Hakutavat
Tiedonhakuja voi lähestyä eri tavoin ja siksi hakutapojakin on monenlaisia. Hakutapoja ovat esimerkiksi pikahaku, suppeasta laajempaan -haku, jäljityshaku eli helmenkasvatus, selaileva haku ja systemaattinen haku.
Aluksi kannattaa kuitenkin hieman tunnustella omaa aihetta ja tehdä koehakuja:
- Kokeilla yksittäisiä sanoja
- Kokeilla yksinkertaisia hakulauseita, joissa enintään kaksi AND-operaatiota
- Lisätä tarpeen mukaan AND-operaatioita
- Kerätä lisää mahdollisia hakusanoja
- Kokeilla kattavampaa hakulausetta vaihtoehtoisin sanoin
- Muistaa hakukenttien, sanankatkaisun ja fraasien merkitys
Hakutulosten lajittelu auttaa arvioimaan haun onnistumista. Tietokantojen hakukoneissa on yleensä tarjolla erilaisia vaihtoehtoja tulosten lajitteluun. Parhaat osumat saa nostettua hakutulosten listalla ylimmäksi lajittelemalla hakutulokset relevanssin eli osuvuuden mukaan. Uusimpia tuloksia kannattaa myös tarvittaessa tarkastella.
”Quick and simple” -pikahaulla voi aloittaa tiedonhaun
Pikahaussa tiedonhaku tehdään yksittäisellä sanalla tai fraasilla. Näin saadaan käsitystä siitä, onko hakusanan aihepiiri kyseisessä tietokannassa (tai jopa yleisellä tasolla) suosittu vai harvinainen. Tuloksista voi löytyä hyviä osumia omaan aiheeseen.
Laajasta suppeampaan -hakutavassa hakua tarkennetaan vaiheittain
Laajasta suppeampaan -hakutavassa tiedonhaku alkaa valitsemalla hakusanaksi aihealue, jolla löytyy paljon hakutuloksia. Sen jälkeen hakulausetta kehitetään lisäämällä lauseeseen tarkentavia ja rajaavia käsitteitä (esim. kieli, julkaisuvuodet) AND-operaattorilla. Tarkennuksia tehdään, kunnes relevantteja hakutuloksia on riittävästi.
Suppeasta laajempaan -hakutavassa hakua laajennetaan hakutuloksia tulkiten
Suppeasta laajempaan -hakutavassa selvitetään, millaisiin laajoihin kokonaisuuksiin täsmällinen haun aihe liittyy.
Haku tehdään ensin tarkalla hakusanalla. Ellei tarkka hakusana anna tulosta tai tuloksia on kovin vähän, mietitään mihin laajempaan käsitteeseen hakusana kuuluu tai voisiko hakusanaa muuttaa. Haku tehdään uudelleen käyttämällä laajempaa tai muutettua hakusanaa.
Laajemmalla termillä haettaessa hakutuloksiin tulee todennäköisesti mukaan myös vähemmän relevanttia aineistoa. Hakutuloksia on siis tarpeen arvioida.
Jäljityshaku eli helmenkasvatus etenee johtolankojen avulla
Jäljityshaussa eli helmenkasvatuksessa lähdetään liikkeelle niukoista tiedoista. Ensin tietoa haetaan jollain aiheeseen kuuluvalla hakusanalla. Saaduista hakutuloksista etsitään johtolankoja uusiin relevantteihin lähteisiin, oman hakusanalauseen kehittämiseen ja haun täydentämiseen.
Jäljityshaun tulokset tarjoavat vihjeitä uusiksi hakusanoiksi, tiedonlähteiksi, tekijöiksi, alan julkaisusarjan tai organisaation löytämiseksi tai omien ideoiden täsmentämiseksi. Näiden löydösten avulla voidaan muokata hakusanaa, tehdä uusia toimivampia tiedonhakuja ja siten löytää tärkeimmät julkaisut.
Selaileva haku voi tuoda uusia ideoita omaan tiedonhakuun
Selaileva tiedonhaku on nimensä mukaisesti selaamiseen perustuvaa aineiston etsimistä. Vaikka selaileva tiedonhakutapa voi kuulostaa työläälle ja satunnaiselle verrattuna hakusanoilla tapahtuvaan tiedonhakuun, on hyvä pitää mielessä, että selaamallakin voi löytyä kiinnostavia artikkeleita ja muita julkaisuja.
Hyvä esimerkki selailevasta tiedonhausta on tietyn lehden artikkeleiden selailu (browsing-browse) tietokannassa.
Systemaattinen haku sopii laajempiin tutkielmiin
Kattava, systemaattinen kirjallisuuskatsaus (ks. Kirjastosanasto: systemaattinen katsaus) toteutetaan kattavalla ja systemaattisella tiedonhaulla. Tieteellisen työn (esim. opinnäytetyö) pohjaksi tulee selvittää, mitä tutkimusaiheesta on aiemmin julkaistu ja saatavilla. Tämä selvitys voidaan tehdä mahdollisimman tarkasti systemaattisella, aiheenmukaisella tiedonhaulla.