Mikä on tieteellinen julkaisu?

Tieteellinen tutkimus ja asiantuntijatyö tuottavat valtaisan määrän perusteltua, luotettavaa tutkimustietoa. Erilaisin koejärjestelyin, kuten mittaamalla tai haastattelemalla, saadaan tutkimusaineistoa. Tutkimusaineisto jalostuu tutkimustiedoksi, kun löydöksiä selitetään kattavasti, kriittisesti ja järjestelmällisesti aikaisempiin tutkimuksiin peilaten.

Tieteellisen julkaisemisen tavoitteena on tehdä tutkimustulokset näkyväksi tiedeyhteisölle sekä muille kiinnostuneille. Keskeistä tieteellisessä julkaisemisessa on uuden tiedon tuottaminen sekä tiedon arvioiminen tiedeyhteisössä. Julkaisujen avulla akateeminen yhteisö oppii toisiltaan, arvioi ja tarvittaessa kritisoi tutkimusta. Julkaiseminen on myös tutkijoille tapa pätevöityä ja ansioitua.

Tutkimustieto julkaistaan tieteelliseen julkaisemiseen erikoistuneissa kanavissa, yleisimmin tieteellisissä lehdissä (journals). Julkaisun tieteellisyyden takeena pidetään yleisesti julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten vertaisarviointia (refereed tai peer reviewed). Julkaisu voi yhtä hyvin olla painettu tai elektroninen, julkaisumuoto ei määrää tärkeyttä.

Tieteellisten lehtien ohella esimerkiksi yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä myös monografia eli yhden tai useamman tutkijan kirjoittama kirja on tärkeä julkaisumuoto. Joillain toisilla aloilla julkaistaan vastaavasti paljon konferenssiartikkeleja. Siksi tiedonhaussa on tärkeää hakea tutkimustietoa useista eri lähteistä oman alan erityispiirteet huomioiden.

Tietoa jaetaan eri tavoin

Tieteellisen tiedon julkaiseminen poikkeaa tavanomaisesta tiedon, osaamisen, tietämyksen ja ajatusten jakamisesta. Tieteelliseen julkaisemiseen keskittyviä julkaisutyyppejä käsitellään tarkemmin oppaan luvussa Tieteelliset julkaisut eri aloilla.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että yleisesti ottaen tiedon jakamista ja julkaisuja tehdään eri tavoin:

• Tiedeyhteisölle suunnatut julkaisut, kuten vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä, konferenssijulkaisussa tai kirjan/muun kokoomateoksen osana, tieteelliset kirjat eli tieteelliset erillisteokset (monografiat) tai toimitetut kirjat, kokoomateokset
• Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut, kuten artikkeli ammattilehdessä, käsikirjassa tai oppikirjassa, kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys, oppikirja, ammatillinen käsi- tai opaskirja tai sanakirja, muu toimitettu ammatillinen teos
• Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut, kuten yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli, yleistajuinen erillisteos tai toimitettu teos, tv-, radio- ja lehtihaastattelut, podcastit
• Eri kohderyhmille suunnatut verkkojulkaisut ja sosiaalinen media, kuten blogitekstit, artikkelit, lyhyet kirjalliset, visuaaliset, nauhoitetut tai videoidut tietoiskut sosiaalisen median kanavissa ja vuorovaikutus yhteisöissä eri alustoilla
• Opinnäytteet

Tieteellisellä julkaisulla on tietty rakenne 

Tieteellisellä kirjallisella esityksellä on vakiintunut muoto, jota noudatetaan tieteellisiin lehtiin kirjoitettaessa. Yksityiskohtien osalta kullakin lehdellä on omat tarkat kirjoitusohjeensa, jonka mukaan artikkeli on laadittava. Kirjoitusohjeet löytyvät kunkin lehden verkkosivulta.

Tieteellinen artikkeli sisältää useimmiten seuraavat osat:

• Otsikko (Title)
• Tekijöiden nimet ja osoitteet (Authors)
• Tiivistelmä (Abstract)
• Johdanto (Introduction)
• Menetelmät (Methods)
• Tulokset (Results)
• Tulosten pohdinta (Discussion)
• Kiitokset (Acknowledgements) ja mahdolliset sidonnaisuudet
• Lähdeluettelo (References)

Tällaisesta rakenteesta käytetään usein lyhennettä IMRAD (Introduction, Methods, Results And Discussion).

Vertaisarviointi on yksi tapa varmistaa julkaisun tieteellisyys

Tieteellisyyden kriteerinä yleisesti pidetään julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten vertaisarviointia eli referee- ja peer review -menettelyä. Vertaisarvioinnissa varmistetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla, että tutkimusartikkeli on kelvollinen julkaistavaksi. Asiantuntijat ovat alan tunnustettuja tutkijoita. Arvioijia on yleensä ainakin kaksi. Artikkelin kirjoittaja ei saa tietää heidän henkilöllisyyttään.

Tieteellisen lehden toimituskunta käyttää tieteenalan asiantuntijoita (refereet, (peer) reviewers) etukäteisarvioinnissa. Lehden toimituskunta arvioi lehteen lähetetyn kirjoituksen julkaisukelpoisuutta ja relevanssia lehden linjan ja lukijakunnan kannalta. Sen jälkeen refereet arvioivat kirjoitusten asiasisältöä ja tieteellistä merkittävyyttä sekä tutkimuksen alkuperäisyyttä ja uutuusarvoa. Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa (alan ja lehden) tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Arvioijat tekevät toimituskunnalle suosituksen käsikirjoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä korjausehdotuksia kirjoittajille.

Asiantuntijat antavat julkaisuluvan arvioituaan tutkimuksen oikeellisuutta, merkittävyyttä ja alkuperäisyyttä. Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa alan ja lehden tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. On tavallista, että käsikirjoitukseen tehdään pieniä muutoksia arvioijien ehdotusten mukaan.

Vertaisarviointi ei ole täydellisen aukoton systeemi. Julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten määrä on valtava ja aika ajoin puutteellinenkin artikkeli saattaa läpäistä seulan.

Referee tai peer review -menettelyä ei tule sekoittaa katsausartikkeliin (review) tai joissakin tietokannoissa julkaisutyyppirajauksena olevaan kirja-arvioon (review).

Mistä tunnistan vertaisarvioidun julkaisun?

Vertaisarviointitunnus suomalaisilla julkaisuilla:

• Suomalaisilla vertaisarvioiduilla tiedejulkaisuilla on usein vertaisarviointitunnus, jonka avulla vertaisarvioinnin läpikäyneen julkaisun voi tunnistaa. Lisätietoa vertaisarviointitunnuksesta löytyy Tieteellisen seurain valtuuskunnan verkkosivuilta. Esimerkiksi Aikuiskasvatus -lehden tiedeartikkeleilla on vertaisarviointitunnus.   
• Vertaisarviointitunnus voi olla koko julkaisulla, jolloin esimerkiksi useasta artikkelista koostuvan teoksen jokainen yksittäinen artikkeli on vertaisarvioitu. Tunnus voi olla myös vain osalla sisällöstä, esimerkiksi joillain yksittäisillä artikkeleilla. Silloin tunnus löytyy yleensä suoraan artikkelin yhteydestä.

Ulkomaiset tiedelehdet:

• Jos artikkelissa on esimerkiksi maininta ”revised”, on artikkeli todennäköisesti vertaisarvioitu. Yksittäisten mainintojen lisäksi lehden verkkosivuilla on yleensä tietoa julkaisijan vertaisarviointikäytännöistä sekä siitä, mitkä artikkelityypit ovat vertaisarvioituja.
• Tavallisimpia vertaisarvioituja artikkelityyppejä ovat alkuperäis- ja tutkimusartikkelit sekä katsausartikkelit. Kokoomateoksista ja konferenssiartikkeleista voi kuitenkin olla vaikeampaa löytää mainintoja vertaisarvioinnista.