StopDian tieteellinen ohjausryhmä: Pienet teot -sovelluksen käyttöaktiivisuus erinomainen, mutta miten innostaa miehiä riskitestin tekoon?

StopDian tieteellinen ohjausryhmä: Pienet teot -sovelluksen käyttöaktiivisuus erinomainen, mutta miten innostaa miehiä riskitestin tekoon?

StopDian kansainväliset kumppanit sparrasivat tutkimushankkeen alkuun ja lokakuussa 2017 kokoonnuttiin vaihtamaan kokemuksia ja saamaan palautetta puolitoista vuotta käynnissä olleelle tutkimukselle. Tieteellisen ohjausryhmän tarkoitus on tarjota tutkimusryhmälle kansainvälistä perspektiiviä ja haastaa näkemyksiä.

Tutkimuksen päätutkija Jussi Pihlajamäki avasi tilaisuuden kertomalla, kuinka alkuperäisen tutkimussuunnitelman kysymykset ovat edelleen relevantteja. Ensinnä pitää ratkaista se, miten tavoittaa tehokkaasti riskissä olevat henkilöt.

Tutkimukseen on saatu mukaan erinomaisesti naisia, mutta miesosallistujista on vielä puute. Ohjausryhmän jäsenet kysyivät tutkimusryhmältä, miten puuttuvat miehet saadaan mukaan.

Uusia avauksia tarvitaan siis pikaisesti. Otammekin rekrytoinnissa taas suurempaa vaihdetta.

Työpaikan lähettämä sähköposti on todettu toimivaksi tavaksi tavoittaa osallistujia. Hankaluutena lähestymistavassa on se, että monilla miesvaltaisilla aloilla työntekijät eivät ole sähköpostin ääressä. Olemme toistaiseksi myös lähestyneet monia sellaisia työpaikkoja, joissa enemmistö on naisia, kuten kuntasektorin työpaikat. Lähestymme miesvaltaisia työpaikkoja ja osallistamme alueen aktiiviset naiset nyt myös vinkkaamaan tutkimuksesta läheisilleen. Aloitamme marraskuussa kampanjan ”Oletko nähnyt tätä miestä?”

Pienet teot -sovellus kehitettiin potentiaalisia käyttäjiä kuunnellen

VTT:n johtava tutkija Miikka Ermes esitteli ohjausryhmälle Pienet teot -elintapasovelluksen kehitysprosessia. Sovelluksen tarkoituksena on auttaa pienten tekojen muuttumisessa päivittäisiksi tottumuksiksi, jolloin niillä voi olla suuri merkitys terveyden edistämisessä ja diabeteksen ehkäisyssä. Sovellus kehitettiin iteroimalla: palautetta otettiin fokusryhmältä, ja kehitys tehtiin monessa kierroksessa palautteen perusteella. Jokaisella kierroksella sovellusta testasivat ihmiset, jotka olivat korkeassa riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen – eli juuri sitä ryhmää, jota tutkimus tavoittelee.

Palautteen perusteella havaittiin mm. se, että ihmisten tarkkaavaisuus säilyy lyhyen aikaa. Sovelluksesta haluttiin tehdä mahdollisimman yksinkertainen, eli niin sanottu ”minimum viable product”. Kehitysvaiheessa havaittiin myös, että ihmiset eivät mielellään lue pitkiä käyttöohjeita. Tämän vuoksi Pienet teot -sovelluksen käyttöohjeet rakennettiin niin, että ne ilmestyvät esiin pieninä paloina sovelluksen käytön yhteydessä ns. pop-up-viesteinä.

Kehityksessä haluttiin poistaa kaikki mahdolliset tekniset esteet sovelluksen käytölle: Esimerkiksi salasanan näpyttely mobiililaitteella on työlästä, ja salasanan myös helposti unohtaa. Siksi sovellukseen pääsee suoraan henkilökohtaisen linkin kautta eikä sen käyttämiseksi tarvitse salasanaa.
Kehitysvaiheessa huomattiin myös, että kohderyhmän edustajilla ei usein ole käytössään uusimpia laitteita ja käyttöjärjestelmiä. Monet käyttäjät olivat esimerkiksi perineet älypuhelimen lapsiltaan. Siksi sovellus rakennettiin niin, että se toimii mahdollisimman monella eri älylaitteella – vaikka tämä tarkoittikin joidenkin edistyneempien ominaisuuksien jättämistä pois.

Ennennäkemätöntä dataa Pienet teot -sovelluksesta

Sovellus on ollut nyt käytössä 20 viikkoa. Jo nyt on voitu havaita, että ne, jotka ottavat sovelluksen käyttöön, käyttävät sitä säännöllisesti. Ohjausryhmä ihasteli käyttöä kuvaavia käyriä, jotka osoittivat käyttäjien pysyvän aktiivisina myös ensimmäisten viikkojen jälkeen. Useimmat sovelluskaupoista saatavat terveyssovellukset kun jäävät käyttäjilleen hetken hurmaksi.

”En ole koskaan nähnyt tällaista käyttökäyrää”, kertoi professori Brian Oldenburg Melbournen yliopistosta Australiasta.

”Lisäksi saamme ensi kertaa päivittäistä tietoa siitä, kuinka tutkittavat sitoutuvat elämäntavan muutoksiin ja miten se vaikuttaa diabeteksen riskiin”, kertoi Pilvikki Absetz (tutkimusjohtaja, dosentti, Itä-Suomen yliopisto).

”Onko teillä paljon käyttäjiä, jotka ovat vanhempia kuin 55-vuotaita?”, kysyi ohjausryhmän jäsen Peter Schwarz Saksan Dresdenin teknisestä yliopistosta.

”On, ja monet heistä ovat itse asiassa kaikista aktiivisimpia käyttäjiä”, kertoi Ermes. Tämä hämmästytti ohjausryhmää – yleensä sovellusten käyttö on aktiivisinta nuorten keskuudessa.

Ermeksen mukaan varttuneempien käytölle löytyy luontevia selityksiä. Vaikka heillä on käytössään mm. älypuhelimia, he eivät välttämättä ole osanneet hyödyntää niiden kaikkia ominaisuuksia. Esimerkiksi sovelluskauppa on testivaiheen käyttäjäpalautteen mukaan useimmille varttuneille käyttäjille vieras. Siksi heillä on tähän asti saattanut olla vähemmän mahdollisuuksia hyödyntää muita elintapasovelluksia tarpeistaan huolimatta.

Ohjausryhmää kiinnosti myös se, mitä sovelluksessa tarkoitti Hyvän mielen tekoja sisältävä kategoria – ja mitä tekemistä sillä on diabeteksen ehkäisyn kanssa.

Absetz selitti, että tällä tarkoitetaan omasta ja läheisten hyvinvoinnista huolehtimista tietoisen läsnäolon ja positiivisten ajatusten ja tekojen kautta: sitä, että kiinnittää huomiota ympäristöönsä positiivisesti, huomioi läheisensä myönteisellä tavalla ja keskittyy yleensäkin positiivisiin asioihin mieluummin kuin negatiivisiin. Hyvän mielen teot vähentävät stressin kokemusta ja lisäävät hyvinvointia ja voivat sitä kautta vähentää myös diabeteksen riskiä. Käyttöaktiivisuutta kuvaavat tiedot kertovat, että tämä on yksi sovelluksen suosituimmista kategorioista.

Schwarz suhtautui etenkin sovelluksen levittämismahdollisuuksiin suurella mielenkiinnolla. Suurimpana haasteena hän näki sovelluksen elinkaaren: mitä sille tapahtuu, kun tutkimus loppuu?

”Olisi epäeettistä, jos sovelluksen kehittäminen ja saatavuus loppuisi siihen”.

Seuraa meitä:   Twitter Facebook  Youtube