“Oikeus kehittyy, kun sitä käytetään”: Asiantuntijoiden analyysi Suomen ensimmäisestä ilmasto-oikeudenkäynnistä
Kirjoittajat: Kati Kulovesi, Maiju Mähönen, Milka Sormunen. First published in 2035Legitimacy blog on 13 September 2023. Ympäristöjärjestöjen valitus hallituksen riittämättömistä ilmastotoimista johti tilanteeseen, jossa korkeimman hallinto-oikeuden täytyi arvioida vakiintuneita käytäntöjään. Neljä asiantuntijaa purkaa oikeudenkäynnin vaikutuksia ilmastolakiin, oikeusturvaan ja Suomen ilmastopolitiikkaan. “Ilmastonmuutos on parhaan tieteellisen tiedon perusteella ihmiskunnan kohtalonkysymys, joka uhkaa nykyisen ja tulevien sukupolvien elinehtoja […]
Mitä yhdysvaltojen Inflation Reduction Act tarkoittaa energiasektorille?
By Sirja-Leena Penttinen, Senior Lecturer at UEF Law School and an Assistant Director and Adjunct Professor at the Tulane Center for Energy Law, New Orleans, US. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Yhdysvalloissa vastoittain hyväksyttyä niin kutsuttua inflaation vähentämispakettia ja erityisesti sen merkittävimpiä säännöksiä koskien puhtaan energian tuotantoa. Kirjoitus perustuu kirjoittajan pian ilmestyvään artikkeliin ’Clean Energy under the […]
Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti on täällä – mistä on kyse?
Julkaistu 28.11.2022. Kirjoittajat: Kati Kulovesi, Maiju Mähönen, Otto Bruun. First published in the 2035Legitimacy blog on 28 November. Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tänään ilmoittaneet valittavansa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) ilmastolain toimeenpanoon liittyvistä laiminlyönneistä. Valitus kytkeytyy olennaisesti heinäkuussa 2022 voimaan tulleen uuden ilmastolain (423/2022) tavoitteisiin, joiden toteutuminen on maankäyttösektorin hiilinielun romahdusta koskevien ennakkotietojen valossa vakavassa vaarassa. Ilmastolain tärkeimpiin tavoitteisiin […]
COP27-ilmastokokous: Onko Suomen neuvotteluvaltuuskunnan sidosryhmäjäsenillä mahdollisuuksia vaikuttaa neuvotteluihin?
Teksti: Tuula Honkonen. First published in the 2035Legitimacy blog on 06 November 2022. Vuosittainen YK:n ilmastokokous, jota joskus suureksi ilmastonäytelmäksikin kutsutaan, on jälleen täällä. Millainen rooli on varattu kotimaisille sidosryhmille Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa? Onko heillä aitoja vaikuttamisen mahdollisuuksia Suomen toimintaan Sharm el-Sheikhissä? Miten Suomi osallistuu COP-27-kokoukseen? Ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ja Pariisin ilmastosopimuksen osapuolikokoukset (COP-27) alkoivat tällä […]
Suomen uusi ilmastolaki uskottavuustestissä – päättääkö valtioneuvosto lisätoimista nieluromahduksen johdosta?
Teksti : Kati Kulovesi, Maiju Mähönen ja Otto Bruun. This was first published in the 2035Legitimacy blog on 24 October 2022. Vuoden 2022 ilmastovuosikertomus julkaistaan tällä viikolla. Samalla Suomen ilmastopolitiikan toteutumista ja päästöjen kehitystä päästään ensimmäistä kertaa arvioimaan uuden ilmastolain kiristyneisiin ilmastotavoitteisiin peilaten. Lisätoimet näyttävät tarpeellisilta tavoitteiden saavuttamiseksi ja hiilinielujen turvaamiseksi. Ilmastovuosikertomukseen kootaan vuosittain tieto […]
Kolme ehdotusta, miten vahvistaa ilmasto-suunnitelmien roolia
Teksti: Antti Belinskij, Anu Lähteenmäki-Uutela, Paula Leskinen, Seita Romppanen. This was first published in the 2035Legitimacy blog. Parhaillaan uudistettavan ilmastolain tärkein työkalu on ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä. Ilmastosuunnitelmien avulla Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä sekä muut ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tavoitteet. Jotta tavoitteet saavutetaan, ilmastosuunnitelmien oikeudelliseen sääntelyyn on syytä tehdä kolme tärkeää muutosta: 1) ilmastolain […]
Ilmastolain päivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riitä, myös perustuksia on vahvistettava
Kati Kulovesi, Tuula Honkonen, Antti Belinskij ja Vilja Johansson. This was first published in the 2035Legitimacy blog. Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on menossa eduskunnan käsittelyyn tammikuussa 2022. Tässä blogissa arvioimme lausunnoilla ollutta lakiehdotusta eri maiden ilmastolaeista ja -oikeudenkäynneistä saatujen kokemusten näkökulmasta. Mikä ilmastolaki ja miksi sitä uudistetaan? Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi ilmastolaiksi oli lausuntokierroksella syyskesällä 2021. Lausuntoja tuli […]
Kestävä rahoitus muuttaa sijoituspalveluyritysten sääntelyä: tarkastelussa uudistuva soveltuvuusarviointi
Dr. Mikko Rajavuori, Suomen Akatemian Tutkijatohtori ja Dr. Matti Turtiainen, Tutkimusjohtaja, Oikeustieteiden laitos. The blog post has also been published in English. Sijoituspalveluyritykset osana kestävän rahoituksen sääntelyä Kestävä rahoitus on valtavirtaistunut 2020-luvulle tultaessa. Ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestäviin kohteisiin sijoittavien rahastojen ja muiden sijoitustuotteiden kysyntä ja tarjonta ovat vahvassa kasvussa. Kestäviin kohteisiin sijoittamisesta kiinnostuneilla on […]
Kestävä rahoitus, EU:n taksonomia-asetus ja komission toimivalta: Metsätalouden kestävyyskriteerit myrskyn silmässä
Suvi-Tuuli Puharinen, Otto Bruun, Päivi Leino-Sandberg, Kati Kulovesi ja Antti Belinskij Suomessa on viime kuukausina käyty kiivastakin keskustelua EU:n taksonomia-asetuksen puitteissa valmisteilla olevista metsätalouden kestävyyskriteereistä. Keskustelussa on väitetty esimerkiksi, että EU ylittää toimivaltansa antamalla metsätaloutta koskevaa sääntelyä ja että taksonomia-asetus merkittävästi heikentää suomalaisten metsänomistajien asemaa. Tarkoituksenamme on selventää oikeustieteilijöiden näkökulmasta taksonomia-asetuksen tavoitteita sekä siihen liittyvien kestävyyskriteereiden […]
Mennäänkö metsään? Metsillä on haastava rooli EU:n ja Suomen ilmastotaistelussa
Dr. Seita Romppanen, yliopistonlehtori, kv-ympäristöoikeus. Julkaistu alun perin 2035Legitimacy-blogissa. EU:n Fit for 55 -lainsäädäntöpaketissa ehdotetut uudistukset kytkisivät metsät ja metsien tulevan käytön nykyistä selkeämmin osaksi kokonaisvaltaisia ilmastotoimia. Metsäsektorin rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on korvaamaton, mutta sektorin säätäminen yhä keskeisemmäksi osaksi ilmastopolitiikkaa on haastavaa. Uudistuksien tarkoituksena on ohjata kohti aiempaa tiukempia ilmastotoimia metsissä ja vahvistaa metsäsektorin osallistumista […]