Pääpuhujien ennakkojutut 2025
Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä puhuttaa arkivaikuttavuus ja menetelmät sen tutkimuksessa
Vuoden 2025 Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä pääpuhujina ovat Sami Pakarinen (HUS), Mika Kortelainen (Turun yliopisto) ja Antti Malmivaara (THL) ja Henna Hasson (Karolinska Institutet).
Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät on monitieteinen keskustelufoorumi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkijoille ja asiantuntijoille sekä jokaiselle, joka kokee tarvitsevansa työssään uusinta tutkimustietoa vaikuttavuudesta.
Sami Pakarinen
”Arkivaikuttavuuden tutkimus ja tietopohjainen kehittäminen vaativat resursseja, joita ei aina ole riittävästi saatavilla.”
Arviointiylilääkäri, HUS
Miten määrittelet arkivaikuttavuuden?
Arkivaikuttavuus mielestäni on pääasiassa tietotuotantoa käytännön potilashoidosta ja toimintaprosesseista (RWD) sekä tiedon analysointia, raportointia ja konkreettista hyödyntämistä päätöksenteossa ja kehittämisessä.
Minkälaisia menetelmiä/työkaluja hyödynnät omassa tutkimuksessasi arkivaikuttavuudesta?
Käytämme lähinnä reaaliaikaista tiedonkeruuta, data-analyysia ja raportointia. Tiedot kerätään potilastietojärjestelmien tietovarantoihin tuottamasta tiedoista, joista tehdään lähes reaaliaikainen raportointi tiedolla johtamisen ja hoitamisen tarkoitukseen. Tämä tietotuotanto pyritään validoimaan myös tutkimuskontekstissa.
Mitä haasteita näet arkivaikuttavuustiedon hyödyntämisessä?
Epätarkat tai usein puutteelliset tiedot voivat johtaa harhaanjohtaviin johtopäätöksiin. Arkivaikuttavuuden tutkimus ja tietopohjainen kehittäminen vaativat resursseja, joita ei aina ole riittävästi saatavilla. Organisaatiokulttuuri ja muutosvastarinta on myös haaste. Kaikki terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole valmiita omaksumaan uusia toimintamalleja, kuten rakenteista kirjaamista, vaikka saatu arkivaikuttavuustieto tukisi toiminnan kehittämistä.
Mika Kortelainen
”Uudet digipalvelut ja tekoäly muuttavat sote-palveluja, joten vaikuttavuustietoa arjen päätöksenteon tueksi tarvitaan. Tätä tietoa tuotamme SoteDataLab-hankkeessa.”
Terveystaloustieteen professori, Turun yliopisto
Miten määrittelet arkivaikuttavuuden?
Pidän tärkeämpänä puhua vaikuttavuudesta yleisesti kuin erotella erikseen ”arkivaikuttavuutta”, sillä vaikuttavuus on aina sidoksissa tutkittavaan väestöön, kontekstiin ja tutkimuskysymykseen. Tällöin arkivaikuttavuus näyttäytyy ennemmin terminä, joka korostaa tutkimuksen sovellettavuutta käytännön palvelujärjestelmässä – näkökulma, joka tulisi sisältyä kaikkeen vaikuttavuustutkimukseen.
Minkälaisia menetelmiä/työkaluja hyödynnät omassa tutkimuksessasi arkivaikuttavuudesta?
Hyödynnän kokeellisia ja kvasikokeellisia tutkimusasetelmia yhdistettynä laajoihin rekisteri- ja palvelutuotantodatoihin. Menetelmissä korostuvat uskottaviin vertailuasetelmiin perustuva kausaalipäättely: tavoitteena on arvioida, mitä vaikutuksia digitaalisilla terveyspalveluilla ja tekoälyllä on potilaiden hyvinvointiin ja palvelujärjestelmän toimintaan – nimenomaan todellisissa käyttöympäristöissä.
Mitä haasteita näet arkivaikuttavuustiedon hyödyntämisessä?
Suurin haaste liittyy siihen, että vaikuttavuuden arviointi vaatii tuekseen sekä laadukasta dataa että vahvaa menetelmällistä otetta, jotta se ei perustu pelkkiin havaittuihin yhteyksiin tai korrelaatioihin. Lisäksi vaikuttavuustulokset ovat väistämättä enemmän tai vähemmän kontekstisidonnaisia – ne heijastavat tietyn palvelun, väestön ja toimintaympäristön piirteitä. Tämän vuoksi tulosten yleistettävyys tai ekstrapolointi muihin ympäristöihin ei ole suoraviivaista ja vaatii huolellista tulkintaa.