Olemme laatineet tekoälyn huoneentaulun, jonka tarkoitus on napakasti kannustaa tekoälyn kriittiseen käyttöön opetuksessa, oppimisessa ja opiskelussa. Huoneentaulun voisi tulostaa ja teipata seinälle, ja huoneentaulua voisi jakaa edelleen haluamallaan tavalla. Julkistaminen tapahtui Oppimisympäristöseminaarissamme elokuussa, ja huoneentaulua on jaettu kaikkien tiedekuntien Viva-kanavilla.
Huoneentaulu on ollut kevään 2024 aikana käsittelyssä UEFin tekoälytyöryhmässä, ja sen valmistelijana ovat olleet fasilitaattorit. Keskustellaan, kokeillaan ja opitaan yhdessä!
Paketin tarkoitus on ylipäänsä herättää pohtimaan opiskelijan tukemisen kysymyksiä. Kiteytettynä paketin idea on seuraava:
opettajan tulee miettiä omia työkaluvalintojaan,
valinnoista kannattaa keskustella oman oppiaineen sisällä opiskelijalle mielekkään kokonaisuuden rakentamiseksi,
mahdollisten opiskelijalle oudompien työkalujen perehdytykselle tulisi varata opintojaksoilla aikaa (OPS-työssä huomioitavaa),
opiskelijoilla on tietty oletettu lähtötaso (DigiStartti), ja opettaja voi ohjata opiskelijoita UEFissa tarjolla olevan digitaitoja tukevan opetuksen äärelle,
opiskelijan itseohjautuvuuden tukeminen on digitaitojen tukemisen ytimessä.
Näin Kati ja Sanni hahmottavat asiaa. Millaisia ajatuksia Sinulla herää? Jatketaan keskustelua yhdessä.
Mitä on läsnäolo ja miten sitä voi edesauttaa tai vahvistaa, oli opetus sitten lähinä tai etänä? Onko läsnäolo pelkkää fysiikkaa? Mutta mielihän seilaa, vaikka keho olisikin läsnä. Mitä on läsnäolo oppimisessa ja opetuksessa? Tähän muutamia vilkahduksia tällä ja ensi viikolla, niin viikon vinkeissä kuin syyskuun blogissammekin, jonka kirjoittaja on professori Serafim Seppälä.
Olemme kollegani Saija Kaskisen kanssa pian työpajaa pitämässä CercleS’n eli eurooppalaisten kielikeskusten konferenssissa. Teemanamme on läsnäolon ”ongelma” ja kokonaisvaltaisempi opetus ja oppiminen.
Viikon vinkkinä läsnäoloon liittyen kriittisen (digitaalisen) pedagogiikan näkökulmia. Teaching to Transgress: Education as the Practice of Freedom, bell hooksin (1994) kantaaottava teos, suomeksi Vapauttava kasvatus (suomentaja Jyrki Vainonen). Teoksen teeman mukaisesti alla olevan kuvan suomenpystykorvan pentu on repinyt palasiksi koulutusoppaansa ”Pennusta metsästyskoiraksi”. Pedagogista autoritaarisuutta vastaan taistellen.
Viime viikolla kohtasimme UEFin Oppimisympäristöseminaarissa, juhlavuoden tapahtuman merkeissä. Tulemme käsittelemään seminaarin antia blogikirjoituksissa ja viikon vinkeissä mahdollisesti tuonnempanakin, mutta mikäli haluat tutustua seminaarin verkkosivuihin pääluentoja koskevine diaesityksineen, klikkaa tästä! Seminaarin verkkosivulla on esillä myös professori emerita Päivi Atjosen seminaarin jälkeen laatima tallenne arvioinnin kysymyksistä. Tallenne tukee meneillään olevaa OPS-työtä!
Verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorit jatkavat tehtävässään syyslukukauden loppuun 2024. Ollaan siis vielä syksyn aikana yhteydessä – ollaan tukena toinen toisillemme!
Osallistu livechättiin ja kesälukuvinkki: Learning and Teaching in Higher Education(LTHEChat)
Kyllä, X-Twitter on edelleen elossa! Keskiviikkoiltojen ratoksi suosittelen (Suomen aikaa klo 22.00-23.00) Briteistä ohjattavaan live-tviittichättiin tutustumista aihetunnisteella #LTHEChat. Tviittiketjujahan voi lukea jälkikäteenkin; helpoiten niihin pääsee käsiksi @LTHEChat-osoitteen kautta.
Monessa brittiläisessä korkeakoulukontekstissa LTHE-Chat on ammatillisen kehittymisen (professional development, PD) virallinen työkalu.
Tämän keskiviikon (19.6.2024) teema on Catherine Croninin ja Laura Czerniewiczin toimittaman kirjan Higher Education for Good: Teaching and Learning Futures mukaisesti ”What does good Higher Education look like?” Kirja on avoimesti luettavissa verkossa, linkki kuvan alla.
”Faced with the breakdown of HE sectors in so many countries, educators all over the world have grappled with keeping afloat, managing despair and finding hope. From Ireland and South Africa respectively, editors Catherine Cronin and Laura Czerniewicz put out a global call to contribute to lighting candles of optimism, imagining alternatives, shaping better futures for teaching and learning.”
”The result is a recently published open access book, Higher Education for Good: Teaching and Learning Futures in which over 70 educators from almost 30 countries express thoughts and articulate imaginaries about good HE in the future. They confront the bad in order to outline the traces of the good, they share stories of resistance and resilience, they offer inspiring examples of context-based accounts. They speak systemically and at the most local of levels.”
”The book is divided into five sections:
Finding fortitude & hope
Making sense of the unknown & emergent
Considering alternative futures
Making change through teaching, assessment & learning design
(Re)making HE structures & systems”
”All in all, the book aims to answer the question “What can be done”? It aims to foster hope. This #LTHEChat is not a book review, although we do invite you to review the table of contents and read the chapters that speak most immediately to you.”
”Tuoreessa Journal of Applied Research in Higher Education -tiedelehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa analysoidaan Itä-Suomen yliopiston viisihenkisen verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattoritiimin onnistumisia ja haasteita sen ensimmäisellä kaksivuotiskaudella.
Tutkimuksen mukaan itseohjautuvan tiimin keskeisiä onnistumisen edellytyksiä ovat erilaiset taidot, kuten tiimityöskentelytaidot, itsensä johtamisen taidot ja riittävä asiantuntemus työn sisällöstä, tässä tapauksessa digipedagogiikasta. Vaikka itseohjautuvuus on tärkeää, ulkoinen johtajuus on välttämätöntä erityisesti työskentelyn alkuvaiheessa ja konfliktitilanteissa.
Uutta asiantuntijatiimiä perustettaessa onkin suositeltavaa keskustella sekä sisäisestä että ulkoisesta johtajuudesta tiimin kanssa.
– Tiimihengen vaaliminen on elintärkeää erityisesti etänä toimivissa tiimeissä. Luottamus voi syntyä vain silloin, kun tiimin jäsenet tuntevat toisensa ja luottamuksen ja tiimihengen rakentamiseen tarvitaan monipuolista ja sujuvaa viestintää, kertoo Helena Kantanen.”
Tutkimusartikkeli: Kantanen, H., Kasanen, K., Kohonen, S., Paajanen, V., Pirttilä, S. and Siitonen, P. (2024), ”Self-managing peer team as a facilitator of online teaching”, Journal of Applied Research in Higher Education. https://doi.org/10.1108/JARHE-08-2023-0390
”Virrassa ja pyörteissä” – Oppimisympäristöseminaarin 10-vuotisjuhla
UEFlainen, tule mukaan 20.-21.8.2024 Itä-Suomen yliopiston Oppimisympäristöseminaariin juhlimaan seminaarin 10-vuotistaipaletta!
Oppimisympäristöseminaari on avoin kaikille UEFlaisille, niin henkilöstölle kuin opiskelijoille, ja osallistuminen on maksutonta. Seminaari järjestetään tänä vuonna Joensuun kampuksella ja verkossa. Ohjelma sisältää niin lähi- kuin etätoteutuksia: luentoja, paneelikeskustelua sekä työpajoja. Tutustu ohjelmaan tarkemmin Oppimisympäristöseminaarin sivustolla (UEFin sisäinen sivusto).
Juhlavuoden seminaarin ilmoittautuminen on auki koulutuskalenterin kautta (vaatii UEF-kirjautumisen). Ilmoittautuminen päättyy 5.8.2024, jotta saadaan tiedot tarjoiluja ja Kuopio-Joensuu-Kuopio -kyytien järjestämistä varten. Ilmoittaudu siis nyt, miksi jäädä odottamaan!
Kevät tuo muuttolinnut lähellemme, mutta niiden tunnistaminen on vaikeaa. Jyväskylän yliopiston kehittämä Muuttolintujen kevät -sovellus auttaa tunnistamisessa vertaamalla äänitallenteen spektriä aiempiin tallennuksiin. Samalla karttuu tietoa lintulajien levinneisyydestä ja jopa niiden käyttämistä alueellisista ”murteista”. Lue lisää ylläolevan linkin takaa, ja asenna sovellus älypuhelimeesi!
Yle on ollut aktiivisesti mukana muuttolintuseurannassa ja mm. tutkaillut lintuseurantaa tekoälynäkökulmasta.
”7.5. Suuri muuttolintuilta klo 18.00
Muuttolintujen kevät -kokonaisuus huipentuu juhlalähetykseen Radio Suomessa tiistaina 7. toukokuuta klo 18.00. Suorassa lähetyksessä jutellaan kahden tunnin ajan muuttolinnuista ja vastataan kuulijoiden kysymyksiin. Paikalla Espoon Suomenojan lintukosteikolla ovat asiantuntijat lintututkija Aleksi Lehikoinen, eläinfysiologi Esa Hohtola ja toimittaja Minna Pyykkö. Lähetyksen voi kuunnella myös Yle Areenasta suorana tai jälkikäteen.”
Tarvitsetko paikan, jonne opiskelijat voivat palauttaa videotiedoston, etkä voi käyttää eLearnin Student video submission -aktiviteettia?
Voit käyttää OneDriveä ja pyytää opiskelijoita palauttamaan tiedostot haluamaasi kansioon.
Avaa OneDrive ja Omat tiedostot -sivu. Tarvittaessa voit lisätä sivun vasemmasta yläreunasta uuden kansion palautettaville tiedostoille painamalla Lisää uusi -painiketta.
Anna kansiolle nimi, jolla tunnistat sen myöhemminkin, esim. kurssin tai palautettavan tehtävän nimi. Samalla voit valita kansiolle värin, jolloin voit erottaa palautuskansiot muista kansioista helpommin.
Valitse kansio klikkaamalla sen edessä olevaa ympyrää ja valitse sitten sivun yläreunan työkaluista ”Pyydä tiedostoja” -painike tai klikkaa hiirellä kansion nimen lopussa olevaa kolmea pistettä ja valitse avautuvasta valikosta ”Pyydä tiedostoja”.
Kirjoita teksti, jonka haluat näkyvän palautussivulla, esim. ”Palauta videotehtäväsi tänne” ja paina Seuraava.
Kopioi linkki ja paina Valmis.
Välitä linkki opiskelijoille haluamallasi tavalla ja pyydä opiskelijoita palauttamaan videotiedostonsa tähän kansioon.
Palauttaja ei tarvitse UEF-tunnuksia, kuka tahansa linkin saanut voi palauttaa tiedoston.
Palautusvaiheessa kysytään palauttajan nimi ja nimi lisätään tiedoston nimen eteen.
Saat sähköpostiin ilmoituksen palautuksista.
Voit myös lopettaa tiedostojen pyytämisen poistamalla tiedostopyyntölinkin kansion käyttöoikeuksista.
Opiskelijat, jotka palauttavat tiedoston tämän linkin kautta, voivat vain ladata tiedostoja. He eivät voi tarkastella tai muokata kansion sisältöä, he eivät siis näe muiden tekemiä palautuksia.
