Yli 50 työyksikköä testasi valintaympäristön muuntelua hyvien elintapojen edistämisessä

  • tehnyt

Omenoita tarjolla korissa ja käsi ojentumassa niihin.

Työpaikan valintaympäristön muuntelu on käyttökelpoinen lähestymistapa hyvien ruokavalintojen ja liikkumisen edistämiseen, mutta miten varmistaa onnistunut toteutus?

Ympäristön herätteillä on voimakas vaikutus valintoihimme, etenkin kun motivaatio tai voimavarat eivät riitä huolelliseen harkintaan. Elinympäristön valinta-arkkitehtuurin muuntelu on osoittautunut vaikuttavaksi ja yhdenvertaiseksi lähestymistavaksi terveyttä tukevien ruokavalintojen ja arkiaktiivisuuden edistämiseen. Se on monenlaisille työpaikoille käyttökelpoinen keino hyvien ruokavalintojen ja liikkumisen edistämiseen työaikana. Toimien toteutuksen onnistumiseen vaikuttavat kuitenkin lukuisat tekijät, selviää StopDia-hankkeen tuoreesta tutkimusjulkaisusta.

– Valinta-arkkitehtuurilla tarkoitetaan saatavilla olevien vaihtoehtojen valikoimaa sekä tapaa, jolla vaihtoehdot asetetaan esille. Valinta-arkkitehtuurin muunteluun keskittyneitä pieniä kokeellisia tutkimuksia on tehty jo paljon, mutta lähestymistavan jalkauttamista on tutkittu vasta vähän, kertoo kansanterveystieteen professori Pilvikki Absetz Tampereen yliopistosta.

StopDia töissä -tutkimuksessa arvioitiin työympäristön valinta-arkkitehtuuriin kohdistuneiden toimenpiteiden toteutusta ja toteuttamiskelpoisuutta. Kyseessä oli vuoden kestoinen interventiotutkimus, johon osallistui 53 eri toimialoja edustavaa työyksikköä kaikkiaan 16 organisaatiosta. Työyksiköt sijaitsivat Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueilla.

Työpaikoilla hyödynnettiin yli 20 keinoa valintaympäristön muokkaamiseen

Tutkimusvuoden aikana työyksiköissä otettiin käyttöön yhteensä 23 erilaista toimea valinta-arkkitehtuurin muokkaamiseen. Näistä 16 keskittyi ravitsemukseen ja seitsemän fyysiseen aktiivisuuteen. Työpaikoilla muun muassa muunneltiin saatavilla olevien ruokavaihtoehtojen sijoittelua, nauttimisen kätevyyttä ja annoskokoja sekä rohkaistiin portaiden käyttöön ja verryttelyyn sopivissa paikoin työn tekemisen lomassa. Toteutetut toimet valittiin kullekin työyksikölle räätälöidysti tutkimuksessa kehitetystä StopDia Työkalupakista.

Kaksi kolmasosaa toteutuksista onnistui hyvin

Arvioiduista toteutuksista 66 prosenttia osoittautui onnistuneeksi ja 25 prosenttia osittain onnistuneeksi. Onnistuminen oli riippumatonta toimien toteuttamisen helppoudesta ja vastuuhenkilöille lähetetyistä muistutuksista. Tutkimusryhmän tarjoama tuki toimien käynnistämisessä ja suora vuorovaikutus työyksiköiden vastuuhenkilöiden kanssa ennusti kuitenkin laadukkaampaa toteutusta ensimmäisen puolen vuoden aikana.

− Vaikka valinta-arkkitehtuurin muokkaus on melko suoraviivaista, työpaikat hyötyvät aiheeseen perehtyneen tahon tuesta toimien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Tulevaisuudessa työpaikkoja voisi tukea esimerkiksi työterveyshuolto tai muu työhyvinvointiin ja -terveyteen erikoistunut yhteistyökumppani, toteaa VTT:n tutkija ja Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatyöntekijä Eeva Rantala.

Tutkimuksen jälkeen neljä viidestä vastanneesta yksiköstä aikoi jatkaa toteutettujen toimien ylläpitoa jollakin tapaa.

Toteutuksessa keskeistä räätälöinti, vastuuhenkilöiden tukeminen ja avoimuus

Tutkimuksessa tunnistettiin lukuisia toteutusta edistäviä ja estäviä tekijöitä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota valinta-arkkitehtuurin muokkaamista suunniteltaessa. Toteutusta edistivät muun muassa toimenpiteiden valinta ja räätälöinti työpaikan arvoihin, toimintaan ja resursseihin sopivaksi, riittävä koulutus ja tuki toimeenpanosta vastaaville henkilöille sekä organisaation johdon tuki.

− Lisäksi toteutusta hyödytti motivoitunut ja sitoutunut vastuuhenkilö, jonka toimenkuvaan toimien ylläpito sopi, kertoo tutkija Saara Vanhatalo VTT:ltä.

Toteutettavista toimista kannattaa myös viestiä avoimesti henkilöstölle. Avoimuus näyttäisi parantavan toimien hyväksyntää ja helpottavan niiden ylläpitoa.

− Hyvä uutinen on, että tuoreen kansainvälisen tutkimusnäytön perustella avoimuus valintaympäristön muuntelutoimista ei näytä heikentävän niiden tehoa, kuten aiemmin on ajateltu, kertoo yliopistonlehtori Leila Karhunen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimus toteutettiin osana Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaanin Jussi Pihlajamäen johtamaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn keskittynyttä Stop Diabetes (StopDia) -tutkimus- ja kehittämishanketta. Tutkimusta rahoitti vuosina 2016–19 Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Eeva Rantalan väitöstutkimusta ovat rahoittaneet lisäksi Juho Vainion säätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö.

Julkaisu:

Rantala, E.; Vanhatalo, S.; Tilles-Tirkkonen, T.; Kanerva, M.; Hansen, P.G.; Kolehmainen, M.; Männikkö, R.; Lindström, J.; Pihlajamäki, J.; Poutanen, K.; Karhunen, L.; Absetz, P. Choice Architecture Cueing to Healthier Dietary Choices and Physical Activity at the Workplace: Implementation and Feasibility Evaluation. Nutrients 2021, 13, 3592.

Linkki julkaisuun: https://doi.org/10.3390/nu13103592

StopDia Työkalupakki ja hankkeessa tuotetut materiaalit: https://sites.uef.fi/stopdia/materiaalipankki/   ja https://sites.uef.fi/stopdia/tyonantajille/

Lisätietoja:

Eeva Rantala, tutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT

Puh. +358 40 673 2107, sähköposti: eeva.rantala(at)vtt.fi