Somaliväestölle mukautettu StopDia -toimintamalli

Tyypin 2 diabeteksen ja sen riskitekijöiden yleisyys vaihtelee merkittävästi etnisen taustan mukaan. Etnisten ryhmien tarpeisiin sovellettuja ehkäisyinterventiomalleja ei kuitenkaan ole ollut Suomessa. Osana StopDia-hanketta ja eurooppalaisen CHRODIS PLUS -hankkeen tukemana kehitimme toimintamallin, jonka tarkoituksena on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden diabetesriskin tunnistaminen ja diabeteksen ehkäisy. Toimintamalli on laadittu  StopDia-mallin pohjalta ja suunnattu Suomessa asuvalle somaliväestölle. Se koostuu diabetesriskin tunnistamisesta diabetesriskitestin avulla ja elintapainterventiosta, jotka toteutetaan kohderyhmälle tutussa ympäristössä.

Elintapaohjausmalli on muokattu kulttuurisesti sopivaksi

Elintapainterventio  on kestoltaan 12 viikkoa ja se koostuu terveellisiä elintapoja edistävästä Pienet teot -digisovelluksesta sekä kuusi tapaamista sisältävästä ryhmäohjauksesta. Ohjausmateriaalit on laadittu StopDia-ohjausmateriaalien perusteella somalinkielellä ja muokattu kulttuurisesti sopiviksi yhteistyössä kohderyhmän edustajien kanssa. Ryhmäohjauksen toteutuksesta vastaa kieltä osaava ja kulttuuria tunteva toimintamallin käyttöön koulutettu henkilö. Vapaaehtoiset, kohderyhmää edustavat terveydenhuoltoalan opiskelijat tai ammattilaiset avustavat intervention vaikutusten arviointimittauksissa ja osallistujien rekrytoinnissa.

Toimintamalli pilotoitiin

Toimintamallin mukaista toimintaa testattiin keväällä 2019 Helsingin moskeijassa. Pilottihankkeesta viestittiin moskeijan eri tilaisuuksissa ja ilmoitustaululla, ja hanketta vetänyt tutkija järjesti useita seulonta- ja rekrytointitilaisuuksia. Yhteensä noin 90 henkilöä täytti diabetesriskitestin ja naisilta kysyttiin lisäksi raskausdiabeteshistoriasta. Kohonneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevat kutsuttiin alkumittauksiin ja elintapaohjaukseen ja yhteensä 18 naista ja 6 miestä lupautui mukaan.

Tutkimusmittausten avulla arvioitiin toimintamallin mukaisen elintapaohjauksen vaikutuksia. Mittauksiin kuului osallistujan pituuden, painon, vyötärönympäryksen ja verenpaineen mittaus sekä elintapakyselylomakkeen täyttäminen alussa ja lopussa. Lisäksi osallistujilta kerättiin tietoa fyysisestä aktiivisuudesta liikemittarilla. Toimintaan osallistuneilta kerättiin myös palautetta toiminnasta.

Elintapaohjaus lisäsi kasvisten kulutusta ja arkiliikkumista

Keskimääräinen osallistumisprosentti ryhmätilaisuuksissa oli 50 % ja 76 % osallistujista käytti digisovellusta. Osallistujien kasvisten käyttö lisääntyi 12 viikon aikana. Lisäksi osallistujat kertoivat toiminnan myötä lisänneensä arkiliikuntaa. Saadun palautteen perusteella osallistuneet olivat tyytyväisiä toimintaan, he kokivat ryhmätapaamiset ja mobiilisovelluksen hyödyllisiksi sekä ohjauskertojen sisällöt mielenkiintoisiksi, ajankohtaisiksi ja ymmärrettäviksi. Osallistujat uskoivat jatkavansa elintapamuutosten toteuttamista ryhmäohjauksen päätyttyä ja he kertoivat suosittelevansa ryhmätoimintaan osallistumista myös muille. Ryhmäohjauksen vetäjän kokemukset olivat myös hyvät. Kohderyhmältä kiitosta sai erityisesti omalla kielellä ja kulttuurisesti toimiviksi laaditut materiaalit.

Sovellettu StopDia-elintapaohjausmalli sopii kulttuurisesti erilaisille väestöryhmille

Hankkeessa kehitetty toimintamalli tarjoaa tutkittua tietoa terveellisten elintapojen edistämisestä ja diabeteksen ehkäisystä somaliväestölle heidän omalla äidinkielellään ja kulttuurisesti sopivan materiaalin avulla. Kokemukset mallin sovellettavuudesta kohderyhmälle ovat hyviä. Jatkossa toimintamallia voidaan juurruttaa kunnissa asiantuntevan ryhmän kanssa. Tärkeää on, että ryhmään kuuluu edustajia kyseessä olevasta etnisestä ryhmästä sekä terveystoimen ja kotouttamisasioiden asiantuntijoita. Juurruttaminen edellyttää systemaattista suunnittelua ja siihen kohdennettua resurssia.  Toimintamallia voidaan jatkokehittää soveltumaan myös muille etnisille ryhmille kääntämällä toimintamallissa käytetyt materiaalit ja sovellus halutulle kielelle.

Pilotissa kehitetyttyjä materiaaleja voi tiedustella alla mainituilta henkilöiltä.

Alkuperäinen artikkeli: Wikström et al. Culturally sensitive lifestyle intervention to prevent type 2 diabetes among Somalis in Finland: a pilot study using JA CHRODIS Recommendations and Criteria

Lisätietoa antavat:

Katja Wikström: katja.wikstrom(@)thl.fi

Idil Hussein: idil.hussein(@)thl.fi

Jaana Lindström: jaana.lindstrom(@)thl.fi