Tutkimusaineistonhallinta

Tutkimusaineisto on tutkimuksen aikana eri menetelmillä tuotettua tai hyödynnettyä aineistoa, johon tutkimustulokset pohjautuvat. Tutkimusaineistoja on monenlaisia; tieteenalasta ja tutkimuksesta riippuu, millaista aineistoa käytetään. Tutkimusaineistoja ovat esimerkiksi kysely- ja haastatteluaineistot, kuvat, videot, mittaukset, tutkijan tekemät muistiinpanot, ohjelmistot ja lähdekoodit, näytteet ja järjestetyt kokoelmat.

Aineistot voivat olla erilaisissa muodoissa

Aineisto voi olla digitaalisessa muodossa, jolloin puhutaan tutkimusdatasta, tai aineisto voi olla fyysistä, kuten paperiaineisto tai esimerkiksi ihmisistä tai kasveista kerättyjä näytteitä. Tutkija voi tuottaa itse aineistoa keräämällä sitä tarkoitukseen sopivalla menetelmällä tai hyödyntää valmista, jonkun muun tuottamaa aineistoa.

Valmista aineistoa ovat esimerkiksi valmiit dokumentit, kuten historialliset tekstit, kaunokirjallisuus, lehtiartikkelit tai jonkun aiemmin tuottama avattu tutkimusaineisto. Avointa tutkimusaineistoa voi etsiä datarepositorioista tai -arkistoista. Nämä valmiit aineistot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitella analyysiä isommilla aineistoilla kuin opiskelija itse voisi kerätä. Valmiita aineistoja voi myös hyödyntää oman aineiston lisänä.

Avoimet tutkimusaineistot ovat aineistoa, joka on avoimesti muidenkin käytettävissä. Täysin avoin aineisto on verkosta saatavilla vapaaseen käyttöön. Aineiston käyttöön voi myös liittyä rajoitteita, jolloin se on käytettävissä esimerkiksi vain tiettyyn tarkoitukseen, kuten tutkimukseen ja opinnäytetöihin tai käyttöön saaminen voi edellyttää rekisteröitymistä palveluun.

Aineistonhallinnassa tarvitaan dokumentointia

Aineistoa kerätessä on tärkeää huolehtia aineistonhallinnasta eli siitä, että aineistoa käsitellään ja säilytetään turvallisesti. Kun aineistoa aletaan kerätä, on tärkeää pitää se alusta lähtien järjestyksessä niin, että sekä aineiston kerääjä itse, että mahdolliset muut käyttäjät tietävät, miten ja milloin aineisto on kerätty, millaisia tietoja se sisältää ja miten se on löydettävissä. Tällöin tarvitaan aineiston dokumentointia ja metadataa eli kuvailutietoa. Metadata kuvaa aineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä. Hyvällä ja laadukkaalla metadatan tallennuksella taataan aineiston ja tutkimuksen löydettävyys, säilyvyys sekä jatkokäytettävyys.

Lisätietoa aineistonhallinnasta saat UEF-kirjaston Aineistonhallinnan ja Tutkimusaineistonhallinnan sivustoilta.