Viikon vinkki 28/2024

Hyvinvointia, resilienssiä ja OPS-työtä

Joensuun seudun Monikulttuurisuusyhdistys ry (JoMoni ry) järjestää Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen järjestöavustuksella Resilienssipäivät Itä-Suomen yliopistolla 4.-6.11.2024. Osallistua voi niin verkossa kuin paikan päällä, mutta ennakkoilmoittautuminen edellytetään. Ilmoittaudu päivien nettisivuilla, joihin linkki yllä.

Kannattaa pohtia resilienssin yhteyttä omaan hyvinvointiin: mm. Tonkin et al. (2018) ehdottavat, että jokaisen yksilön hyvinvointi voi vahvistaa niin yksilön kuin organisaation resilienssiä.

Työhyvinvointia ja hyvinvointia voi vahvistaa myös ajatusten jakaminen ja toisenlaisten näkökulmien kuuleminen. Tähän on UEFlaisilla opetussuunnitelmatyön osalta nyt mainio mahdollisuus OPSinaarissa 22.10.2024. Jos haluat webinaarin osallistumislinkin, ota yhteyttä Tommi Haapaniemeen.

OPSINAARI 22.10. klo 9.00-10.30

OHJELMA
(webinaari tallennetaan)

OKM:n ja UEF:n välisen tulossopimuksen 2025–2028 anti OPS-työhön

  • Akateeminen rehtori Tapio Määttä

Opetussuunnitelmatyön painopisteitä ja käytäntöjä

  • Tiedekuntien puheenvuorot
  • Kielikeskus, Kirjasto, Jatkuvan oppimisen keskus

Opiskelijat OPSia tulkitsemassa – ISYYn kommenttipuheenvuoro OPStyöstä

  • Hallituksen jäsen Ruska Itkonen, ISYY

Kommenttipuheenvuoro

  • Koulutuksesta vastaava vararehtori (1.1.2025 alkaen) Laura Hirsto

Lähde: Tonkin K, Malinen S, Näswall K, Kuntz JC. Building employee resilience through wellbeing in organizations. Human Resource Development Quarterly. 2018; 29: 107–124. https://doi.org/10.1002/hrdq.21306

Mitä ihmettä on analytiikalla tekemistä ihmisen taloudessa?

Itä-Suomen yliopisto on pilotoimassa syksyllä 2024 kahta Moodleen (eLEarniin) yhdistettävää oppimisanalytiikkaohjelmaa. Moni kollega varmaankin ihmettelee, mitä niillä tehdään ja mitä hyötyä niistä voisi olla. Meneekö opetus opiskelijoiden paapomiseksi tai kyttäämiseksi? Otetaan alkuun kaksi esimerkkiä omasta opetustyöstäni:

Opettajan työsuunnitelma

Pyöritän viittä ympärivuotista monimuotokurssia, joissa opiskelijat palauttavat erilaisia kirjallisia tehtäviä, jotka arvioin ja joista annan heille lyhyesti kirjallista palautetta. Tehtäviä on yhteensä kurssisalustoilla 30 ja palautuksia niihin saadaan keskimäärin vuosittain 80 – 200 opiskelijalta. Moodle ei valitettavasti pysty antamaan suoraan raporttia, josta näkyisi, montako tehtävää on kullakin kurssilla odottamassa arviointia. Niinpä käytän jokaisena maanantaina työaikaani laskeakseni, montako tehtävää on arviointia odottamassa.

En laske tehtäviä pelkästään mielenkiinnosta, vaan tarvitsen tietoa allokoidakseni työaikaani. Varaan viisi minuuttia kunkin tehtävän tarkistamiseen, jolloin 96 palautusta vaatii yhden työpäivän. Luonnollisesti työviikostani ei löydy täysin vapaita päiviä vaan jaan arvioinnin lyhempiin osioihin esim. kokousten väleille. Tiedän, että oppimisanalytiikkatyökalut mahdollistaisivat suoraan tällaisen opettajanäkymän, mikä nopeuttaisi työaikataulun rakentamista huomattavasti.

Opiskelijoiden muistuttaminen

Olen kaikilla monimuotopedagogiikkaa hyödyntävillä kursseillani havainnut saman haasteen: osa opiskelijoista lopettaa kurssin suorittamisen ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana, mikä alentaa kurssin läpäisyastetta ja saa kurssin vaikuttamaan vaikeammalta kuin se on. Tällöin riskinä voi olla kurssitehtävien tarpeeton helpottaminen. Olen myös huomannut, että ensimmäisten päivien alhainen kurssiaktiivisuus ennustaa korkeaa keskeyttämisriskiä, minkä vuoksi hitaasti etenevien opiskelijoiden tavoittaminen ensimmäisinä kurssipäivinä voisi auttaa heitä suorittamaan opintoja. Minulla onkin hyviä kokemuksia yhteydenpidosta kurssien ensimmäisen viikon aikana: kannustuksesta, jolla hitaammat saadaan mukaan touhuun.

Moodle antaa edistymisen seurantaan joitain työkaluja, mutta ne ovat kovin vaikeita käyttää. Käytän usein ”aktiivisuuden jakautuminen” -näkymää, josta voin nähdä lokitietoihin perustuen kurssiaktiivisuuden erot jo ennen kuin opiskelijat palauttavat ensimmäistäkään tehtävää. Kuitenkaan Moodle ei mahdollista tämän datan suoraa siirtämistä muihin ohjelmiin, jolloin joudun kopiomaan näkymän kahden ohjelman kautta taulukkolaskentaan ja siivoamaan sen rakentamallani makrolla ennen kuin saan löydettyä luotettavasti hitaasti etenevät suuresta opiskelijajoukosta. Luonnollisesti tällaiset DIY ratkaisut eivät ole suositeltavissa täysjärkisille opettajille. Sen sijaan, oppimisanalytiikan työkalut mittaavat erinomaisesti kurssialustan klikkauksia, jolloin ne olisivat tarjoamassa valmiin luettelon putoamisuhan alla olevista opiskelijoista, joihin opettaja voi olla suoraan yhteydessä.

Luultavasti en ole ainoa opetustyötä tekevä, jolle opiskelijat palauttavat labraraportteja ja esseetehtäviä, koodin pätkiä ja laskelmiaan. En myöskään ole ainoa, joka ei ole tehnyt kurssialustoistaan niin selkeitä että JOKAINEN opiskelija pystyisi edistymään alustalla ripeästi ilman apua tai ohjausta. Sen vuoksi analytiikasta voisi olla apua muillekin.

Kurssin kehittäminen

Entä sitten kurssin jälkeen? Oletetaan, että olet kokeillut kurssillasi jotain uutta elementtiä ja haluat tietää, oliko siitä hyötyä. Luotatko opiskelijoiden palautteeseen (siis niiden molempien opiskelijoiden, jotka palautetta antoivat) vai haluatko jotain muutakin tietoa?

Itselläni oli syksyllä 2023 kokeilussa englanninkielistä materiaalia, jota tarjosin ensimmäisen vuoden opiskelijoille vaihtoehtoiseksi oppimismenetelmäksi omien tylsien tehtävieni sijasta. Luonnollisesti halusin tietää ainakin vaihtoehtojen käyttöasteen ennen kuin menen esittämään kalliin teknisen ratkaisun hankkimista. Oppimisanalytiikkaohjelmistot tarjoavat yksinkertaisia näkymiä kuvaamaan erilaisten aktiviteettien suorittamista mutta myös keinoja selvittää, onko yksittäinen valinta (esimerkiksi mainitsemani englanninkielinen materiaali) parantanut oppimistuloksia. Yksinkertaisetkin kuvaajat auttavat opettajaa huomaamaan, mikäli kurssialustalla on osioita, joita opiskelijat eivät juurikaan käytä, ja ymmärtämään, että ne kenties koetaan joko vaikeiksi tai vähemmän tärkeiksi.

Tehtävien antamien on nopeampaa kuin niiden tekeminen. Itselläni on ollut haasteena, että pakkaan vuosien saatossa liikaa opiskeltavaa materiaalia ja tehtäviä etenkin sellaisille kursseille, joita en ole rakentamassa viimeisenä yönä. Pyytäessäni opiskelijoita referoimaan englanninkielistä tiedeartikkelia tai arvioimaan erilaisten lähteiden luotettavuutta kurssimateriaalin perusteella minun on vaikea ennustaa, kuluuko tehtävään puoli tuntia vai puoli päivää. Moodlen tehtäväpalautus antaa työmäärästä lukuja, mutta niiden luotettavuus on olematonta. En usko, että kukaan opiskelijoistani käyttäisi yksittäisen tehtävän kirjoittamiseen lähemmäs 200 työpäivää.

Ainakin osa analytiikkaohjelmistoista laskee kurssialustalla tapahtuvien klikkausten välejä, jolloin tehtävien suorittamiseen vaadittava aktiivinen työmäärä voidaan määrittää. Tämä auttaisi opintopisteiden vaativuuden arvioinnissa.

Analytiikka & opiskelijat

Analytiikka auttaa suoraan myös opiskelijoita. Moodlen muistutusviestit ja liikennevalot auttavat opiskelijoita pysymään vauhdissa ja hahmottamaan kurssin suorittamiseen jäljellä olevan työmäärän. Muistan useammankin kerran, kun olen kurssin aikana alustaa täydentänyt ja saanut opiskelijoilta palautetta kun heillä näkyykin kurssin suoritus enää 60 %:ssa.

Analytiikan avulla opiskelijat voisivat verrata omaa työmääräänsä muihin kurssin suorittajiin. En ole aivan varma sen toimivuudesta, mutta kenties se hillitsisi innokkaimpia opiskelijoita käyttämästä liikaa aikaa parin opintopisteen suoritukseen.

Yliopistonlehtori Vesa Paajanen, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto

Opettajat, voimaa muutoksen keskiössä!

Rakkaat kollegat,

Tämä blogiteksti on omistettu teille, jotka olette sitoutuneet opetuksen ja ohjauksen ihanuuteen. Ympärillämme tapahtuu paljon muutoksia. Tämä aika on haastavaa monella tapaa, ja haluamme sanoa teille, että olette arvokkaita eikä työnne merkityksellisyys jää huomaamatta.

Ymmärrämme, että kiire ja työmäärä saattavat tuntua joskus ylivoimaisilta. Uuden oppiminen, uusien teknologisten sovellusten käyttöönotto ja jatkuva sopeutuminen voivat olla uuvuttavia. Muistakaa, että kaiken tämän keskellä olette enemmän kuin pelkkiä opettajia. Olette visionäärejä, jotka muokkaavat tulevaisuutta ja ohjaavat nuoria mieliä.

Kun ympärillämme oleva maailma muuttuu nopeasti, on luonnollista tuntea olonsa epävarmaksi. Kuitenkin, juuri teidän kykynne sopeutua ja ottaa vastaan muutokset on valtava voimavara! Jokainen askel, jonka otatte uuden teknologian omaksumisessa, on askel kohti opetuksen tulevaisuutta.

Muistakaa myös, että ette ole yksin tässä matkassa. Me olemme yhteisö, joka tukee toisiaan. Keskustelkaamme kollegoidemme kanssa, jakakaamme kokemuksiamme ja oppikaamme toisiltamme. Yhdessä olemme vahvempia, ja yhdessä voimme voittaa kaikki haasteet!

Tiedämme, että jokainen päivä tuo mukanaan uusia vaatimuksia ja odotuksia. Emme voi unohtaa itseämme tässä matkassa, muutosten keskellä. Huolehtikaa itsestänne, ottakaa aikaa lepoon ja rentoutumiseen. Jokainen voimaantumishetki, jonka annatte itsellenne, on investointi siihen, että voitte jatkaa parhaanne antamista opiskelijoillenne.

Muutokset voivat olla pelottavia, mutta ne ovat myös mahdollisuus kasvaa. Katsokaa taaksepäin ja huomatkaa, kuinka olette jo selvinneet monista muutoksista menneisyydessä. Olette vahvempia kuin luulettekaan.

Oletteko koskaan pysähtyneet ajattelemaan, kuinka paljon voimaa ja vaikutusta teillä on opiskelijoidenne elämään? Te muovaatte tulevia sukupolvia, ja se on tehtävä, joka vaatii rohkeutta ja omistautumista.

Jatkakaa loistavaa työtänne, sillä te olette valonlähteitä nyt ja tulevaisuudessa. Olemme täällä kanssanne ja tukenanne. Arvostamme jokaista ponnistustanne.

Voimia teille, ja meille kaikille!

Ystävällisin terveisin,

Verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorit”

Tämä blogikirjoitus on Chat GPT 3.5:n tuotos, promptina blogiteksti yliopisto-opettajille kannustavassa ja myötäelävässä hengessä. Millaisia ajatuksia tekoälyn tuotos herättää?

Verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorit ovat yhteistyössä ja tukena teknis-pedagogisissa askarrutuksissasi – älä epäröi olla yhteydessä!

Viikon vinkki 35/2021

Kognitiivinen ergonomia kuntoon 

Tietotulvaa, häiriöitä ja keskeytyksiä – niistäkö on tietotyöläisen päivä tehty? Jonkin verran niitä täytyy sietää, mutta ei kannata antaa puutteellisen kognitiivisen ergonomian haastaa hoksottimia enemmän kuin on pakko. Työterveyslaitoksen Aivotyö sujuvaksi -tietopankki esittelee tutkimukseen ja kokemukseen perustuvia keinoja sujuvoittaa tiedonkäsittelyapparaattinsa ponnisteluja. 

Lataa itsellesi esimerkiksi pakettiin kuuluva huoneentaulu tietotulvan hallitsemisen keinoista. Tarkastelkaa työyhteisössänne sitä, mitä tehdä sähköpostitulvalle ja kuinka saada yhteinen tieto helpommin kaikkien saataville. Vaikka aivot ovat kunkin pääkopassa omat ja yksilölliset, on niiden hyvinvointi myös työyhteisön asia. 

Viikon vinkin tarjosi Petri Karkkola ja UEF:n psykologian oppiaine, joka järjestää sekä terveyspsykologian erikoistumiskoulutusta psykologeille että terveyspsykologian erikoistumisopinnot terveydenhuollon ammattihenkilöille ja muille asiantuntijoille

Viikon vinkki 33/2021

Muista nukkuminen, digiajan opettaja!

Saatat olla univaikeusriskissä, jos teet pitkää viikkoa ja sinulla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihisi – kuulostaako tutulta?

Nukahtaminen ja unessa pysyminen hankaloituvat ajoittain lähes jokaisella, mutta univaikeuksien pitkittymistä voi myös torjua. Terveyskirjastossa esitellään unettomuuden itsehoidon perusteet ja Mielenterveystalon omahoito-ohjelma auttaa viemään keinoja käytäntöön. 

Melkein kaikki kärsivät joskus univaikeuksista – mutta säännöllinen elämänrytmi, sängyssä valvotun ajan vähentäminen ja ajoittaiseen unettomuuteen rauhallisesti suhtautuminen usein kantavat vaikeuksien yli. 

Viikon vinkin tarjosi Petri Karkkola ja UEF:n psykologian oppiaine, joka järjestää sekä terveyspsykologian erikoistumiskoulutusta psykologeille että terveyspsykologian erikoistumisopinnot terveydenhuollon ammattihenkilöille ja muille asiantuntijoille.