Haaveissa terveyttä edistävä Suomi! Sen saavuttamiseksi tarvitaan muutoksia useilla tasoilla

Haaveissa terveyttä edistävä Suomi! Sen saavuttamiseksi tarvitaan muutoksia useilla tasoilla

Miten pysäytämme tyypin 2 diabeteksen, johon jo 300 000 suomalaista on sairastunut ja joka aiheuttaa noin 4 miljardin euron vuosikustannukset? Pysäytetäänkö se digisovelluksilla tai tuuppaamalla?

Nämä keinot eivät riitä, sillä lisäksi tarvitaan muutosta koko yhteiskuntaan. Tämän olemme ottaneet huomioon StopDia-hankkeessa, jossa ihmisten ja organisaatioiden lisäksi tarkastellaan yhteiskunnan niitä tekijöitä, jotka edistävät ja estävät muutosta parempaan.

Kehitämme StopDiassa muutospolkuja tulevaisuuteen, jossa suomalainen yhteiskunta keskittyy nykyistä enemmän terveyden edistämiseen. Haasteemme on, että terveyden edistämisen vaikutukset konkretisoituvat vasta vuosien päästä, ja toimien vaikutusta esimerkiksi kuntatalouteen on ollut vaikea todentaa. Yksi tehtävämme on laskea muutospolkujen kustannusvaikuttavuutta, jotta terveyden edistäminen näyttäytyisi myös päätöksentekijöille hyvänä polkuna.

Miten muutoksessa eteenpäin?

Uudet tutkimustulokset kertovat, mitä pitäisi tehdä, jotta tukisimme ihmisten terveyttä. Silti esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavien osuus vain kasvaa. Kaikki hyötyisivät, kun sairauksia pystyttäisiin ehkäisemään; säästettäisiin niin kustannuksia kuin tuotettaisiin hyviä ja mielekkäitä elinvuosia. Isot muutokset vaativat kuitenkin toimenpiteitä yhteiskunnan monilla eri osa-alueilla.

Terveydenhuollossa ja terveyden edistämisessä tarvitsemme uusia teknologioita, muutoksia lainsäädäntöön, uudenlaisia asiakaslähtöisiä palveluita, terveyttä tukevaa ympäristöä sekä myös uutta johtamista. Muutamaa palasta muuttamalla ei saada koko järjestelmää uudistumaan. Monen palasen täytyy muuttua ja vielä samaan suuntaan ja samaan aikaan.

Kehittämämme muutospolut pyrkivät hahmottamaan tätä kompleksista järjestelmää ja auttavat näkemään, millaisia muutoksia tarvitsemme. Yhteiskehittäminen on nähty tuovan ratkaisuja uusien teknologioiden ja palveluiden juurtumiselle käytäntöön. Laajemman vaikuttavuuden saavuttamiseksi on myös tärkeää saada levitetyksi uusia toimintatapoja ja teknologioita ympäri Suomea. Tässä aikaisempaa strategisempi johtaminen on oleellista.

Miksi terveyden edistäminen jää juhlapuheiksi

Miksi muutosten vaikutukset näkyvät niin hitaasti? Tämä kysymys vaivaa niin tutkijaa, kehittäjää kuin terveydenhuollon ammattilaista. Haasteemme on, että terveyden edistäminen kuuluu kaikille, mutta toisaalta ei kenellekään. Ongelmana on myös ollut, että terveyden edistämisen kustannusvaikutuksia ei ole osattu ennakoida laajasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa näyttää siltä, että vastuu terveyden edistämisestä tulee olemaan kunnilla ja tulevilla maakunnilla. Vastuurajoja tullaan varmasti hakemaan pitkään.

Tässä on myös mahdollisuuden siemen. Kunta, jolta on poistettu vastuu soten järjestämisestä, voisi keskittyä tuottamaan asukkailleen parempaa hyvinvointia. Kuitenkin uudessa sotessa täytyy myös sopia, kuka on vastuussa tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä ja millainen toimijaverkosto tukee tätä tavoitetta.

Muutoksia tarvitaan myös valtakunnallisiin linjauksiin. Voisiko kuntia alkaa palkita terveistä asukkaista sen sijaan, että kunnalle annetaan rahaa sairastuneiden mukaan? Uusia teknologioita voidaan hyödyntää esimerkiksi kokoamalla yhteen ajantasaista tietoa kuntalaisten terveydestä ja siten tukea päätöksentekoa.

Viitteitä uudistumisesta kohti terveyttä edistävää Suomea on, mutta kantaako se? Tämä edellyttäisi, että terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy nousisivat juhlapuheiden tasolta teoiksi.

Blogikirjoitus on julkaistu alun perin VTT:n blogissa 31.10.2018.

Johanna Leväsluoto
tutkija, VTT
etunimi.sukunimi@vtt.fi
puh. 040 1625875, @JLevasluoto
StopDia-hanke Twitterissä: @StopdiaFinland

Seuraa meitä:   Twitter Facebook  Youtube