Sessio 5 / 2021

SESSIO 5: Vaikuttavuuden mittaaminen ja tutkimusasetelmat

Puheenjohtaja: Tomi Mäki-Opas (UEF)

Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallilla vaikuttavaa tutkimusta ihmisten arkeen

Salla Sipari, Nea Vänskä, Toini Harra, Krista Lehtonen ja Sari Helenius

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tausta

Vaikuttavuuden tutkimusta lähestytään uudella tulokulmalla kehittämällä toimintamallia vaikuttavaan tutkimustoimintaan. Ihmiset käyttävät päivittäisissä ratkaisuissa tutkittua tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tutkimuksen vaikuttavuutta vahvistaa tutkimustiedon tarkoituksenmukaisuus ja käytettävyys ihmisten arjessa. Siten niiden ihmisten, jotka hyötyvät tutkitusta tiedosta tulisi osallistua tutkimusprosessin kaikkiin vaiheisiin merkityksellisen tutkimusaiheen määrittelystä lähtien. Ratkaisevan tärkeää on toimintatapa, jolla erilaisten sidosryhmien ja kansalaisten aktiivinen osallistuminen mahdollistetaan yksilöllisesti ja mielekkäästi. Kansalaiset eivät ole tällöin ainoastaan tutkimuksen kohteena tai aineiston keruussa tiedon tuottajia vaan tutkimuskumppaneita tutkimusprosessin eri vaiheissa. Kyseessä on kansalaisten ja tutkijoiden yhteistoiminta osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa, jossa tuotetaan ja käytetään tieteellistä tietoa yhdessä.  REcoRDI-hankkeessa  (Platform ecosystem for strengthening of RDI activities in multidisciplinary rehabilitation) kehitettiin osallistuvaa tutkimuskumppanuutta laadukkaan ja vaikuttavan kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen vahvistamiseksi.

Menetelmät

Näyttöön perustuva Osallistuva tutkimuskumppanuus -malli yhteiskehitettiin monivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2019 aiheesta tehtiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus kansainvälisistä tutkimuksista. Tulokseksesi saatiin 17 artikkelia, joiden perusteella kehitettiin mallin ensimmäinen versio. Mallia täydennettiin vuonna 2020 työpajajoissa ja haastatteluissa, joihin osallistui yli 100 kuntoutuksen tai kuntoutumisen asiantuntijaa: kuntoutujia, ammattilaisia, kouluttajia, opiskelijoita, kehittäjiä ja tutkijoita sekä päätöksentekijöitä järjestelmätasolta. Täydennetystä mallista järjestettiin keväällä 2021 kehittävä koulutusprosessi. Koulutusprosessissa mallia arvioitiin ja kehitettiin edelleen osallistujien (n=50, kuntoutujia, ammattilaisia, kouluttajia, opiskelijoita, kehittäjiä ja tutkijoita) ympäristöön nivottujen tehtävien avulla. Mallin viimeisen version ja e-julkaisun sisällön työsti REcoRDI-hankkeen kehittäjäryhmä. Malli julkaistaan hankkeen päättymiseen eli maaliskuun 2022 loppuun mennessä avoimesti kaikille saatavaksi.

Tulokset

Osallistuva tutkimuskumppanuus – malli muodostuu viidestä vaiheesta, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään: 1) Kumppanuuden käynnistäminen 2) Tutkimusryhmän toiminnan rakentaminen 3) Vastavuoroinen yhteissuunnittelu 4) Uuden tiedon tuottaminen yhdessä 4) Tiedon hyödyntäminen arjessa. Malliin on suunniteltu kehittävä arviointi. Mallissa kuvataan kaikkien asianosaisten osallistumista mahdollistavaa yhteistoimintaa kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa, mutta mallia voi soveltaa laajemmin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Päätelmät

Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa painottuu uudella tavalla tieteellisen tutkimuksen valmisteluvaihe, kun tietoisesti rakennetaan vastavuoroista ja yhdenvertaista kumppanuustoimintaa. Osallistuvaa tutkimuskumppanuutta tarvitaan edistämään tutkimuksen vaikuttavuutta, jotta tutkimustulokset olisivat merkityksellisiä ja hyödynnettävissä ihmisten arjessa.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kustannusvaikuttavuuden arviointityökalut

Marja Hult^1,2, Olli Halminen³, Hanna Kallio², Miika Linna^1,3, Sakari Suominen², Mari Kangasniemi²

¹ Itä-Suomen yliopisto
²Turun yliopisto
³Aalto-yliopisto

Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimushankkeen tarkoituksena oli tuottaa tietoa suomalaiseen palvelujärjestelmään sopivista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kustannusvaikuttavuuden arvioinnin työkaluista ja niiden kehittämistarpeista.

Tutkimuskysymykset

i) Millaisia hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen vaikutusten ja kustannusvaikuttavuuden arviointityökaluja on käytössä?

ii) Mitkä aikaisemmista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen ja kustannuksiin kohdistuvista arviointityökaluista ovat soveltuvia suomalaiseen palvelujärjestelmään?

iii) Millaisia kehittämistarpeita arviointityökaluissa ja niiden käyttöönotossa on suhteessa suomalaiseen palvelujärjestelmään?

iv) Millaiset tekijät on huomioitava arviointityökalujen menestyksekkäässä käytössä ja kehittämisessä?

Aineistot ja menetelmät

i) Osa 1: Systemaattinen katsaus tietokannoista haettuihin tutkimuksiin kustannusvaikuttavuuslaskureista (n=9), Osa 2: katsaus internet-sivuihin kohdistuneiden hakujen perusteella löydetyistä kustannusvaikuttavuuden laskureista (n=19).

ii-iii) Haastatteluaineisto kerättiin 14 asiantuntijalta pienryhmähaastatteluissa (n=4). Asiantuntijat olivat kuntien, maakuntien tai sote-alueiden hyvinvointikoordinaattoreita tai -johtajia ja terveyspalvelujärjestelmän tai terveystaloustieteen tutkijoita. Aineistoa kertyi yhteensä 5h 53 min ja se analysoitiin teema-analyysilla.

iv) Katsausten perusteella tunnistetuista laskureista valittiin HEAT-laskuri, jota on myös käytetty Suomessa. Raporttien, tutkimusten ja laskurin kehittäjien haastattelujen perusteella tuotetaan selvitys laskurin kehitysvaiheista ja sen menestyksen perusteista. Tämä osatutkimus on meneillään ja tulokset valmistuvat myöhemmin.

Tulokset

i) Laskurit kohdistuivat työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseen (n=10), kansanterveyden ja terveyskäyttäytymisen edistämiseen (n=8) ja sosiaalisen ja alueellisen hyvinvoinnin edistämiseen (n=10). Ne voitiin jaotella kolmeen luokkaan toimintaperiaatteensa mukaan: 1. yksityiskohtaiset tietopohjaiset laskurit tarkasti rajattuihin konteksteihin, 2. yleiset kustannusvaikuttavuuslaskurit, joissa estimaatit luotiin epidemiologisiin tutkimuksiin ja tilastotietoihin perustuen, 3. yhtenäiset arviointilaskurit intervention jälkeen tapahtuvalle arvioinnille.

ii-iii) Asiantuntijat pitivät tunnistettuja laskureita pirstaleisina. Aineisto jakaantui näkemyksiin 1. laskureiden käytön lähtökohdista, 2. laskureiden valinnasta ja hyödynnettävyydestä, 3. laskureiden kehittämisestä, käytöstä ja rahoituksesta.

Alustavat johtopäätökset

Laskurit kohdistuvat useimmiten yksittäisiin terveys- tai hyvinvointikysymyksiin, mutta kunnat tarvitsisivat tiedolla johtamisen ja ennaltaehkäisevän työn näkyväksi tekemisen tueksi laajempia kuntalaisten kokonaishyvinvointia tukevia ja arvioivia laskureita. Laskureiden kehittämisen kenttä ei näin ollen näyttäydy kompleksisena, vaan käytännönläheisenä, moniulotteisena ja monisektorillisena. Kuntien niukkojen resurssien takia ne tarvitsevat tarkasti harkittuja ja omaan tarpeeseen kohdistettuja laskureita, joita kehitetään, rahoitetaan ja suositellaan kunnille keskitetysti.

Vaikuttavuuden arviointi kuntoutuspalveluiden kehittämiseksi – Promis10-pilotointi

Marja Äijö¹, Pirjo Komulainen², Laura Äimälä-Heiskanen³, Tiina Arpola¹, Paula Rissanen⁴, Jori Reijula³

¹ Savonia-ammattikorkeakoulu

² Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

³ Vetrea Terveys Oy

⁴ Savon ammattiopisto

Johdanto

Suurten väestöryhmien ikääntyessä työntekijöiden toimintakyky heikkenee ja sairauksien esiintyvyys kasvaa. Työntekijöiden pitäminen työkykyisinä edellyttääkin entistä tehokkaampia ja vaikuttavampia kuntoutuspalveluja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia tarpeita kuntoutuksen vaikuttavuuden kehittämiseen oli Pohjois-Savon alueella. Tutkimus toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Pohjois-Savon kuntoutuspalveluiden osaamis- ja liiketoimintaverkostohanketta.

Menetelmät

Tutkimukseen osallistui 61 iältään 32–65-vuotiasta kuntoutusalan ammattilaista, joista 84 % oli naisia. Osallistujat edustivat mm. lääkäreitä, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja sairaanhoitajia tai he työskentelivät asiantuntija- ja johtotehtävissä tai kolmannella sektorilla. Tiedonkeruu toteutettiin haastatteluina ja työpajatyöskentelynä. Työpajoissa fasilitaattorit kirjasivat muistiin kerätyn aineiston. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällön analyysilla. Hankkeessa pilotoidaan Promis-10-mittaristoon kuuluvia itsearviointimittareita fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä aikuisille. Tarkoitus on tuottaa vertailtavaa tietoa, jota voidaan hyödyntää moniammatillisessa kuntoutuksessa.

Tulokset

Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin kaivattiin yhteneviä menetelmiä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Tarve korostui teknologia-avusteisen kuntoutuksen osalta. Kuntoutujan kokonaishyvinvoinnin mittaaminen nähtiin tärkeäksi, ja se tulisi olla mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Toimintakyvyn itsearviointiin on tuotettu mittareita, joita olisi tärkeää hyödyntää. Hankkeessa nähtiin lisäkoulutuksen tarve kuntoutuksen vaikuttavuuden mittareiden käyttöön.

Johtopäätökset

Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi nähtiin tärkeänä ja sen mittaamisessa tulisi käyttää yhteneviä menetelmiä. Asiakkaan itsearviointi tulisi huomioida vaikuttavuuden mittaamisessa.

Kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyvien koulutusten kehittämiseksi aloitetaan Pohjois-Savon alueella kuntoutuspalveluita tuottavaan organisaatioon Promis10-mittariston implementointi Q3/2021 lähtien. Pilotoidusta materiaalista tuotetaan koulutusmateriaalia vaikuttavuustiedon lisäämiseksi.

Effectiveness of digitally-supported lifestyle interventions on work productivity and activity impairment in adults with elevated type 2 diabetes risk – Results from the StopDia study

Atte Rahkonen, Piia Lavikainen ja Janne Martikainen

Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto

Background

The prevalence of type 2 diabetes (T2D) is rising. The disease increases risks of cardiovascular and other diseases/complications. Patients with T2D have lower quality of life and the disease is a major component of health-related work impairment among the patients. The economic impact of indirect costs is considerable.

Objective

To investigate if digitally supported lifestyle interventions influence work productivity and everyday performance of adults in elevated T2D risk.

Methods

The StopDia Intervention Study was a randomized controlled trial conducted in Finland (ClinicalTrials.gov no. NCT03156478). The studied interventions included digital BitHabit application and face-to-face group counseling. Total 3271 persons aged 18 to 70 years at increased risk of T2D were recruited. The final 2909 participants were randomized to control group (care-as-usual; n=971), intervention group 1 (digital-intervention; n=967), and intervention group 2 (digital-intervention + group counseling; n=971). Comprehensive lifestyle questionnaire and laboratory testing were performed at the start of the study and 12 months later (end of the study). “Work Productivity and Activity Impairment: General Health” -questionnaire (WPAI:GH) was used to measure participants’ absenteeism, presenteeism, activity impairment and overall work impairment. The main outcome was the change in WPAI:GH measures at 12 months compared to the baseline. The results were adjusted with age at baseline, gender, and baseline value of the respective WPAI-element.

Results

The overall work impairment of all the study groups was higher at the end of the study. Both interventions halted the increase in impairment. The activity impairment of the intervention groups was reduced in the follow-up compared to the control group. The results were not statistically significant.

Conclusions

The interventions halted the increase in overall work impairment and activity impairment, but they did not appear to have statistical significance. Additional studies of the data are required to find subgroups that gain statistically significant effect of the interventions.