Työpaikkainterventio

Henkilö valmistaa eväsvoileipiä ja kuorii appelsiinia. Teskti "Evästä", "Koppaa kortti, koukkaa kauppaan, kokkaa, pakkaa ja kyytiin nappaa".

Tuuppaamalla lisää työhyvinvointia

Kunnon ateria vai kuppi kahvia lounaaksi? Banaani vai viineri välipalaksi? Autolla vai pyörällä? Istuen vai seisten? Hissi vai portaat?

Teemme joka päivä lukemattomia toimintaamme ohjaavia valintoja. Toistuessaan valinnoista muodostuu tapoja, jotka voivat vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen. Suuri osa valinnoistamme tapahtuu automaattisesti – jopa tiedostamatta – paljolti ympäristön vihjeiden ohjaamana. Näin on erityisesti terveyskäyttäytymisessä, kuten ruokaa valittaessa ja syötäessä.

Tuuppaus (engl. nudge) on lähestymistapa, jossa huomioidaan ihmisen herkkyys ympäristön herätteille ja taipumus toimia automaattisten kognitiivisten prosessien ohjaamana. Tuuppauksessa tuetaan parempia valintoja muokkaamalla elinympäristön valinta-arkkitehtuuria eli tapaa, jolla saatavilla olevat vaihtoehdot asetetaan esille valintaympäristössä. Ruoanvalintaan ja -kulutukseen esimerkiksi vaikuttavat ruokavaihtoehtojen saatavuus, sijoittelu ja annoskoko. Istuminen ja passiivinen aika puolestaan voivat vähentyä korkeussäädettävien työpöytien, automaattisten muistutusten ja portaisiin kannustavien viestien myötä. Tuuppaus perustuu kognitiivisen psykologian ja käyttäytymistaloustieteen tutkimukseen, joka on noteerattu kahdella taloustieteen Nobelin palkinnolla.

Työssä käyville työpaikka on tärkeä toimintaa ohjaava ympäristö, ja siten StopDia-tutkimushankkeessa tuuppausta päätettiin soveltaa työpaikoilla. StopDia töissä -interventio oli vuoden kestoinen, kolmen maakunnan alueella toteutettu tutkimus, jonka tavoitteena oli tuupata työntekijöitä terveyttä edistäviin ruokavalintoihin ja fyysiseen aktiivisuuteen työympäristön valinta-arkkitehtuuria muokkaamalla. Tutkimuksessa selvitetään työpaikoilla toteutettujen tuuppaustoimien käyttökelpoisuutta työpaikkojen arjessa, hyväksyttävyyttä työntekijöiden keskuudessa ja vaikutuksia työntekijöiden työaikaisiin ruoka- ja liikkumistottumuksiin. Interventioon osallistui yhteensä 98 itsenäistä työyksikköä, jotka edustivat lukuisia eri toimialoja 15:ttä työnantajaa. Työyksiköissä työskenteli noin 6200 työntekijää.

Alustavien tulosten perusteella tutkimustyöpaikkojen työntekijät söivät vuoden intervention jälkeen enemmän kasviksia, hedelmiä ja pähkinöitä sekä tekivät enemmän palauttavia taukoliikuntaliikkeitä työpäivän aikana. Runsaasti suolaa, sokeria ja rasvaa sisältävien ruokien ja veden kulutuksessa sekä taukoliikuntavälineiden ja portaiden käytössä sen sijaan ei havaittu muutoksia.

Alustavat tulokset antavat viitteitä siitä, että työnantaja voi vaikuttaa työntekijöiden työaikaisiin ruokavalintoihin ja fyysiseen aktiivisuuteen työympäristössä tehdyillä yksinkertaisilla toimilla.

Sininen Verrytä-kortti. Henkilö venyttää kylkeään.

Mies työskentelee seisomatyöpisteellä tietokoneella.

Tuuppauksen tarve

Lähtötilanteessa StopDia töissä -tutkimukseen osallistuneiden työpaikkojen työntekijöiden ruokavalion laatu oli heikompi fyysistä työtä tekevillä verrattuna istumatyötä tekeviin. Terveyttä edistävien ruokatottumusten edistäminen fyysistä työtä tekevien parissa olisi tästä syystä erityisen tärkeää. Kasvisten käyttö oli lisäksi vähäisempää niillä työntekijöillä, jotka eivät aterioineet työpaikkaruokalassa. Lue lisää StopDia työpaikkaintervention lähtötilanteen tutkimustuloksista täältä:

Nudge interventions needed to promote healthy diet among employees with physical work and employees not eating in a staff restaurant.

Lounasrasioita, joihin pilkottu valmiiksi tuoreita kasviksia ja linssejä ateriaksi.

 

Itä-Suomen yliopiston logo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) logo.
VTT:n logo.
Suomen Akatemia logo.
Suomen Akatemia, strateginen tutkimus logo.