Terveellisten valintojen tekoa voidaan helpottaa

Tyypin 2 diabeteksen torjuntaan kannattaa ottaa avuksi niin sanotut terveystönäisyt: terveelliset tuotteet voi esimerkiksi asettaa helpoiten saataville.

Elintapojen merkitys ja yksilön vastuu tyypin 2 diabeteksen torjunnassa herättävät keskustelua. Sairastumisen taustalla on aina myös geneettinen taipumus. Suomalaisilla taipumus on yleinen: arviolta jopa puolet meistä sairastuu, jos elintavat altistavat siihen vahvasti.

Kansainvälisesti tunnetussa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Prevention Study) osoitettiin vuonna 2001, että ruokavalion laadun parantaminen, liikunnan lisääminen ja painon alentaminen voivat estää diabeteksen silloinkin, kun verensokeri on jo kohonnut. Elintapojen muuttaminen on tutkitusti lääkehoitoa parempi ja halvempi tapa ehkäistä diabetesta riskiryhmissä.

Keskustelussa ovat usein vastakkain ne, jotka korostavat yksilön vastuuta elintavoistaan, ja ne, jotka pitävät tätä terveysmoralismina ja yksilön syyllistämisenä.

Ihmisillä on erilaiset edellytykset elää terveellisesti. Pohja ruokailuun ja liikkumiseen luodaan lapsuudessa. Haastavat elämäntilanteet, liiallinen työ ja työttömyys voivat vaikeuttaa mahdollisuuksia syödä terveellisesti ja liikkua. Myös oma tai läheisen sairaus, kuten masennus, vie voimavaroja oman hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Nämä rajoitteet ovat harvoin ihmisen oma valinta.

Terveyden edistäminen jää helposti sairauksien hoidon jalkoihin, vaikka varhaisen vaiheen toimet vaikuttaisivat kustannuksiin merkittävästi. Hyödyt muodostuvat hitaasti. Mitä myöhemmin reagoidaan, sitä enemmän on panostettava hoitoihin.

Terveydenhuollolla on tärkeä rooli sairastumisvaarassa olevien tunnistamisessa ja elintapamuutoksen tukemisessa. Henkilökohtainen ja ryhmässä saatu ohjaus on todistetusti tehokas keino tukea elintapojen muutosta. Etenkään henkilökohtaiseen tukeen terveydenhuollon resurssit eivät kuitenkaan nykyisin riitä.
Digitaaliset apuvälineet voivat tarjota uudenlaista yksilöllistä ja omia hyviä valintoja vahvistavaa tukea. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama StopDia-konsortio tuottaa parhaillaan tietoa näiden keinojen kustannusvaikuttavuudesta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.

StopDia-tutkimus tuottaa myös tietoa siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisen valintoihin. On arvioitu, että ihminen kohtaa päivittäin jopa kymmenentuhatta valintatilannetta. Valinnoista suuri osa tehdään ”automaattiohjauksella” ympäristön ärsykkeiden ohjaamana niin, ettei toiminnan seurauksia harkita tietoisesti. Tiedostamaton päätöksenteko on nopeaa ja jatkuvaa, kun taas tietoinen päätöksenteko on hidasta ja tarkoituksellista. Valitsemme vaihtoehdoista tiedostamattomasti helpoimman ja sen, jota muut suosivat. Elämme ympäristössä, joka houkuttelee syömään yli tarpeen ja antaa mahdollisuuden fyysiseen passiivisuuteen.

Vuoden 2017 taloustieteen nobelisti Richard Thaler toi yhdessä oikeustieteilijä Cass Sunsteinin kanssa kymmenen vuotta sitten pohdittavaksi käyttäytymistaloustieteen tuuppaus-käsitteen (nudge). Tuuppauksilla tarkoitetaan ympäristöön tehtäviä muutoksia, jotka muuttavat käyttäytymistä vähentämättä juuri vaihtoehtoja tai taloudellisia kannustimia. Valinnanvapautta ei siis rajoiteta, vaan tuuppauksen tavoitteena on houkutella ihminen kohti toivottuja valintoja.

Kiinnostus käyttäytymistaloustieteen hyödyntämiseen yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa kasvaa useissa maissa. Pienten ”terveystönäisyjen” avulla voitaisiin muuttaa kokonaisten yhteisöjen toimintakulttuuria. Tuuppaustoimia voivat olla vaikkapa tuotteiden sijoittelu siten, että terveelliset valinnat ovat helpoimmin saatavissa, ja taukoliikunnan saatavuuden parantaminen. Alkoholittomien juomien nauttimisesta voidaan tehdä houkuttelevampaa.

Tuuppausta kannattaisi hyödyntää laajasti, sillä se on tasa-arvoista: sen vaikutukset ulottuvat myös niihin, joilla ei ole edellytyksiä muuttaa tietoisesti elintapojaan. Yksilöllä säilyy vapaus tehdä halutessaan myös toisin. Samalla voisi toteutua yksi YK:n kestävän kehityksen agendan (Agenda 2030) tavoite: taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille.

Kaisa Poutanen ja Jussi Pihlajamäki

Poutanen on tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskuksessa (VTT). Pihlajamäki on professori Itä-Suomen yliopistossa ja StopDia-tutkimuksen päätutkija.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 6.7.2018.

Seuraa meitä:   Twitter Facebook  Youtube