Ennakkojutut plenarypuhujista 2024

Vaikuttavuuden tutkimuksen päivien keskiössä on integraatio hyvinvointialueilla

Vuoden 2024 Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä pääpuhujina (plenary) ovat Axel Kaehne (Edge Hill University), Minna Kivipelto (Jyväskylän yliopisto, THL), José Luis Fernández (London School of Economics and Political Science) ja Hanna Tiirinki (Turun yliopisto).

Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät on monitieteinen keskustelufoorumi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkijoille ja asiantuntijoille sekä jokaiselle, joka kokee tarvitsevansa työssään uusinta tutkimustietoa vaikuttavuudesta.

From which perspective are you doing research on the integration of social and health services and/or emergency services?

I am a researcher using organisational theories to understand the challenges of health services and social care organisations. But I am also a governor of a Hospital Trust here in England so I frequently see the difficulties hospitals encounter on a daily basis. This mix of practice based experience and theoretical perspective has always helped me to identify innovative solutions to long standing problems. Most recently my team and I have embarked on using Artificial Intelligence (AI) to improve the planning, design and evaluation of integrated health care services which has been nothing short of a revolution for me and the way I have approached things in my work. 

Why is integration of these services needed?

Working together has long been an ambition for many health and social care services. The obvious answer to the question is of course that improved collaboration and integration produces better care experiences but, in fact, we have little evidence that fully integrated care services increase patient care outcomes. What we do know however is that collaboration across professional boundaries helps professionals themselves and that is an important insight. I have consistently argued that integration is of course not a single project, it is an ongoing process with many different factors influencing the outcomes. So, motivating professionals to integrate is a challenge since it actually increases uncertainty, risk and requires additional resources in the short term. The gains and benefits of integration may only be realised 5 to 8 years down the line. 

How should integration of these services be carried out?

There is a whole scape of possibilities of options for organisations to integrate ranging from temporary partnerships and collaborations to fully structural and institutional integration. What works in which context is hotly debated. I have commented frequently that the way in which integration occurs is often top down through central policy and the Finnish reforms have demonstrated this again. National policy to integrate leaves little room for experimentation or flexibility to local organisations in terms of speed, scope and depth of integration. Structural national reforms are quite the opposite of what we really want to do in a complex field such as health care. In contrast we should promote and support local and regional innovation through pilots and then learn from them and spread best practice. But I recognise that health and social care does not live in a bubble but is subject to political pressures. Let’s see where the Finnish reforms bring! 

Mistä näkökulmasta tutkit sosiaali- ja terveyspalveluiden ja/tai pelastustoimen integraatiota?

Olen kiinnostunut siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat niihin tarpeisiin, jotka lainsäädäntö on palveluille asettanut. Lain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävänä on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä, toimintakykyä, hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Mielestäni palvelujen käyttäjillä ja veronmaksajilla on oikeus tietää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä vastaavat näihin tavoitteisiin.

Miksi integraatiota tarvitaan?

Integraatiolla tavoitellaan sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat asiakkaan kannalta mahdollisimman sujuvasti, oikea-aikaisesti ja saumattomasti. Ideaalitilassa esimerkiksi terveyspalveluissa havaitaan myös sosiaalihuollon tarve ja päinvastoin. Näin palveluissa asiakas pystytään ohjaamaan tarvitsemansa avun ja tuen piiriin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiolla tavoitellaan myös vaikuttavampia palveluja. Tällöin ajatellaan, että yhdessä sote-palvelut tukevat ja edistävät väestön hyvinvointia ja terveyttä paremmin ja tehokkaammin kuin siten, että palvelut olisivat erillään toisistaan.

Integraation tavoitteena on myös kustannusvaikuttavuus. Säästöjä saadaan esimerkiksi siitä, että asiakkaan palvelutarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun monialainen palvelutarve tunnistetaan tehokkaasti. Hoitamattomat ongelmat aiheuttavat turhia kustannuksia. Ongelmien pahentuessa kalliimpien palvelujen, kuten erikoissairaanhoidon, ensihoidon tai jopa oikeudellisten toimien tarve ja käyttö lisääntyy.

Miten integraatiota tulisi tehdä?

Palveluissa asiakkaan tarpeet on kyettävä tunnistamaan kokonaisuutena. Esimerkiksi terveydenhuollossa otetaan puheeksi asiakkaan terveyshuolien taustalla olevia sosiaalisia tekijöitä, kuten taloudellinen toimeentulo, velat tai päihteiden käyttö ja ohjataan asiakas tarpeen mukaan asianmukaiseen sosiaalihuollon palveluun. Asiakastyötä voidaan tehdä myös monialaisesti, eli esimerkiksi sosiaalihuollossa asiakkaan palvelutarpeen arvioivat niin sosiaalityön kuin terveydenhuollon ammattilainen. Tämänkaltaisesta työskentelystä on jo hyviä kokemuksia.

Integraation kulmakivi on tietojen joustava siirtyminen ja käyttö. Tietojärjestelmiä on kehitettävä niin, että tieto liikkuu asiakkaan mukana. Tällä hetkellä ihmisen täytyy vielä valitettavan usein itse muistella esimerkiksi lääkitystään asioidessaan eri palveluissa ja virheiden mahdollisuus on liian suuri. Sujuva tietojen vaihto takaa myös asiakkaan oikeuden turvalliseen ja luotettavaan asiointiin.

Tietojärjestelmien kehittäminen on yksi suurimpia haasteita, jotta tieto saadaan paitsi liikkumaan, myös osaksi palvelujen vaikuttavuuden arviointia.

Jose’s answers are on their way

Mistä näkökulmasta tutkit sosiaali- ja terveyspalveluiden ja/tai pelastustoimen integraatiota?

Olen hyvinvointipalvelujärjestelmän dosentti, asiakaturvallisuuden työelämäprofessori sekä sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuustutkinnan johtava tutkija. Eli summa summarun, integraation sekatyöläinen. Tutkimuksessani olen tarkastellut muun muassa monialaisia palveluja tarvitsevia sekä integraation hallintoa ja mittaamista. Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen tutkimuksessa olen liikkunut myös konkreettisesti integraation ytimessä. Turvallisuustutkinnan myötä integraation tarkastelu on laajentunut sosiaali- ja terveydenhuollon pinnoilta laajempaan kontekstiin, kuten pelastuslaitoksen ja poliisin toimintaan osana palvelujärjestelmän ketjua. Nämä tutkimukset ja tutkinnat ovat osoittaneet erilaisia kehitystarpeita ja aukkoa integraatiosta sekä sen toimivuudesta.

Miksi integraatiota tarvitaan?

Integraatiota tavoitellessa sen keskiössä tulee olla ihminen. Mitä enemmän ihmisellä on palvelutarpeita, sitä enemmän palveluketjuissa on todennäköisesti erilaisia toimijoita. Näiden eri toimijoiden yhteensovitetussa toiminnassa on mahdollisuus vaikuttavuuteen, oikea-aikaisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen – mikäli integraatio toimii tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällöin integraatiossa ollaan lähellä myös inhimillisyyttä sekä asiakaslähtöisyydelle asetettuja tavoitetta.

Miten integraatiota tulisi tehdä?

Integraatiota mahdollistavia toimia tulee toteuttaa tavoitteellisesti eri tasoilla aina lainsäädännöstä ja palvelujärjestelmän johtamisesta ruohonjuurella tapahtuvaan arjen tekemiseen. Kun integraatiota tutkitaan, se tuottaa yhteistä ymmärrystä integraation jäsentämiseen ja rakentamiseen. Mittaamisen kautta on mahdollista tuottaa syvempää ymmärrystä siitä, mitä osa-alueita integraatiosta on viisasta kussakin organisaatiossa tai hyvinvointialueilla vahvistaa. Integraatio vahvistaa parhaimmillaan aidosti asiakaslähtöisyyttä. Se myös vähentää eri palvelujen päällekäisyydestä syntyvää kuormaa, joka on aina sekä asiakkaalle itselleen että järjestelmälle haaste.