Kuka ja mikä edistää terveyttäsi?

Kuka ja mikä edistää terveyttäsi?

Suomi on mallimaa monin mittarein mitattuna. Onnellinen, koulutettu kansa. Teknologian kehittäjä, tasa-arvon edistäjä. Elintapamme kuitenkin edistävät sairastumista moniin kroonisiin sairauksiin. Kakkostyypin diabetes on yksi näistä. Miten tässä näin pääsi käymään? Onko meillä varaa tähän?

Kakkostyypin diabetes: pommi, jonka sytytyslankaa voi pidentää

Enemmän kuin joka toinen suomalaisista on ylipainoinen ja joka viides lihava. Monet istua kököttävät työpäivät ja ajavat autolla kotiin sohvalle pötköttämään ja iltaherkkuja napsimaan. Kiire houkuttaa hetken mielitekoihin, ja houkutuksia hyvinvointiyhteiskunnassa riittää. Uni jää helposti liian vähäiseksi.

Yli 300 000 suomalaista saa Kela-korvausta kakkostyypin diabeteksen lääkehoidosta, ja määrä on jyrkässä kasvussa. Tämä tarkoittaa jo noin 4 miljardin euron vuosikustannuksia. Reilusti joka kolmas suomalainen kuuluu taudin riskiryhmään. Hyvä uutinen on, että elintapoja rukkaamalla riskin voi useimmissa tapauksissa estää: parantamalla ruokavalion laatua, lisäämällä liikuntaa ja alentamalla painoa.

Miten tämä liittyy VTT:hen?

Teknologia avuksi terveyden vaalimiseen

Jokainen VTT-läinen voi tietty vaikuttaa omiin elintapoihinsa, ja meille tarjotaan kannustimia esimerkiksi taukoliikuntaan. Taisimmepa voittaa Suomen liikuttavin työpaikka -kilpailunkin tänä vuonna. Se on kuitenkin pientä sen rinnalla, että voimme kehittää teknologiaa ja osaamista hyvinvointia tukevaa elinympäristöä varten.

Omalta osaltani tämä tarkoittaa terveellisen ruuan ja ainesosien teknologioiden kehittämistä ja terveellisen ruuan tuomista kuluttajalle helposti, houkuttelevasti ja mielihyvää tuottavasti. Ruoka on hyvinvoinnin iso osatekijä, ja ravitsemuspalveluiden merkitys terveyden edistämisessä kasvaa.
VTT on monella eri osaamisellaan mukana Strategisen tutkimuksen neuvoston StopDia-hankkeessa, jossa kehitämme uutta mallia kakkostyypin diabeteksen ehkäisemiseksi. Siinä mietitään asioita yksilön, elinympäristön ja yhteiskunnan tasoilla ja tutkitaan muun muassa digitaalisten ohjauskeinojen tehokkuutta ja työympäristön mahdollisuuksia tuupata ihmisiä pieniin terveystekoihin.

Yksilön ja ympäristön yhteispelillä

Teknologia muuttaa maailmaa kiihtyvällä tempolla monin tavoin, ja terveyden ylläpidon haasteet muuttuvat. Teknologian kehittäjinä meillä on mahdollisuus – ja vastuu – käyttää osaamista siten, että huomioimme parhaamme mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Yksi niistä on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille. Vastuullisuus on yhä tärkeämpänä myös useimpien yritysten agendalla.

Antiikin ajan Kreikassa tavoitteena oli ”Terve sielu terveessä ruumiissa”. Noilta ajoilta on perimätiedon mukaan myös peräisin Hippokrateen lausuma ”Olkoon ruoka lääkkeesi ja lääke ruokaasi”. Tavoitteet pitävät digiajassammekin, mutta miten ne saavutetaan?

Ihmisen ja ympäristön terveyden edistämiseen tarvitaan uuden teknologian lisäksi ihmismielen ja systeemien toiminnan ymmärrystä. Myös uusien ratkaisujen vaikuttavuuden ja seurausten tutkiminen on tärkeää.

Se tutkijan vastuusta hyvän elämän työkalujen kehittämisessä.

Entä sinä? Ylös ulos ja lenkille, pyydä kaverikin mukaan! Ota omena, mieluummin kaksi. Muista hengittää, sisään ja ulos, ihan rauhassa. Hymyile itsellesi ja muille. Isot asiat alkavat pienistä teoista.

Ota riski haltuun – Testaa tyypin 2 diabetesriskisi
www.stopdia.fi

Blogikirjoitus on julkaistu alun perin VTT:n blogissa 27.8.2018.

Kaisa Poutanen
Research Professor
VTT
kaisa.poutanen(a)vtt.fi
@Kaisa_Poutanen

Seuraa meitä:    Twitter Facebook  Youtube