Lihavuuslääke on median lempilapsi, mutta verenohennuslääkkeestä ei kirjoita juuri kukaan

Closeup of medical professional or nurse on mobile smartphone app for networking or social media at clinic.

Tutkijat selvittävät, millaiset lääkkeet saavat huomiota suomalaisessa journalistisessa mediassa. Media voi muovata käsitystämme sairauksista sekä vaikuttaa esimerkiksi lääkkeiden kysyntään ja jopa poliittiseen päätöksentekoon, sanoo professori Katri Hämeen-Anttila.

Medianäkyvyys ei jakaudu tasaisesti uusien lääkkeiden kesken, eikä näkyvyyteen aina vaikuta esimerkiksi lääkkeen käyttöaiheen yleisyys, selviää Itä-Suomen yliopiston lääkepolitiikan tutkimusryhmän käynnissä olevasta tutkimuksesta.

Eniten medianäkyvyyttä saivat tutkimuksen mukaan GLP-1-agonistit, joita käytetään lihavuuden hoitoon. Yksi kenties tunnetuimmista GLP-1-agonisteista on semaglutidia vaikuttavana aineena sisältävä Ozempic-niminen lääke, jota käytetään myös tyypin 2 diabeteksen hoitoon.

Hankkeen päätutkija Lasse Alajärvi arvelee, että yksi syy lihavuuslääkkeen runsaalle medianäkyvyydelle on se, että lihavuus ja laihdutus ovat monia suomalaisia koskettava terveyshaaste. Hän epäilee syitä olevan kuitenkin muitakin. Osa artikkeleista liittyi esimerkiksi eri GLP-1-agonistien saatavuusongelmiin ja osa taas koski juoruja siitä, kuka julkisuuden henkilö niitä käyttää.

”Tästä tietystä lääkkeestä on siis löytynyt paljon erilaisia mediaa kiinnostaneita kulmia ja helppoja uutiskärkiä medialle”, Alajärvi summaa.

Uutuusarvo voi selittää palstatilaa

Tutkimuksen tarkoitus on muun muassa selvittää, miten uusista lääkkeistä viestittiin kotimaisessa journalistisessa mediassa. GLP-1-agonistien jälkeen seuraavaksi eniten medianäkyvyyttä saivat eturauhassyöpälääkkeet, erityisesti osin Suomessa kehitetty darolutamidi.

Myös ADHD:n ja Alzheimerin tautiin kehitetyt lääkkeet saivat jonkin verran medianäkyvyyttä.

Alajärvi arvioi, että eräs runsaampaan medianäkyvyyteen vaikuttava seikka voi olla myös lääkkeen uutuusarvo. Jos esimerkiksi lääkkeen vaikutus poikkeaa merkittävästi aiemmin samaan vaivaan määrätyistä lääkkeistä ja tuo uudenlaisen ratkaisun terveysongelmaan, voi se todennäköisemmin saada medianäkyvyyttä kuin sellainen lääke, joka on jo aiemmin myynnissä olleiden lääkkeiden kaltainen.

Tämä voi olla yksi syy sille, miksi veren hyytymistä estävät lääkkeet eivät saaneet juurikaan palstatilaa mediassa, vaikka niitä käytetään Suomessa runsaasti, Alajärvi sanoo.

Talousuutisia ja potilaskertomuksia

Tutkijat ovat havainneet myös, että medialla on tapana uutisoida erilaisista lääkkeistä hieman erilaisin tarinallisin keinon.

Mainintoja uusista lääkkeistä on vuosien varrella ollut erilaisissa yhteyksissä aina talousuutisista tiedeuutisiin ja potilaskertomuksiin. Tutkijat ovat parhaillaan analysoimassa uutisten narratiiveja.

Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että potilastarinat voivat tarjota ihmisille vertaistukea ja lisätä tietoa erilaisista sairauksista. Ammattilaisille ne voivat tarjota mahdollisuuden ymmärtää potilasta ja tämän kokemuksia paremmin.

Lääkeuutisointi voi myös kannustaa ihmisiä hakemaan apua vaivoihinsa vähentämällä tiettyyn sairauteen liittyvää häpeää ja stigmaa. Näin on käynyt esimerkiksi masennuksen suhteen, sanoo tutkimusryhmää johtava Itä-Suomen yliopiston sosiaalifarmasian professori Katri Hämeen-Anttila.

”Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten masennuksesta ei juurikaan puhuttu. Kun esimerkiksi julkisuuden henkilöt alkoivat kertoa omasta masennuksestaan, on siihen liittyvä häpeä vähentynyt”, Hämeen-Anttila sanoo.

Yksipuolinen uutisointi voi kuormittaa terveydenhuoltoa

Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, kuinka tasapainoisesti media kertoi uusien lääkkeiden hyödyistä ja haitoista.

Aiemmat Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että uutisoinnissa korostetaan usein lääkkeiden hyötyjä ja kerrotaan haitoista ja riskeistä hyvin epämääräisesti. Uutisoinnin tulisi olla tasapainoista, jotta maallikot saisivat uusista lääkkeistä mahdollisimman objektiivista tietoa, Alajärvi sanoo.

”Ihmisillä on toisinaan taipumusta tehdä diagnooseja itse. Jos uutisointi uusista lääkkeistä on vääristynyttä, voi se aiheuttaa esimerkiksi turhaa hakeutumista hoitoon, mikä kuormittaa terveydenhuoltoa. Jo nyt lääkärin vastaanotolle voi toisinaan joutua jonottamaan pitkiäkin aikoja.”

Medianäkyvyys voi siis vaikuttaa myös hoitoon hakeutumiseen. Alajärvi kertoo esimerkin Britanniassa tehdystä tutkimuksesta, jossa todettiin, että näyttelijä Angelina Jolien julkinen esimerkki oli kannustanut muitakin ihmisiä tekemään geenitestin rintasyöpäriskin osoittamiseksi.

”Jolie poistatti varotoimenpiteenä rintansa. Hän kertoi tästä julkisesti, ja sai ihmisiä hakeutumaan geenitesteihin ja jopa rintojen poistoon. Se, milloin esimerkiksi lääkkeen tai hoidon medianäkyvyyden vaikutukset ovat positiivisia ja milloin negatiivisia, riippuu paljon tilanteesta.”

Media voi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että lääkeuutisoinnilla voi olla vaikutusta myös esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon sekä lääkkeiden kysyntään ja tarjontaan, Hämeen-Anttila kertoo.

”Medianäkyvyys vaikuttaa kysyntään, mielikuviin sekä näkemyksiin lääkkeiden haitoista”, hän sanoo.

Hämeen-Anttilan mukaan Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu sitä, millaiset lääkkeet saavat mediassa palstatilaa ja millaisia asioita niistä kerrotaan.

”Tutkimuksemme lisää ymmärrystä median roolista lääkekeskustelussa yhteiskunnallisesti.”

Lisätietoa tutkimuksesta

Syksyllä 2024 alkaneessa ja vuoden 2026 lopulla päättyvässä tutkimushankkeessa selvitetään, miten uusista lääkkeistä viestitään kotimaisessa journalistisessa sekä lääkäreille suunnatussa mediassa. Lisäksi haastatellaan potilasjärjestöjä ja terveystoimittajia heidän kokemastaan roolista lääkkeiden medianäkyvyydessä. Kelan rahoittamaan hankkeeseen on valikoitu kymmenen uutta lääkettä, joilla on eri käyttötarkoitus. Tarkasteltavia journalistisessa mediassa julkaistuja artikkeleita on kaikkiaan 266 vuosilta 2013–2024.

Tutkimuksen toteuttaa Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kanssa.

Itä-Suomen yliopiston lääkepolitiikan tutkimusryhmä tuottaa tutkimustietoa lääkepoliittisten uudistusten tueksi sekä analysoi avohuollon lääkehoitoprosessin toimivuutta. Ryhmän tutkimus keskittyy lääkealan pitkäjänteiseen kehittämiseen, lääkealan järjestelmiin, apteekkitoimintaan ja potilaiden osallisuuteen lääkehoitoprosessissa.