Viikon vinkki 18/22

Yhteistyöllä työelämään -hankkeessa tuotetut videot ryhmäviestinnästä ja verkkotyöskentelyn ohjeet ovat nyt kaikkien uefilaisten saatavilla.
Voit vapaasti käyttää videoita opetuksessasi, esimerkiksi oppimistehtävissä, kun haluat ohjata opiskelijoita havainnoimaan ryhmän toimintaa tai pohtimaan omaa työskentelyään ryhmän jäsenenä.


Lyhyt versio (11 min) (vaatii UEF-kirjautumisen).

Pidemmässä versiossa (35 min) on hiukan enemmän herkullisia paloja ryhmän toiminnasta (vaatii UEF-kirjautumisen).

Vinkkejä toimiviin verkko-opetuskäytänteisiin opettajalle: Verkkotyöskentelyn ohjeet (pdf)

Hanke on toteutettu Farmasian laitoksen ja Kielikeskuksen yhteistyönä. Iso kiitos opiskelijoille, jotka osallistuivat videoiden suunnitteluun, tuottamiseen ja editointiin.

Vinkin tarjoilivat
Marja-Leena Hyvärinen, Kielikeskus
Krista Laine, Farmasian laitos
Piia Siitonen, Farmasian laitos
Tarja Toropainen, Farmasian laitos

Viikon vinkki 17/22

Uusi podcast nostaa esiin arjen hyvää opetusta

Mitä tänään yliopistossa opit -podcastsarja nostaa esiin hyviä, arkisia opetuskokemuksia opettajien, opiskelijoitten, tutkijoitten ja muiden korkeakouluopetuksen asiantuntijoitten näkökulmasta. Sarjassa mietitään, mitkä korona-ajan opit jäävät elämään hyvinä pedagogisina käytänteinä, ja mitkä on syytä hylätä.

Ensimmäiset seitsemän jaksoa on juuri julkaistu ja lisää seuraa syksyllä. Jaksoissa keskustellaan pedagogisesta johtamisesta, arvioinnin haasteista, etäopetuksesta opiskelijoitten näkökulmasta ja opetuksen vuorovaikutteisuudesta. Entä mitä annettavaa kasvatustieteellisellä tutkimuksella on opettajan työhön?

Sarjaa toimittavat Helena Kantanen ja Vesa Paajanen Itä-Suomen yliopistosta. Helena Kantanen opettaa johtamista, markkinointia ja viestintää kauppatieteissä. Vesa Paajanen on eläinfysiologian yliopistonlehtori. Helena on takavuosina toimittanut ohjelmia paikallisradioon. Vesa käyttää podcasteja myös opetuksessaan. Molemmat työskentelevät puolet työajastaan Itä-Suomen yliopiston verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattoreina 2021–22.

Lisätietoja:

Mitä tänään yliopistossa opit -podcast

Kuunneltavissa myös esim. Google Podcast-, iTunes- ja TuneIn Radio -alustoilta: ”Mita tanaan yliopistossa opit”.

Viikon vinkki 16/22

Digipedagogiikan kehittäminen ja Digivisio 2030

”Digivisio 2030” on varmasti vilahdellut tietoisuutesi rajamailla, ellet ole jopa osallistunutkin kaikille avoimiin webinaareihin ja verkkovälitteisiin työpajoihin kuluneen parin vuoden aikana.

Digipedagogiikan visiotyöskentely on osa Digivisio 2030 -hanketta. Digipedagogiikan osalta on edetty niin, että webinaarityöpajojen tuloksena nyt on tarjolla visioehdotus kaikille kommentoitavaksi. Aada Willberg ja Tuula Heide kiittävät kaikkien tähänastisesta kallisarvoisesta panoksesta. He kutsuvat kaikki tutustumaan visioehdotukseen ja kommentoimaan sitä Howspacessa.

Howspaceen pääsyä varten ota ensin yhteyttä Tuula Heideen, ellei sinulla jo ole kommentointilinkkiä aiemman osallistumisesi perusteella.

Kommenttien pohjalta tiimi viimeistelee korkeakoulujen yhteisen tahtotilan digipedagogiikan kehittämiseksi, joka käsitellään korkeakoulujen opetuksesta vastaavan johdon työpajassa 2.6.2022.

Jos kaipaat tiivistystä Digivisio 2030:n kokonaiskuvasta, suosittelen tutustumaan Tapani Martin kesäkuussa 2021 julkaisemaan Digivisiota tiivistävään ja analysoivaan blogitekstiin ”Miten nähdä korkeakoulujen Digivisio 2030 -hankkeen tulevaisuuteen”. Häntä lainatakseni:

Digivisio 2030 -hankkeen kuvauksessa mainitaan: ”Oppijan hyöty on kehittämisen keskiössä”. Konkreettisina hyötyinä mainitaan mm. digitaalinen pedagogiikka, kehittynyt opintotarjonta ja käyttäjäystävällinen ohjaus.

Juuri tällä hetkellä ollaan siis muotoilemassa tätä konkretiaa. Ota kantaa!

Lisäksi Itä-Suomen yliopistolla järjestetään 20.5. Digivision RoadShow:

Tervetuloa mukaan Kohti oppimisen tulevaisuutta – Digivisio 2030 -webinaariin!

Itä-Suomen yliopisto järjestää Digivisio 2030 -webinaarin perjantaina 20. toukokuuta 2022 10.00–11.30. Digivisio 2030 on kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteinen hanke, jossa viitoitetaan oppimisen tulevaisuutta. Tutustu Digivisioon jo etukäteen hankkeen verkkosivuilla ja katselemalla lyhyet videot siitä, millaisessa muutoksessa oppimisen maailma on:

UEFin Digivisio -webinaarissa esitellään hanketta, sen tavoitteita ja miten digivisiota toteutetaan Itä-Suomen yliopistossa. Toukokuun webinaari on suunnattu yliopiston laitosjohdolle ja hankkeen keskeisille toimijoille, mutta mukaan voivat tulla muutkin UEFlaiset, joita asia kiinnostaa.

UEFlainen, ota yhteyttä Petri Hynyseen, petri.hynynen(at)uef.fi, jos haluat mukaan!

Ohjelma 20.5.2022 klo 10.00–11.30:

  • Webinaarin pj. akateeminen rehtori Tapio Määttä
  • Digimatkan varrelta – UEFin oppimisympäristöjen kehittyminen/ rehtori Jukka Mönkkönen
  • Digivisio 2030 -hankkeen esittely/ digijohtaja Marko Holmavuo
  • Saavutettava jatkuvan oppimisen koulutustarjonta/ johtaja Tero Karjalainen, Jatkuvan oppimisen keskus
  • Pedagogiikan ja oppimisympäristöjen kehittäminen UEFissa – Digivisio kehityksen vauhdittajana/ oppimisympäristöjen kehittämisjohtaja Kari Korhonen, Opintopalvelut

Mitä digivisio tarkoittaa UEFissa, mitä seuraavaksi?

Kommenttipuheenvuorot:

  • Sami Tanskanen, ISYY:n hallituksen puheenjohtaja
  • Piia Siitonen, yliopistonlehtori, verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattori, farmasian laitos
  • Sanna Vehviläinen, opinto- ja uraohjauksen professori, kasvatustieteiden ja psykologian osasto

Vinkin muotoili Susanna Kohonen.

Viikon vinkki 15/22

Traumainformoitu työote yksilön ja organisaation hyvinvoinnin ja resilienssin perustana

Tervetuloa mukaan Itä-Suomen yliopiston Oppimisympäristöwebinaariin 29.-30.8.2022.

Oppimisympäristöwebinaarin työpajavalikoimassa 30.8.2022 pohditaan myös trauma-käsitettä tutkimusperustaisesti:

Tarvitsemme uutta, monialaista ja yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka syvällisestä, monitieteellisestä ja monikerroksisesta ilmiöstä on kyse. Trauma viitekehyksenä tarjoaa meille yhteisen kielen puhua haitallisesta stressistä ja sen vaikutuksesta niin yksilöihin kuin organisaatioihinkin. Painopiste traumatietoisessa työotteessa ei ole vain traumoissa vaan ennen kaikkea resilienssissä, korjaavissa kokemuksissa, myötätunnossa sekä toipumisessa. Tavoitteena on kunkin toimijan oma inhimillinen kasvu ja itsereflektio. Traumainformoidusta näkökulmasta voimme oppia käsittelemään myös hankalia asioita ilman, että niiden käsittely aiheuttaa stressiä tai vie ihmisiä epävakauteen. Emme toivu kriiseistä ottamalla toisiimme etäisyyttä vaan rakentamalla myötäelävää yhteyttä toinen toisiimme.

Kati Sarvela, HLL, terapeutti, iloajatoivoa.fi/.

PS: TraumaSummit2022, ilmainen webinaarisarja 11.–13.5.2022, jossa lähestytään traumaa monialaisesti sekä ammattilaisten että kokemusasiantuntijoiden näkökulmista. Mukana on monipuolinen joukko asiantuntijoita niin lääketieteen, kasvatuksen, kulttuurin kuin yhteiskuntatieteidenkin alalta. Tapahtumassa haastateltavien kansainvälisten ja suomalaisten johtavien ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden puheenvuorojen kautta osallistujat saavat arkikielistä tietoa traumatisoitumisesta sekä sen luomista yhteiskunnallisista ja jokapäiväisistä ilmiöistä.

Viikon vinkki 14/22

Mitä sieltä kansallisesta Finnasta löytyikään – ja miten?

-Voi kun olisi jokin yksi paikka, josta voisi hakea kattavasti tietoa! kuulee usein tuskasteltavan. Sellainen paikka ei ole edes Google, mutta kotimaisten tietoaineistojen kohdalla hyvän vastuksen tarjoaa kansallinen Finna osoitteessa finna.fi

Finnan syövereistä löytää kotimaisten yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen kirja-aineistoja, kotimaisia artikkeleita, korkeakoulujen opinnäytteitä kandintutkielmista väitöskirjoihin asti sekä avoimia oppimateriaaleja. Kuvia ja videoitakin siellä riittää. Mutta miten Finnasta kannattaa hakea, jottei huku tiedon tulvaan? Mikä olikaan tarkennettu haku, ja miten ne Boolen operaattorit taas menivätkään? Entä jos haluaa tuloksiksi pelkkiä kirjoja tai opinnäytteitä? Kurkkaa hakuvinkit videolta (videon kesto 8min., tekstityksen saa päälle CC-napista):

Keväisin tiedonhakuterveisin,

Riitta Holopainen, Itä-Suomen yliopiston kirjaston opetus- ja tietopalvelut

Viikon vinkki 13/2022

Psykologisten perustarpeiden tukeminen opetuksessa

Autonomiaa ja samalla muita psykologisia perustarpeita eli kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta tukevia opetustapoja on tarkasteltu paljon. Nathalie Aelterman tukimusryhmineen kuvaa, että autonomiaa tukevan tyylin tunnusmerkkeinä on pidetty esimerkiksi opiskelijan näkökulmaan virittäytymistä ja ehdotusten vastaanottamista, vaihtoehtojen ja mielekkäiden perustelujen tarjoamista sekä omaehtoisen kiinnostuksen ruokkimista mutta myös opiskelijoiden kielteisten tunteiden sallimista. Opetustyylit voivatkin osaltaan vaikuttaa oppijoiden motivaatioon, jolla puolestaan on yhteytensä sekä oppimistavoitteisiin, oppimistuloksiin että hyvinvointiin. Erittäin laajassa tutkimuskatsauksessa todettiin muun muassa se, että sisäinen motivaatio, jota autonomiaa tukevat opettamiskäytännöt voivat edesauttaa, on yhteydessä oppimistuloksiin ja hyvinvointiin. Ulkoinen motivaatio, jota kohti kontrolloivat käytännöt voivat viedä, ei puolestaan ollut yhteydessä tuloksiin tai sinnikkyyteen, vaan pahoinvointiin. Opettajan autonomiaa tukeva tyyli saattaa jopa vähentää etäopintojen aikana huolestuttanutta vilppiriskiä.

Opettaja tuskin voi vain päättää olevansa opetuksessaan aina autonomiaa tukeva: ympäristön reunaehdot voivat tehdä siitä helpompaa tai vaikeampaa. Joskus kuitenkin voisi olla hyvä pysähtyä itsensä – tai vaikka opiskelijoidensa! – kanssa psykologisia perustarpeita tukevan opettamisen kehän äärelle ja miettiä, kuinka kukin omilla toimillaan ja yhdessä toisten kanssa vie opetusta autonomiaa tukevaan ja riittävää struktuuria tarjoavaan suuntaan.

Vinkin tarjosi yliopistonlehtori Petri Karkkola psykologian oppiaineesta.

Viikon vinkki 12/22

Tutkimuksesta tukea opettajan ja asiantuntijan työhön 

Oletko joskus miettinyt, että olisipa kiva ymmärtää yliopistotyötä laajemmin ja syvällisemmin ja tietää, mitä on tutkittu. Aika ei vain yleensä riitä artikkelien etsimiseen, lukemiseen ja luetun pohtimiseen. Me opettajatkin useimmiten luemme – ja kirjoitamme – vain niitä oman substanssialamme artikkeleita. 

Yksi varsin mukava foorumi aloittaa tutkimukseen tutustuminen on Yliopistopedagogiikka-lehti, jota päätoimittaa UEFin kasvatustieteen professori Laura Hirsto. Lehdessä julkaistaan sekä vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita että kuvauksia kehittämis- ja kokeiluhankkeista. Lehti ilmestyy verkossa kahdesti vuodessa. 

Tässä pari nostoa uusimmista numeroista. 

Huhtasalo, Blomberg ja Kallio kirjoittavat digiteknologian vaikutuksesta opettajan ammatti-identiteettiin.

Identiteetillä tarkoitetaan tässä jatkuvaa identiteettityötä, jonka avulla opettaja muodostaa ja ylläpitää mielekästä ja koherenttia käsitystä itsestään ja asiantuntijuudestaan. Artikkeli esittelee kiinnostavasti opettajan asiantuntijuuden osa-alueita ja niiden muutosta: 1) substanssiosaaminen opetusalalta, tieteellinen asiantuntijuus eetoksena; 2) kontaktiopettajan eetos, lähiopetukseen perustuvat pedagogiset taidot; 3) kasvatuseetos, kutsumusopettajuus; ja tuoreimpana: 4) digitaalisen teknologian osaaminen osana kriittistä pedagogiikkaa. 

Verkko-opetus haastaa opettajien asiantuntijuuden ja ammatti-identiteetin monin tavoin. On omaa osaamista koskevaa epävarmuutta, huolta vuorovaikutuskeinojen vähentymisestä sekä tunnetta työn merkityksellisyyden hiipumisesta. Tutkijoitten mukaan digitaalisen opetusteknologian lisääntynyt käyttö johtaa ammatti-identiteetin uudelleen muokkaukseen eikä prosessi ole helppo, pikemminkin kivulias. Tässä muutoksessa opettajat tarvitsevat sekä käytännön taitoja digitaalisten teknologioiden hallitsemiseksi että positiivisia kiinnekohtia uuden identiteetin rakentamiseen. Kuulostaako tutulta? 

Määtän, Asikaisen ja Katajavuoren artikkelissa käsitellään yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelutaitoja.

Monet opiskelijat ovat stressaantuneita, ajanhallinta on haasteellista ja valmistumiset pitkittyvät. Yliopistoissa on siksi rakennettu kursseja, jotka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja edistävät opiskelutaitoja. Artikkelissa esitelty kurssi oli itsenäisesti opiskeltava verkkokurssi ja opiskelijoitten psykologista joustavuutta, suunnitelmallista opiskelua, stressiä ja hyvinvointia mitattiin kurssin alussa ja lopussa. Lisäksi tutkittiin kurssin vaikutusta opiskeluun ja muutosta opiskelijoiden kokemuksissa. Tutkimus osoitti, että tällaisen kurssin avulla voidaan mainiosti edistää suurenkin opiskelijajoukon hyvinvointia ja opiskelutaitoja. 

Yliopistopedagogiikka-lehden Kehittäminen ja kokeilut -osiossa kerrotaan mm. tutkimustaitojen opettamisesta, yhteisöllisestä tiedon rakentamisesta ja opiskelijoitten myötätuntomentoroinnista. Kiinnostavaa, eikö vain! 

Vinkin tarjosi fasilitaattori-Helena 

Viikon vinkki 11/22

Opettajan pedagoginen hyvinvointi

Kokko-hanke järjestää kaikille avoimen webinaarin aiheena ”Opettajan pedagoginen hyvinvointi ja yhteisöllisyys”

Webinaari järjestetään 7.4.2022 klo 12-16 Zoomissa. Voit osallistua webinaariin, vaikket osallistuisikaan muihin hankkeen koulutuksiin.

Ilmoittaudu webinaariin 4.4. klo 16 mennessä osoitteessa: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/avoin-webinaari-opettajan-pedagoginen-hyvinvointi-ja-yhteisollisyys.

Viikon vinkki 10/2022

A moment for reflection: Patterns

180 Studio + Eckenhoff Saunders. (2020). Seed + Spark. Using Nature as a Model to Reimagine How we Learn and Live. A Collaborative Design Project. 180 Press.

”The information that comes from deep in the evolutionary past, we call genetics. The information revealed thousands of years ago, we call religion. The information passed along from hundreds of years ago, we call culture. The information passed along from decades ago, we call family, and the information offered years, months, days, or hours ago, we call education and advice.” (David Brooks, quoted on p. 224, Seed + Spark.)

We work in the field of education and advice, guidance. Education is about people, about interaction. In that sense, education is a living system that we all participate in and contribute to, all the time. Any living system is a network of patterns; patterns of relationships, patterns of human behaviour, patterns of structuring information. If indeed any living system is a network of patterns, to understand it, we need to learn to see the patterns. So what exactly are the patterns we are looking for?

”Our brains are naturally pattern seeking and sense making. The ability to recognize and formulate patterns is essential to deep understanding because patterns are essential to meaning construction.” (Stephanie Pace Marshall, quoted on p. 220, Seed + Spark)

My questions to myself today: What patterns should I learn to see in my habits, in my ways of thinking about my profession and my professional identity, in my teaching praxis, the ways in which I work and think about my work? Are these patterns something to hold on to and nurture, or something to let go? What new patterns are emerging – what new networks of patterns are emergent (that is, becoming, being formed)? How could I participate in and contribute to these emergent patterns within my community of work?

”There is always enough time for the right work.” (adrienne maree brown, 2017, Emergent Strategy, p. 41.)

Susanna K.

Viikon vinkki 9/2022

Tökkiikö Doodle, osa 2: Vaihtoehdoksi tapaaminen.net

Olemme aiemmin esitelleet kalenteriaikojen haarukoimiseen vaihtoehdoksi Microsoftin FindTimea. Jos kuitenkin käytät edelleen Doodlea ja mainokset häiritsevät, oletko kokeillut vaikkapa tapaaminen.net -sivustoa?

Teksti: ”Tapaaminen.net. Sovi tapaamisia helposti ja ilmaiseksi.”

”Sivuston tarkoituksena on tarjota käyttäjälle mahdollisuus sopia tapaamisia ilmaiseksi ja helposti. Tapaamisen luonti ei vaadi rekisteröitymistä, mutta ilmainen käyttäjätili tuo lisää ominaisuuksia ja mahdollisuuden kysyä apua tai auttaa muita palstalla.”

Vinkin muotoili Susanna