StopDia-malli

Elintapainterventio

StopDia-tutkimushankkeessa toteutettiin vuoden mittainen elintapainterventio, joka toteutettiin osana perusterveydenhuoltoa Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä. Intervention tavoitteena oli tukea terveyttä edistävien elintapamuutosten tekemiseen henkilöillä, joilla oli suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Alla koottuna keskeisiä elintapaintervention tutkimustuloksia sekä linkit aiheista julkaistuihin tutkimusartikkeleihin.

Elintapaintervention toteutus terveydenhuollossa

StopDia-tutkimushankkeessa toteutettiin vuoden kestänyt elintapainterventio (Kuva 1), jonka tavoitteena oli edistää terveyttä ylläpitävien elintapojen omaksumista ja sen avulla ehkäistä tyypin 2 diabetesta.

StopDia-tutkimuksen kulku: kerrotaan tutkimuksen sisäänottokriteerit. Tyypin 2 diabeteksen riskiseulonnasta nuoli stopdia-nettisivuille, josta nuoli tutkimuskäynnille perusterveydenhuoltoon. — Kuva 1. StopDia-elintapaintervention ensivaiheet

Lue lisää elintapaintervention ja StopDia-hankkeen toteutuksesta tutkimusprotokollasta:

Digitally supported program for type 2 diabetes risk identification and risk reduction in real-world setting: protocol for the StopDia model and randomized controlled trial

Ruokavalion laatu

Elintapainterventiossa tutkittavien ruokavalion laatua mitattiin Ruokavalioindeksin avulla. Ruokavalion laatua kuvaava mittari on tarkoitettu terveydenhuollon käyttöön ja se luotiin StopDia-aineistoa hyödyntäen. Ruokavalioindeksin taustalla oleva ruoankäyttökysely on luotu D2D-hankkeessa yhdessä THL:n kanssa. Ruokavalioindeksin pistetytys toteutettiin yhdessä StopDia- ja D2D-hankkeiden sekä THL:n kanssa.

Löydät ruoankäyttökyselyn ja Ruokavalioindeksiksin pisteytyksen Materiaalipankista.

Tutkimuksessa havaittiin, että terveydenhuollossa toteutettu StopDia-ryhmäohjaus yhdistettynä Pienet teot -sovelluksen käyttöön paransi tutkittavien ruokavalion laatua verrattuna pelkän Pienet teot -sovelluksen käyttöön tai tutkimusmittauksissa käyntiin. Ryhmäohjaus yhdistettynä digisovellukseen lisäsi muun muassa tutkittavien kasvisten käyttöä.

Lue lisää aiheesta:

(artikkeli odottaa julkaisua).

Syömisen taito

Tutkittavien syömiskäyttäytymistä, kuten syömisen taitoa, mitattiin Syömisen taito -mittarilla (Satter Eating Competence Inventory 2.0) (kysely saatavana suomeksi täältä). Syömisen taito korostaa muun muassa myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen, säännöllistä ruokailujen järjestämistä, nälän ja kylläisyyden tunteiden ohjaamaa syömistä sekä rohkeutta kokeilla uusia ruokia (Kuva 2). StopDia-tutkimuksen alkutilanteessa havaittiin, että syömisen taidon omaavilla tutkittavilla oli pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja vyötärölihavuuteen. Lisäksi heillä havaittiin parempi ruokavalion laatu.

Syömisen taidon neljä osa-aluetta: syömiseen liittyvät asenteet, syömistilanteiden hallinta, ruoan hyväksyntä ja syömisen sisäinen säätely. — Kuva 2. Syömisen taidon neljä osa-aluetta: 1. syömiseen liittyvät asenteet, 2. syömistilanteiden hallinta, 3. syömisen sisäinen säätely ja 4. ruoan hyväksyntä

Lue lisää tutkimustuloksista:

Tilles-Tirkkonen, Aittola, Männikkö et al. Eating Competence Is Associated with Lower Prevalence of Obesity and Better Insulin Sensitivity in Finnish Adults with Increased Risk for Type 2 Diabetes: The StopDia Study