Hakukoneita ja tietokantoja
Google on useimmille tuttu hakutyökalu
Google on ehkä tavallisin tiedonhaun aloitusväline. Sen kautta löytyvän tiedon laadun ja tason suhteen on kuitenkin oltava kriittinen. Google löytää monenlaisia aineistoja, joista läheskään kaikki eivät kelpaa ainakaan tieteellisen työn lähteiksi. Sillä voi kuitenkin saada aiheesta jonkinlaisen yleiskuvan ja myös vinkkejä eteenpäin.
Tieteellisen tiedon tietokannat
Tutkimustietoa haetaan tietokannoista, jotka ovat jatkuvasti päivittyviä kokoelmia tietoja tietyn alan (suppean tai laajan) tieteellisistä julkaisuista. Usein näitä kutsutaan kirjallisuustietokannoiksi, artikkelitietokannoiksi tai viitetietokannoiksi (bibliographic, reference ja library databases).
Mitä kattavampi ja systemaattisempi haun pitää olla, sitä varmemmin julkaisuja pitää hakea alan artikkeli- tai viitetietokannasta ja tietokannoista erikseen. Esimerkiksi systemaattisiin katsauksiin tarkoitetut tiedonhaut pitää aina tehdä useammasta artikkelitietokannasta.
Tietokannoissa on paremmat rajausmahdollisuudet kuin Googlen eri versioissa. Myös tieto tietokantaan seurattavista lähteistä ja niiden valintakriteereistä on tiedonhakijan varmistettavissa: tietokannoissa on usein esimerkiksi listattuna ne tieteelliset lehdet, joiden artikkelit on kuvailtu tietokantaan ja julkaisujen valintakriteerit taas voivat liittyä tieteenalakohtaisuuteen.
Siirry tästä kuvan saavutettavaan versioon.
Etsimäsi tietokannan löydät usein myös UEF-Primon avulla. Kirjoita UEF-Primon hakuikkunaan tietokannan nimi tai sen osa, ja siirry tietokannan verkkosivustolle Primon tietueesta. Muista kirjautua sisään UEF-Primoon, niin saat laajemmat lukuoikeudet!
Tekoäly mukana tiedonhaussa
Tekoäly on noussut viime aikoina julkisuuteen helppokäyttöisten keskustelubottien, kuten ChatGPT:n ja Microsoftin Copilotin myötä. Nämä keskustelevat tekoälyt perustuvat generatiiviselle kielimallille. Kielimalli puolestaan rakentuu jonkin suuren tekstimassan varaan (Large Language Model, LLM).