Yksinkertaisimmillaan tiedonhakuprosessi alkaa aiheen määrittelystä, etenee toisiaan täydentävien vaiheiden kautta ja päättyy löydetyn tiedon arviointiin ja käyttöön.
Tiedonhakuprosessi etenee harvoin suoraan alusta loppuun. On tavallista, että tiedonhaun edetessä palataan taaksepäin edellisiin vaiheisiin. Tiedonhakuprosessi voikin herättää monenlaisia tunteita, sillä kaivatun tiedon löytymisen saattaa joutua näkemään aikaa ja vaivaa.
Tiedonhakua voidaan tehdä erilaisista lähtökohdista. Jos tiedonhaku liittyy tutkimukseen tai tutkielman tekoon, on mukana hyvä olla sopiva määrä suunnitelmallisuutta. Kun tiedonhaun motivaattorina on tutkimustyö tai tutkielma, on tärkeää ymmärtää myös tiedonhaun rooli osana tutkimuksen tekoa.
Tiedonhaun suunnitelma
Tutkimussuunnitelmaan kuuluu usein tiedonhaun suunnitelman laatiminen. Tiedonhaun suunnittelussa taas on mukana monia tiedonhaun prosessista tuttuja vaiheita. Voit aloittaa tiedonhaun suunnittelun alla olevan muistilistan avulla. Huomaa kuitenkin, että suunnitelmaa kannattaa täydentää tiedonhaun edetessä, ja suunnittelun ohella on hyvä tehdä koehakuja.
Tiedonhakijan muistilistalle kuuluu:
Tutkimusongelma ja aihe
Ota avuksi käsitekartat tai asiakokonaisuuksien listat: Mitä aiheeseen sisältyy?
Sanat ja käsitteet
Kerää sanat ja käsitteet talteen: Millaisilla sanoilla tai käsitteillä aiheestasi on voitu kirjoittaa? Mitkä hakusanat kuvaavat aihettasi?
Hakusanojen yhdistely
Tallenna koehakujen historiaa ja tutkaile hakutuloksia: Miten rajaat, supistat tai laajennat hakuasi, jos tulokset eivät vastaa odotuksiasi? Tarvitsetko käsitteille vaihtoehtoisia hakusanoja (synonyymejä) tai aihetta rajaavia hakusanoja? Miten käytät Boolen operaattoreita (AND, OR, NOT)? Katkaisetko sanoja asteriskilla (*) eri muotojen löytämiseksi?
Aiheeseen sopivat tietokannat
Valitse yleiset ja tieteenalakohtaiset tiedon lähteet: Mistä tietokannoista tietoa kannattaa hakea?
Tiedonhaku osana tutkimuksen tekoa – kokoa, rajaa, yhdistele, vertaile
Tutkijan tulee käydä tutkimusaihettaan tarkemmin läpi verrattuna tavalliseen tiedonhakijaan. Tutkijan on muodostettava ajantasainen yleiskuva tähänastisesta tutkimuksesta ja kirjallisuudesta, ja suhteutettava oma tutkimuksensa aiempiin teorioihin ja löydöksiin. Hän myös osallistuu aihetta koskevaan tieteelliseen keskusteluun kirjoittamalla ja julkaisemalla tutkimustyönsä.
Tutkijan tiedonhaun muistilistalle kuuluu viisi laajempaa aihepiiriä:
Tietoa tarvitaan aina aiheen keskeisistä käsitteistä: käytetyt käsitteet on pystyttävä tutkimuksessa määrittelemään yksiselitteisesti.
Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa ja mitä asioita halutaan tietää.
Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia. Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:
Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
Mikä on aiheen kannalta oleellista tai tärkeää?
Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
Aiheen pääkysymykset ja mahdolliset alakysymykset
Millaisesta näkökulmasta aihetta tarkastellaan — eri teoriat, koulukunnat, muut tieteenalat
Kuinka laajasti aihetta tarkastellaan, paljonko tietoa tarvitaan
Tutkimukseen tarvitaan aina taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty. On tärkeää selvittää myös, mitä aiheesta ei vielä tiedetä. Tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen on siis merkittävä osa tiedonhakua.
Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym.
Tiedonhakuprosessissa voidaan palata taaksepäin esimerkiksi silloin, jos hakutuloksissa ei ole aiheen kannalta oleellista tietoa, tai hakua halutaan muista syistä muokata. Taaksepäin palaaminen tarkoittaa muun muassa hakusanojen ja haun rajausten päivittämistä. Tällaista tiedonhakuprosessia, jossa tarvittaessa palataan edellisiin vaiheisiin, kutsutaan sykliseksi tiedonhauksi.
Yksittäisen hakutuloksen etsiminen on syklistä tiedonhakua suoraviivaisempaa ja usein myös yksinkertaisempaa. Kun täsmällisillä hakusanoilla haetaan tietokannasta yksittäinen tulos, kuten kirja tai artikkeli, kutsutaan tiedonhakuprosessia lineaariseksi.
