyödyntää, jotta kehitystyö ei jää resurssipulan jalkoihin.
Kohti arkivaikuttavuutta ja vaikuttavuusperustaista terveydenhuoltoa
Selvityksen yhtenä tavoitteena on tuoda esiin, miten kansainväliset esimerkit voivat auttaa Suomea siirtymään kohti vaikuttavuusperustaista terveydenhuoltoa. Esimerkeistä ja toimintatavoista moni on mahdollista ottaa jo nyt käyttöön tai testaukseen.
“Suunnan muutos kohti vaikuttavuusperustaista terveydenhuoltoa edellyttää ennakkoon tehtyä vaikuttavuustutkimusta. Lisäksi uusien vaikuttavien toimintamallien viemisessä käytäntöön tulee hyödyntää tutkimusstrategioita, jotka tukevat näiden toimintamallien sopeuttamista ja soveltamista käytäntöön kestävällä tavalla. Meillä onnistuneiden käytäntöjen esimerkkejä, jotka osoittavat vaikuttavuustutkimuksen ja implementaatiotoimien yhdistämisen tärkeyden, ovat digitaalinen mielenterveyden edistäminen, T2D-diabeteksen komplikaatioiden ehkäisy vertaiskehittämisen avulla sekä vointitietojen hyödyntäminen tiedolla johtamisen tukena”, kertoo professori Tomi Mäki-Opas Itä-Suomen yliopistosta ja Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Tiivistelmä selvityksen tuloksista: Mallia maailmalta vaikuttavuusperustaisesta terveydenhuollosta (pdf).
Lisätietoja:
Maria Nurmi, yhteiskuntasuhdejohtaja, [email protected], puh. 040 568 1206
Tomi Mäki-Opas, professori, Vaikuttavuuden talo, UEF, [email protected], puh.050 323 4020
Novartis Finland Oy
Novartis on innovatiivisia lääkevalmisteita kehittävä terveysalan yritys. Olemme yksi maailman johtavista lääkeyrityksistä, ja luomme innovatiivisen tutkimuksen ja digitaalisten teknologioiden avulla uudenlaisia hoitoja vastaamaan merkittäviin lääketieteellisiin tarpeisiin. Investointimme tutkimukseen ja kehitykseen kuuluvat maailman suurimpiin. Novartiksen tuotteita käyttää maailmanlaajuisesti yli 250 miljoonaa ihmistä. Suomessa yhtiötä edustaa Novartis Finland Oy. Lisätietoja Novartis Finlandin verkkosivuilla.
Vaikuttavuuden talo
Vaikuttavuuden talo on tutkijoiden ja tutkimushankkeiden, yhteistyökumppanien ja tutkimustietoa hyödyntävien tahojen keskustelu- ja kohtaamisfoorumi, joka edistää alan yhteistyötä ja verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkosto kokoaa vaikuttavuuden tutkimustietoa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien palvelujen kehittämisen ja päätöksenteon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation tueksi. Vaikuttavuuden talon verkostossa on tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistosta 140 henkilöä sekä 6 suomalaista yliopistoa tai tutkimuslaitosta ja 6 kansainvälistä yliopistoa tai tutkimuslaitosta. Lisätietoja Vaikuttavuuden talon verkkosivuilla.
Aiheesta muualla:
Tiedote julkaistu Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilla 4.12.