Johtaminen ja palvelujen talous

Johtaminen ja palvelujen talous

Palveluprosessien johtamisella on olennainen merkitys palvelujen vaikuttavuudelle. Sen vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen on tutkimustyömme kohteena. Resurssien tehokas kohdentaminen edellyttää tutkittua tietoa palvelujen taloudellisuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta koskevaa tietoa. Etenkin sote-uudistuksessa korostuu reformien arvioinnin tärkeys.

Johtaminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen on olennaisesti yhteydessä palvelujen vaikuttavuuteen. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkimuksen näkökulmina ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi, monisairaiden asiakkaiden palveluprosessit, tulevaisuuden osaamistarpeet, sote-johtamisen vaikuttavuus sekä henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät teemat. Sote-uudistuksessa korostuu myös reformien arvioinnin tärkeys sekä kuntien ja maakuntien että kansallisella tasolla.

• TIEKU – Tiedon käyttö kuntien toiminnassa ja valtion kuntia koskevassa päätöksenteossa tutkimushankkeessa tarkastellaan kuntien toiminnassa sekä valtion kuntia koskevassa päätöksenteossa käytettävän tiedon käyttöalaa, merkitystä ja sitä, vastaako saatavilla oleva tieto päätöksentekijöiden tiedontarpeisiin. Tutkimuksessa on mukana kolme kaupunkia ja yksi kunta, ja lisäksi tutkimuksessa selvitetään eduskunnan eri valiokuntien, erityisesti hallintovaliokunnan, sivistysvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan, ja eri ministeriöiden kuntia koskevaan päätöksentekoon ja ohjaukseen liittyvää toimintaa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös tiedon käyttämisen prosesseja ja muotoja tiedonkäyttämisen ja päätöksenteon eri vaiheissa; valmistelussa, päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
  Tutkimushankkeen rahoittaja: Kunnallisalan Kehittämissäätiö
  Tutkimuksen kestoaika: 2020–2021.
  Yhteystiedot: vuokko.niiranen@uef.fi
• JoVa – Vaikuttava sosiaali- ja terveysjohtaminen -tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää johtamisen yhteyttä ja vaikutuksia organisaation tuloksellisuuteen uudistuvassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Tutkimus toteutetaan sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella seurantatutkimuksena, jossa toteutetaan kyselyt sosiaali- ja terveysjohtajille terveydenhuollon organisaatioissa vuosina 2018 ja 2022.
• Onnistu sote-integraatiossa -tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa yhdessä kuntatason sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa tietoa siitä, mitkä ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen toiminnallisen integraation onnistumisen edellytykset. Käytännön tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöinen, integroitu toimintamalli paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelujen kehittämiseen.
• ICARE4EU (Innovating care for people with multiple chronic conditions in Europe) describes and analyses innovative approaches in multidisciplinary care for people with multiple chronic conditions currently existing in Europe (2013–2016).
• COPE – Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa -hankkeessa tutkitaan sosiaali- ja terveydenhuollon murrosta ja sen vaikutuksia työhön, osaamistarpeisiin ja osaamisen kehittämiseen. Hankkeen teemat ovat Muuttuva työ, Digitalisaatio, Monikulttuuriset työyhteisöt, Elinikäinen oppiminen, sekä Hallinto, johtaminen ja päätöksenteko.
• Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkimushankkeet
• Lean Work Gender -hanke tutkii lean-tuotantomallia ja sen soveltamisen vaikutuksia julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelutyössä.

Talous

Palvelujen ja hoitojen oikea kohdentaminen ja käytettävissä olevien resurssien tehokas käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää luotettavaa tietoa palvelujen ja interventioiden vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Terveystaloustieteen tutkimus tarkastelee terveyspalvelujen sekä ikääntyneille, lapsille ja perheille tarjottujen palvelujen kustannusvaikuttavuutta sekä lääkkeiden kustannuksia ja liikunnan vaikuttavuutta.

• SOTE-vaikuttavuuskeskus -hankkeessa laaditaan toimintasuunnitelma kansalliselle SOTE-vaikuttavuuskeskukselle, jossa määritetään vaikuttavuuskeskuksen rooli ja toimintatavat osana suomalaista sote-asiantuntijaverkostoa. Tavoite on, että keskus tuo lisäarvoa ja uudenlaisia ratkaisuja kustannusvaikuttavuustiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa ja sote-palveluiden kehittämisessä. Toimintasuunnitelmassa on tavoitteena myös määrittää vaikuttavuuskeskuksen pitkäaikainen rahoitus siten, että sen toiminta on kestävällä pohjalla.
  
  Vaikuttavuuskeskuksen tavoitteita ovat:
  1) tuottaa parempaa vaikuttavuustietoa palvelujärjestelmän kehittämiseen kaikilla sen eri tasoilla
  2) saada aikaan laajempia tutkimushankkeita aiheesta ja menestyä nykyistä paremmin kansainvälisessä kilpailussa rahoituksessa
  3) tukea hyvinvointi- ja terveysalan kasvuyrityksiä vaikuttavien markkinaratkaisuiden kehittämisessä
  4) auttaa ammattihenkilöitä, johtoa ja poliittisia päätöksentekijöitä haasteellisissa strategissa päätöksissä niukkojen resurssien kohdentamiseksi perustellulla ja eettisesti kestävällä tavalla.

Sote-vaikuttavuuskeskuksen toimintasuunnitelma on tarkoitus laatia yhteistyössä kansallisten toimijoiden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten, SOTE-palvelutuottajien ja alan yritysten kanssa. Selvitystyö kestää kuusi kuukautta.
Helsingin yliopisto on saanut lahjoituksen SOTE-vaikuttavuuskeskuksen toimintasuunnitelman laatimista varten lääkintöneuvos Sakari Alhopurolta. Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo toimii hankkeen osahanketoteuttajana.
Projektin ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Paula Risikko.

Hankkeen yhteystiedot:
Tomi Mäki-Opas, tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, tomi.maki-opas@uef.fi
SOTE-vaikuttavuuskeskus -hankkeen projektipäällikkö
Paulus Torkki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
SOTE-vaikuttavuuskeskus-hankkeen projektijohtaja

APEX – Tietoisuus, ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot -hankkeen tavoite on edistää tuloista, koulutuksesta, asuinpaikasta ja syntyperästä riippumatonta mielenterveyttä perheissä. Hanke kehittää ja tutkii mielenterveyden lukutaitoa lisääviä palveluja sekä synnytyksenjälkeisen masennuksen, lasten käytösoireilun ja koululaisten ahdistuneisuuden matalan kynnyksen etähoito-ohjelmia, joita yhdistävät käyttäjälähtöisyys ja digitaalisten palvelujen käyttö.

EXCELC – Pitkäaikaishoidon vaikuttavuus ja tehokkuus kansainvälisessä vertailussa -tutkimus vertailee ikääntyneiden laitosten ulkopuolisen pitkäaikaishoidon (esimerkiksi kotipalvelujen ja päivätoiminnan) tehokkuutta ja vaikuttavuutta niin hoidettavien kuin hoitajienkin näkökulmasta Englannissa, Itävallassa ja Suomessa.

STN IMPRO -tutkimusprojekti tuottaa tutkittua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tueksi sote-palveluiden rakenteesta, toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Tutkimusryhmä analysoi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita, hoidon saavutettavuutta, hoitopolkuja, hoidon tuloksia ja kustannuksia sekä kustannusvaikuttavuutta ennen sote-uudistusta ja sen jälkeen.