Viikon vinkki 15/22

Traumainformoitu työote yksilön ja organisaation hyvinvoinnin ja resilienssin perustana

Tervetuloa mukaan Itä-Suomen yliopiston Oppimisympäristöwebinaariin 29.-30.8.2022.

Oppimisympäristöwebinaarin työpajavalikoimassa 30.8.2022 pohditaan myös trauma-käsitettä tutkimusperustaisesti:

Tarvitsemme uutta, monialaista ja yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka syvällisestä, monitieteellisestä ja monikerroksisesta ilmiöstä on kyse. Trauma viitekehyksenä tarjoaa meille yhteisen kielen puhua haitallisesta stressistä ja sen vaikutuksesta niin yksilöihin kuin organisaatioihinkin. Painopiste traumatietoisessa työotteessa ei ole vain traumoissa vaan ennen kaikkea resilienssissä, korjaavissa kokemuksissa, myötätunnossa sekä toipumisessa. Tavoitteena on kunkin toimijan oma inhimillinen kasvu ja itsereflektio. Traumainformoidusta näkökulmasta voimme oppia käsittelemään myös hankalia asioita ilman, että niiden käsittely aiheuttaa stressiä tai vie ihmisiä epävakauteen. Emme toivu kriiseistä ottamalla toisiimme etäisyyttä vaan rakentamalla myötäelävää yhteyttä toinen toisiimme.

Kati Sarvela, HLL, terapeutti, iloajatoivoa.fi/.

PS: TraumaSummit2022, ilmainen webinaarisarja 11.–13.5.2022, jossa lähestytään traumaa monialaisesti sekä ammattilaisten että kokemusasiantuntijoiden näkökulmista. Mukana on monipuolinen joukko asiantuntijoita niin lääketieteen, kasvatuksen, kulttuurin kuin yhteiskuntatieteidenkin alalta. Tapahtumassa haastateltavien kansainvälisten ja suomalaisten johtavien ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden puheenvuorojen kautta osallistujat saavat arkikielistä tietoa traumatisoitumisesta sekä sen luomista yhteiskunnallisista ja jokapäiväisistä ilmiöistä.

Sota koskettaa yliopistoyhteisössä

Tämä blogiteksti on julkaistu alunperin UEFin Puheenvuoroja-blogissa. Saimme Katri Ruthilta luvan julkaista hänen kirjoituksensa myös täällä.

Yliopisto on kansainvälinen yhteisö, jossa olemme ensisijaisesti ihmisiä omien ajatusten ja tunteiden kanssa. Sotatapahtumat Ukrainassa läpäisevät tietoisuutemme uutisista siinä määrin, että olemme pakotettuja kukin kuuntelemaan omassa mielessä viriävää mielen tilaa.

Kukin työyhteisössä kantaa mukanaan omaa elämänhistoriaansa ja muistojaan, joissa sodalla voi olla yksilöllinen merkityksensä. On tärkeää, ettemme yhteisönä ruoki luuloja tai oletuksia toisistamme kansallisuuden tai muun taustan mukaan. Kannattaa asettua kuuntelemaan ja ymmärtämään toisiamme.

Huolestuttavassa tilanteessa ihminen on luonnollisesti huolestunut. Mieleen voi nousta yllättäviä tunteita, ja stressaantuneena voi oma käyttäytyminenkin yllättää. Huolen tunteita ja huoliajatuksia voi pysähtyä kuuntelemaan ja ymmärtämään. Ajatuksista ja tunteista on hyvä jutella läheisten kanssa, myös työ- ja opiskeluyhteisössä.  Toisaalta on myös tärkeä välillä rajata omaa altistumistaan uutisille.

Tiedotusvälineissä on ollut paljon tietoa siitä, kuinka lapsille on tärkeä vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Samankaltaista turvallisuuden tunteen aktivoimista kannattaa tehdä aikuisenakin ja toinen toisillemme yhteisössämme.  Tavalliset arkiset asiat, harrastukset ja rutiinit ovat omiaan rauhoittamaan mieltä.

Myötätuntoisen vuorovaikutuksen vahvistaminen työ- ja opiskelukulttuurissa on erityisen tärkeää juuri nyt. Kehon ja mielen jännittynyttä tilaa rauhoittaa kannustamisen ja välittämisen viestiminen. Voimme vahvistaa myötätuntoa yhteisössämme yksinkertaisilla asioilla: Kysymme toisiltamme, miten voit ja mitä kuuluu? Käytämme hetken aikaa toistemme kuunteluun. Voimme kysyä, kuinka voimme auttaa pienissä asioissa. Voimme puhua kiltisti ja myötätuntoisesti itsellemme. Muistammehan myös oman tarpeemme palautua ja olla läsnä läheisille.

Opiskeluun ja työhyvinvointiin on käytössä kaikki tavalliset yhteisömme tukipalvelut. Erityisesti mainittakoon opiskeluterveydenhuolto YTHS ja vertaistukea tarjoava Student2Student-palvelu. Henkilökunnalle työterveyshuolto on käytössä matalalla kynnyksellä.

Tuen tarpeeseen voi olla hyödyllistä myös seurata MIELI ry:n sivuja ja Suomen SPR:n sivuja. Ota tarvittaessa yhteyttä Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai Solmussa-chattiin.  Tilanne voi puhuttaa myös perheessäsi. Näillä sivuilla on hyviä ajatuksia myös siitä, kuinka keskustalla sodasta lasten ja nuorten kanssa.

Hyvää lisäluettavaa:


Katri Ruth
Opintopsykologi
Itä-Suomen yliopisto

Viikon vinkki 31/2021

Harjoitteita ja tietoa opiskelijoiden ympäristötunteiden ja -ahdistuksen lieventämiseksi 

Huolettaako maapallon tulevaisuus? Ahdistaako ilmasto – omasta tai nuorten puolesta? 

Et ole yksin. Olemme kaikki isojen kysymysten äärellä, ja ympäristötunteita kannattaa pysähtyä kohtaamaan. Myötätuntoinen tunteiden tunnistaminen ja jakaminen tukee hyvinvointia ympäristökriisin aikanakin. 

Katso Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen harjoitukset ja valikoi erilaisiin tilanteisiin sopivia.  

Lue tietoa aihepiiristä opettajille ja kasvattajille: 

Vinkin tarjoili Nyyti ry.