Vaikuttava hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Tutkimme hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuuden ja sairauksien ennaltaehkäisyn sekä toisaalta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuutta. Tutkimusteemamme tarkastelevat mm. heikommassa asemassa olevien ryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, tyypin 2 diabeteksen ehkäisemistä ja ikäihmisten HYTE-toiminnan vaikuttavuuden kehittämistä.

  • Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason SOTE-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE) -projekti (2023–2025). Kansallisen vaikuttavuusverkoston tavoitteena on löytää vastauksia ja mittareita siihen, miten hyvinvointialueilla saadaan tuotettua asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Työtä vaikuttavien hoitojen ja palvelujen kehittämiseksi on tehty eri puolilla Suomea vuosia. Tavoitteena on juurruttaa vaikuttavuuden ajatus erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Vaikuttavuuden talon roolina on tuoda verkostoon monitieteellinen TKI- ja koulutusosaamisensa liittyen perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuteen, että näihin liittyen toimintamallien implementointiin sekä tukea verkoston rakentumista päivittämällä tilannekuvan tietotarpeista ja osaamistarpeiden nykytilasta.

    Projektin aikana toteutetaan 3 Pohjois-Savon alueellista osahanketta:
    • Osahanke 1: Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen sekä näihin liittyvien sosiaalipalveluiden kustannukset
    • Osahanke 2: Tyypin 2 Diabeteksen komplikaatioiden ehkäisyn edistäminen
    • Osahanke 3: Tiedolla johtamisen tutkiminen: PROM-kysely asukkaille
  • Kansallisen hoitosuosituksen ”Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä” päivitystyö. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimustiimistä yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen on puheenjohtajana työryhmässä, joka päivittää v. 2015 tekemänsä hoitosuosituksen.
  • Hoitotyön terminologia -hankkeessa kehitetään ja ylläpidetään Suomalaista hoitotyön luokituskokonaisuutta nimeltään FinCC, Finnish Care Classification. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tiimistä dosentti, yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen ja yliopisto-opettaja Tiina Hassinen. Teemasta on tehty useita pro graduja ja väitöskirjoja sekä termistön koulutukseen, käyttöön että hyödyntämiseen ja tiedolla johtamiseen.
  • SNOMED CT on kansainvälinen termistö, joka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän tiedon rakenteistamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tiimistä professori Kaija Saranto, professori Hanna Kuusisto, yliopisto-opettaja Tiina Hassinen sekä verkko-opetuksen koordinaattori Tuula Kontio ovat yhteistyössä THL:n kehittämispäällikkö Mikko Härkösen kanssa työstäneet DigiCampus Moodleen SNOMED CT peruskurssin. Se sisältää kurssimateriaalia lukuisista lääketieteen, hoitotyön, palvelujen organisoinnin ja potilashallinnon käsitteistä, termeistä ja niiden välisiä suhteita. Termistöä ylläpitää ja lisenssoi SNOMED International -organisaatio. Itsenäisesti verkko-opintoina suoritettava MOOC opintojakso on avoinna 15.9.2021 alkaen. Peruskurssin suorittaminen antaa oikeuden jatko-opiskeluun englanninkielisillä SNOMED CT -kursseilla, joita SNOMED International ylläpitää ja markkinoi.  
  • T2D-Data -hankkeessa hyödynnämme olemassa olevaa, StopDia- ja Diabetes Prevention Study (DPS) -hankkeissa kerättyä, ainutlaatuista dataa ihmisten elintavoista, niiden muutosprosesseista, metabolomiikasta ja perimästä. Näiden aineistojen pohjalta kehitämme ja validoimme uusia malleja diabetesriskin tarkempaan tunnistamiseen tilastollisia menetelmiä ja tekoälyä hyödyntäen. Tutkimme myös, mitkä tekijät ennustavat digitaalisten palveluiden käyttöä ja elintapamuutoksissa onnistumista. Näiden oppien pohjalta kehitämme uusia yksilöllisesti mukautuvia digitaalisia palveluita diabeteksen ehkäisyyn.
  • Health4all@EU, Interprofessional European eHealth Programme in Higher Education project will address the high demand for health professionals to be competent and confident in eHealth. This collaborative, multidisciplinary, pan-European project aims to develop, implement and evaluate an interprofessional eHealth training programme for graduate students – the next generation of professionals – in higher education.
  • OSTPRE – Kuopion kaatumisten ehkäisy -tutkimus selvittää, voidaanko ikääntyvien naisten toimintakykyä parantaa, kaatumisia estää ja hyvinvointia kohentaa tarjoamalla heille ohjattua liikuntaa kahdesti viikossa ja vuoden ilmainen käyttöoikeus kunnallisiin liikuntatiloihin. Samalla kerätään tietoa myös sairauksien diagnooseista, lääkkeiden käytöstä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä.
  • Multippeliskleroosin (MS-tauti) taudinkulku ja hoidon vaikuttavuus Suomessa -hankkeessa keskeisinä tavoitteita on selvittää MS-taudin vaikutusta työkykyyn, taudin kulkua muuntavan lääkityksen vaikuttavuutta sekä selvittää lasten MS-taudin ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä PSHP:n ja HUS:n alueella, mikä kattaa yli puolet Suomen väestöstä. Hankkeen vastuullinen johtaja on Hanna Kuusisto.
  • Hyvällä mielellä Pohjois-Savo (HYMIÖ) -hankkeen (1. vaihe 2021-2023) tavoitteena on muuttaa epäedullinen hyvinvoinnin kehittymissuunta laaja-alaisella yhteistyöllä, painottaen ehkäiseviä ja vaikuttavia toimenpiteitä pitkäjänteisellä hankekokonaisuudella. Hanke tähtää Pohjois-Savon maakunnan asukkaiden ja erityisesti heikommassa asemassa, työelämän ulkopuolella ja työttöminä olevien ryhmien mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen sekä päihteiden käytön vähentämiseen.
  • SustAgeable-tutkimuskonsortiossa (2021-2027) etsimme ratkaisuja hyvinvoinnin takaamiseksi ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Keskitymme 1) hyvinvoinnin jakaantumiseen alueiden, sukupolvien ja ihmisryhmien välillä, 2) sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun hillitsemiseen, 3) mahdollisuuksiin pidentää työuria ja kehittää maahanmuuttajien integraatiota, 4) hoivavelvoitteiden jakaantumiseen ja 5) alueellisiin eroihin väestön ikääntymisen trendeissä sisäisen ja kansainvälisen muuttoliikkeen myötä. Konsortio tuottaa tietoa siitä, kuinka onnistuneesti politiikkatoimenpiteillä vähennetään väestön ikääntymisen epätoivottuja seurauksia julkisille tuloille ja menoille, eriarvoisuudelle ja hyvinvoinnille. UEF:n tutkimusryhmän vastuulla hankkeessa on työpaketti 5.

Päättyneet hankkeet

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) vaikuttavuuden parantaminen Kainuussa (2021–2022). Kainuun soten vanhuspalveluissa on tehty hyvinvointia tukevia ja ennakoivia kotikäyntejä ja tapaamisia (HYVO-toimintamalli). Tarkoituksena on ollut kartoittaa vanhuspalvelujen ulkopuolella olevien, yli 70-vuotiaiden kainuulaisten ikäihmisten toimintakykyä ja palvelutarvetta. HYVO-toimintamallia ja sen vaikuttavuutta jatkokehitetään yhteistyössä Vaikuttavuuden talon tutkimus- ja kehittämisryhmän sekä Kainuun HYTE- ja SOTE-asiantuntijaryhmän ja alueen ikäihmisten kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön kokonaisvaltainen ja ikäihmisiä osallistava toimintamalli hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kehittämishanke toteutetaan yhteistyössä Kainuun tulevaisuuden SOTE-keskuksen ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon kanssa.
  • PROMEQ – Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää vaikuttavia menetelmiä erityisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten, pitkäaikaistyöttömien, juuri oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien sekä paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevien kotona asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ja käyttää sosiaalista markkinointia tukemaan myönteisiä muutoksia heidän elintavoissaan ja elämänlaadussaan.
  • APEX
  • MEDALZ (MEDication use and ALZheimer’s disease) on valtakunnallinen reseptirekisteriaineistoihin pohjautuva tutkimus. MEDALZ-aineistoon sisältyvät kaikki kotona asuvat henkilöt, joilla diagnosoitiin Alzheimerin tauti vuosina 2005–2011 Suomessa. Jokaiselle Alzheimerin tautia sairastavalle on valittu iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin suhteen kaltaistettu vertailuhenkilö ilman Alzheimerin tautia.