Miten löydän toimivat hakusanat?

Tiedonhakua varten aiheen keskeiset käsitteet tulee kääntää tai muokata hakusanoiksi. Käsite itsessään on usein hyvä ensimmäinen hakusana. Ei silti kannata tyytyä vain käsitteeseen. Paljon tärkeää tietoa voi mennä ohi, jos hakee vain yhdellä hakusanalla.

Vaihtoehtoisia hakusanoja voi pohtia seuraavan listan avulla:

• julkaisun kieli (ainakin englantia ja suomea tarvitaan): young – nuoret
• synonyymi ja muu läheinen ilmaus: burnout – työuupumus
• vastakkainen käsite voi olla hyödyksi: sympatia – antipatia
• laajempi kokonaisuus, johon käsite liittyy: leikkiterapia – psykoterapia
• tarkempi osa-alue, jonka käsite sisältää: syvyyspsykologia – piilotajunta
• lähikäsite: analyyttinen psykologia – psykoanalyysi
• kirjoitusmuodon vaihtelu: behavior – behaviour; persoonallisuushäiriöt – persoonallisuuden häiriöt
• lyhenteet: luomu – luonnonmukainen

Mistä keksiä ja löytää hakusanoja?

Hakusanoja ei ”keksitä”, vaan hakusanojen löytämisen lähtökohtana on tieto alan sanastosta. Tätä tietoa etsitään tieteenalan kirjallisuudesta ja erilaisilla apuvälineillä.

Tieteenalan kirjallisuutta ja apuvälineitä ovat esimerkiksi:  

• Sanakirjat, käsikirjat, hakuteokset
• Alan oppikirjat
• Alan lehdet (alan tai aihepiirin keskeisten lehtien selaaminen; e-lehdet)
• Jo löytyneiden julkaisujen sisällysluettelot ja lähdeluettelot, tietokannan viitetiedoista niille annetut kuvailutermit (asiasanat, keywords)
• Asiasanastot 
• Kokeilevat haut Internetistä tai tietokannoista; ”selaileva” tiedonhaku 
• Alan kirjallisuuden lukeminen  
• Hakusanaideoiden kysyminen tekoälyltä

Käsitteet, hakusanat ja asiasanat voidaan koota usealla eri tavalla. Eri tavoista kannattaakin valita itselle mielekkäin tapa hahmotella hakuaihetta käsitteiksi, hakusanoiksi ja mahdollisesti asiasanoiksi.

Seuraavassa on lueteltu joitakin yleisesti käytettyjä apukeinoja:

• Käsitekartta on suosittu väline tarkasteltavien asioiden ja niiden välisten suhteiden hahmotteluun. Käsitekartan laatimiseen on myös tietoteknisiä apuneuvoja, kuten esimerkiksi Mindmeister. Voit tutustua tarkemmin Mindmeisteriin verkkosivuilla (englanninkielinen sivusto).
• Miellekartta (Mind map) on vapaamuotoisempaan asioiden visuaaliseen hahmotteluun ja ideointiin ja ehkä henkilökohtaiseen käyttöön sopiva väline.  Siinä käsitteiden suhteita ei välttämättä ole määritelty tarkasti.
• Ranskalaisten viivojen avulla käsitteet voi koostaa listaksi.