StopDialla on uudessa sotessa tuhannen taalan paikka – haastattelussa STM:n neuvotteleva virkamies Heli Hätönen

StopDialla on uudessa sotessa tuhannen taalan paikka – haastattelussa STM:n neuvotteleva virkamies Heli Hätönen

StopDia-tutkimuksessa on kehitetty malli, jossa korkeassa tyypin 2 diabeteksen riskissä olevat ihmiset tunnistetaan ennen sairauden puhkeamista. Ihmiset saavat halutessaan tukea elintapojen muutokseen, jotta sairastuminen voidaan välttää. Uudessa sotessa maakunta tukee kuntaa, joka tarjoaa tämänkaltaisia ennaltaehkäiseviä palveluita. StopDialla on ehdottaa valmis resepti tuleville maakunnille siitä, miten ennaltaehkäisevää toimintaa kannattaa järjestää kustannustehokkaasti.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy painottuu uudessa sotessa

Sote-uudistuksen myötä maakunnan vastuulla on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana omia tehtäviään kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lisäksi maakunnan tulee tukea kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää.

Tähän kannustetaan HYTE -indikaattoreihin sidotuin kannustimin, jotka kuvaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli HYTE:n toimintaa ja tuloksia.

Yhdeksi toimintaa kuvaavaksi indikaattoriksi on asetettu ”Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabeteksen riskitekijät omaaville Käypä hoito -suosituksen mukaisesti”.

Maakunta voi vaikuttaa kannustimen suuruuteen. Kyseinen indikaattori on keskeinen, sillä tyypin 2 diabeteksen on ennustettu yleistyvän niin, että sen aiheuttavat lääke- ja hoitokustannukset nousevat. Nykyisellä trendillä lääkekorvauksia saavien diabeetikoiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä yli puoleen miljoonaan suomalaiseen. Tämä kehityskulku on taloudellisesti kestämätön. Diabetes vie jo tällä hetkellä jopa 15 % perusterveydenhuollon resursseista.

StopDia -toiminnalla tuhannen taalan paikka

”Teillä on valmis toimintamalli ja koulutus. Olette onnistuneet siinä, mihin on pyritty: tavoitatte ajoissa ihmiset, jotka eivät itse hakeudu terveyskeskukseen”, STM:n neuvotteleva virkamies, Heli Hätönen kertoo.

Kun diabetesriski otetaan haltuun ajoissa, luodaan ihmisille parempaa elämänlaatua ja säästetään järjestelmän resursseja.

Miten StopDia saadaan osaksi uusien maakuntien toimintaa?

StopDia-tutkimushanke on toiminut vuoden 2017 aikana kolmen maakunnan alueella: Päijät-Hämeessä, Pojois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Toiminta on jo saatu juurtumaan luontevaksi osaksi kuntien omaa toimintaa, kertoo StopDia –tutkimushankkeen päätutkija Jussi Pihlajamäki Itä-Suomen yliopistosta.

Lisää työtä tarvitaan siinä, että riskissä olevien tavoittaminen jatkuu ilman erityisiä viestintäponnisteluja. Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan terveydenhuolto ei voi olla yksin vastuussa sairastumisriskissä olevien ihmisten tunnistamisessa. Terveydenhuolto tavoittaa riskiväestöstä alle puolet.

Tutkimushankkeen myötä on saatu kokemusta siitä, kuinka kaupungin eri toimijoiden osallistuminen, mukaan lukien kaupungin asukkaille suunnatut viestintäkanavat, terveydenhuolto, liikuntapaikat, kirjastot ja kaupunki työnantajana voivat yhtenä rintaman viestiä ja kannustaa oman riskin kartoittamiseen. Näin voidaan saavuttaa laajasti erilaisia ihmisryhmiä erilaisista elämäntilanteissa.

Jatkossa riskin tunnistaminen voisi sopisi myös osaksi apteekkien normaalia toimintaa, jossa vinkattaisiin riskitestistä ihmisille, jotka ostavat verenpaine- tai kolesterolilääkkeitä. Näiden lääkkeiden käyttäminen viittaa kohonneeseen riskiin.

Ja miksipä ei työnantaja voisi vuosittain toteuttaa kampanjaa, jossa kannustaa työntekijöitään riskitestin tekemiseen. Alustavien tulosten mukaan työnantajan lähettämä sähköposti on hyvä tapa saada ihmisiä tekemään testi.

Jalkauttaminen ja skaalaaminen koko valtakuntaan

Hätönen toteaa hyväksi StopDia mallin, jossa kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevat henkilöt tunnistetaan laajasti yhteiskunnasta, ja riskissä olevat ohjataan terveydenhuoltoon hoitajan vastaanotolle ja laboratoriomittauksiin. Toiminta kytkeytyisi näin osaksi terveydenhuollon toimintaa tuottaen samalla tietoa toiminnan vaikuttavuudesta tunnistamisen, motivoimisen ja elämäntapamuutosten osalta.

Kannustimet tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävän toiminnan järjestämisestä suoritetaan potilastietojärjestelmään tehtävien kirjausten pohjalta, jolloin toiminnan kytkeytyminen terveydenhuollon toimintaan on välttämätöntä.

Kytkeytyminen terveydenhuoltoon lisää todennäköisesti myös henkilöiden sitoutumista toimintaan. Henkilölle tehtävät alku- ja loppumittaukset, jotka pitävät sisällään mm. peruslaboratoriokokeita mahdollistaa myös hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän toiminnan seuraamisen ja kehittämisen, tiedolla johtamisen.

On myös eettisesti tärkeää ohjata kohonneen riskin henkilöt laboratoriomittauksiin. StopDia –tutkimuksen alustavissa tuloksissa alkumittauksissa on todettu tyypin 2 diabetes 7%:lla tutkimukseen mukaan lähteneistä ja heidät on ohjattu hoitoon. Aikainen hoito on tietysti ihmisen kannalta tärkeää, ja se säästää myös järjestelmän resursseja. Hoitamaton diabetes heikentää sitä sairastavan elämänlaatua ja aiheuttaa kallishoitoisia lisäsairauksia.

StopDian tarjoama ratkaisu ei rajoitu vain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Tarjottavat ratkaisut tukevat terveellisiä elämäntapoja yleisesti. Diabeteksen riskitekijät ovat pitkälti samat, kuin muiden kansantautien. Siksi StopDia-malli voisi ehkäistä myös näitä.

Seuraa meitä:   Twitter Facebook  Youtube