Onnistuiko tiedonhaku?

• Jos hakusanat ovat liian yleisiä, voi tarvittaessa kokeilla suppeampia, täsmällisemmin aihetta kuvaavia hakusanoja. Esim. havainnot-hakusanan täsmentäminen näköhavainnot-hakusanaksi.
• Monimerkityksisten yleistermien poisto voi auttaa, jos ne näyttävät tuovan liikaa aiheettomia tuloksia. Esim. management-hakusanan poisto hakulauseesta.
• Katkaistu sana voi viitata liian moneen asiaan (paitsi silloin, jos mukana on muitakin sanoja, jotka rajaavat aihetta riittävästi). Esim. pel* -hakusanalla hakutuloksiin tullee mukaan mm. pelko, pelot, pelto, pelti, pelaaja, pelkistää.
• Rajoittavien sanojen lisääminen hakuun rajaa ja täsmentää tuloksia. AND-operaattorilla kytkettyjä hakusanoja voi olla vaikka kuinka paljon. Esim. nuoret AND pelaaminen -hakulauseeseen voidaan lisätä kolmas hakusana: nuoret AND pelaaminen AND unentarve.
• Joskus on hyödyllistä käyttää rajaavana terminä hyvin laajaa, koko aihealuetta rajaavaa termiä. Esimerkiksi terapiamenetelmät voi antaa liikaa tuloksia, kun taas terapiamenetelmät AND psykologia tarkentaa hakua.
• Fraasihakua AND-operaation sijaan vähentää tulosten määrää. Esimerkiksi henkinen AND hyvinvointi -hakulauseella saa enemmän hakutuloksia kuin ”henkinen hyvinvointi” -fraasilla.
• Synonyymien ja rinnakkaistermien vähentäminen hakulauseesta auttaa vähentämään hakutulosten määrää. Ei kuitenkaan kannata muuttaa OR-operaattoria AND-operaattoriksi, sillä silloin hakulogiikka muuttuu virheelliseksi. Esim. motivaatiotekijät OR kannustimet OR palkkiot -hakulauseesta voitaisiin karsia viimeinen hakusana pois: motivaatiotekijät OR kannustimet.
• Joitakin sanoja voi sulkea hakutuloksen ulkopuolelle NOT-operaattorilla. Esimerkiksi opettajat NOT lastentarhanopettajat.
• Jos mahdollista, asiasanaston sanoilla tehdyn haun voi rajata asiasanakenttään.
• Haun voi rajata otsikkokenttään.
• Rajata voi myös esim. julkaisuvuodella, -kielellä tai -tyypillä (valitsemalla mukaan esim. vain academic/scholarly journals) taikka artikkelityypillä (valitsemalla mukaan vain esim. systematic reviews tai randomized controlled trials). Kaikissa tietokannoissa ei tällaisia rajauksia voi kuitenkaan tehdä.

• Kirjoitusvirheiden ja sanan kirjoitusmuotojen (yhteen vai erikseen, lyhenteet yms.) yleisyys kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa korjata. Esim. wellbeing vai well-being vai molemmat?
• Onko hakusana liian suppea? On hyvä miettiä, mihin laajempaan aihealueeseen ongelma kuuluu, ja käyttää tarvittaessa laajempaa hakutermiä. Esim. päiväunet-hakusana voisi kuulua laajempaan uni-hakutermiin.
• Hakusanoille voi etsiä synonyymeja ja rinnakkaistermejä, jotka lisätään hakulauseeseen OR-operaattorilla. Esim. lepo-hakusanalle voitaisiin lisätä uni OR lepo OR rentoutuminen.
• Hakulausekkeesta karsitaan AND-operaatioita eli rajaavia hakusanoja. Esim. rekrytointi AND soveltuvuustestit AND kehittäminen -hakulauseesta saataisiin soveltuvuustestit AND kehittäminen -hakulause.
• Fraasin purkaminen AND-operaatioksi voi myös auttaa saamaan enemmän hakutuloksia. Esim. ”psyykkinen kuormittavuus” -fraasin sijaan haku voitaisiin tehdä psyykkinen AND kuormittavuus -hakulauseella.
• Hakusanan voi katkaista, jotta mukaan saadaan myös taivutusmuodot ja johdannaiset. Esim. perfektionismi -sanasta katkaistu perfektionis* kattaa sanojen perfektionismi ja perfektionisti taivutusmuodot.
• Jos haku tehtiin asiasanahakuna tai muulla kenttärajauksella, kannattaa kokeilla vapaasanahakua. Vastaavasti vuosi ym. rajoitusten poistaminen voi myös auttaa hakutulosten määrän kasvattamisessa.

Onko hakusana kovin harvinainen?

Joskus jokin yksittäinen sana voi olla tietokannassa niin harvinainen, että sen rinnalle ei kannata ottaa mitään muuta hakusanaa. Voit testata sanan yleisyyttä tekemällä yksinkertaisen sanahaun pikahaulla (ks. Hakutavat-osio).

• kannattaa kokeilla toista tietokantaa
• on hyvä tarkistaa myös hakulause ja sen logiikka: onko hakusanojen yhdistäminen onnistunut?

Mikäli hakutulosten joukosta löytyy edes yksi täysosuma eli hyvin relevantti viite, kannattaa tämän viitteen asiasanakentästä poimia siinä käytetyt asiasanat ja suunnata hakua niiden avulla uudelleen. Hyvän artikkelin tai muun julkaisun lähdeluettelosta löydät mahdollisesti lisää sopivaa kirjallisuutta hakemastasi aiheesta.

Hakutuloksen tutkimisen ja hyvien viitteiden löytämisen jälkeen on aika etsiä kokonaiset julkaisut, jotta  pääset tutustumaan niihin tarkemmin. Pelkkää abstraktia tai muuta vastaavaa julkaisun lyhennelmää ei saisi koskaan käyttää tieteellisen työn lähteenä. Julkaisuja etsittäessä kannattaa muistaa, että:

• Kaikki julkaisut eivät ole verkossa saatavilla, vaan painettujakin vielä käytetään (esimerkiksi lukuisat kirjat ja monet kotimaiset lehtiartikkelit).
• Kaikki julkaisut eivät ole verkossa vapaasti saatavilla. Jos olet opiskelijana yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, voit yleensä saada etäkäyttöoikeuden oppilaitoksesi kirjaston aineistotietokantaan maksumuurin takana olevien julkaisujen hakemiseksi. Ota yhteyttä omaan kirjastoosi. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on käytössä UEF-Primo. Siihen on kaikilla vapaa pääsy, mutta maksulliset julkaisut avautuvat vain Itä-Suomen yliopistoyhteisön jäsenille ja KYSin henkilökunnalle.
• Kaikkia mahdollisia julkaisuja ei ole välttämättä hankittu käyttämääsi kirjastoon. Kirjastosi saattaa tarjota maksullista kaukopalvelua, josta voit tilata kirjalainoja ja artikkelikopioita muista kirjastoista kotimaasta tai ulkomailta. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta saat kirjastosi nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä kirjastoon.

Kirja-aineiston saatavuus

(väitöskirjat, opinnäytetyöt, raportit ja muut vastaavanlaiset julkaisut mukaan lukien)

• Löytyykö aineisto omasta kirjastosta?
  • Tarkista kirjastosi aineistotietokannasta. Näet samalla, onko aineisto sillä hetkellä saatavana vai lainassa. Lainassa olevaan aineistoon voit tehdä varauksen saman tien.
• Löytyykö aineisto elektronisessa muodossa?
  • Netin hakukoneilla (Google, Google Scholar) löytää hyvin esimerkiksi väitöskirjojen verkkoversioita sekä ministeriöiden ja virastojen tuottamia raportteja. Haku kannattaa tehdä aineiston nimellä tai otsikolla.
  • Elektronisten versioiden viitetietoja on tallennettu usein myös kirjastojen aineistotietokantoihin. Jos viite löytyy, mutta tietokanta ei tarjoa toimivaa linkkiä, kannattaa kyseistä aineistoa etsiä nettihaulla.
  • Haluttu aineisto saattaa löytyä myös kirjastosi lisensioimista verkkokirjoista. Linkit näihin löytyvät kirjaston aineistotietokannasta.
• Löytyykö aineisto muista kirjastoista Suomesta tai ulkomailta?
  • Finna.fi-tietokannasta voit hakea kaikkien kotimaisten yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen, lukuisten yleisten kirjastojen, erikoiskirjastojen sekä Varastokirjaston kokoelmatietoja. Finna tarjoaa myös linkkejä moniin e-aineistoihin, kuten esimerkiksi kotimaisiin väitöskirjoihin. Finnasta löytämiäsi painettuja aineistoja ja muitakin kotimaisia tai ulkomaisia aineistoja voit pyytää kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.

Artikkelien saatavuus

• Onko kyseessä ”aito” lehtiartikkeli vai kappale tai luku kokoomateoksessa?
  • Kokoomateoksen jäljittämiseen pätevät samat ohjeet kuin edellä kirja-aineiston jäljittämiseen annetut ohjeet. Haku on vain tehtävä kokoomateoksen nimellä, koska kirjastojen aineistotietokannoissa ja Finna.fi:ssä ei ole tietoja yksittäisistä kappaleista tai luvuista.
• Löytyykö artikkeli elektronisessa muodossa?
  • Kotimaiset artikkelit
    • Finna.fi-tietokannasta ja journal.fi-palvelusta löytyy avoimesti saatavia (Open access) artikkeleita. Kirjastojen aineistotietokannoissa ei yleensä ole kotimaisia e-artikkeleita.
  • Kansainväliset artikkelit
    • Näitä kannattaa etsiä oman kirjastosi aineistotietokannasta. Käytä UEF-Primoa, jos pystyt kirjautumaan siihen. Toimi näin:
      • Kirjaudu UEF-Primoon ja anna hakulokeroon artikkelin otsikko kokonaan tai sanoja otsikosta ja klikkaa avautuneen valikon vaihtoehtoa Kansainväliset artikkelit. Haun tarkentamiseksi voit antaa myös tekijöiden sukunimiä.
      • Jos artikkelin viite löytyy, on se yleensä hakutuloslistan alkupäässä. Koko teksti avautuu klikkaamalla Näytä PDF/View PDF -linkkiä.
    • Jos käytät terveystieteiden avointa PubMed-tietokantaa Itä-Suomen yliopistoyhteisön tai KYSin ulkopuolisena henkilönä, rajaa hakusi avoimesti saataviin artikkeleihin Free full text -suodattimella hakutuloslistan vasemmassa reunassa.
    • Avointen artikkeleiden muihin etsintäkeinoihin voit tutustua UEF-kirjaston blogiartikkelista Ilmaisia artikkeleita laillisesti
    • Voit kokeilla myös nettihakua (Google, Google Scholar) artikkelin otsikolla tai lehden nimellä. Tämä saattaa tuottaa positiivisen tuloksen. Lehdessä, johon artikkeli sisältyy, voi olla esimerkiksi ilmainen koekäyttöjakso juuri silloin, kun etsit artikkelia.
    • Maksumuurin takana olevia artikkeleita et saa ilmaiseksi, ellet pysty kirjautumaan kirjastosi aineistotietokantaan tai UEF-Primoon. Lehtien kotisivuilta pystyy yleensä ostamaan yksittäisiä artikkeleita luottokortilla, mutta tämä saattaa tulla yllättävän kalliiksi. Oman kirjastosi kaukopalvelusta voit  tilata kopioita e-artikkeleista halvemmalla. E-artikkelikopiot toimitetaan paperitulosteina tekijänoikeussyistä.

• Löytyykö aineisto painetusta lehdestä omasta kirjastosta?
  • Hae kirjastosi aineistotietokannasta lehtien nimillä. Ota artikkeleista valokopiot, jos lehtiä ei lainata.
• Löytyykö artikkeli painetusta lehdestä muista kirjastoista Suomesta tai ulkomailta?
  • Tarkista lehden kotimainen sijaintikirjasto hakemalla Finna.fi-tietokannasta lehden nimellä. Voit tilata valokopioita Finnasta löytyneiden lehtien ja muidenkin lehtien artikkeleista oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.