Viikon vinkki 12/22

Tutkimuksesta tukea opettajan ja asiantuntijan työhön 

Oletko joskus miettinyt, että olisipa kiva ymmärtää yliopistotyötä laajemmin ja syvällisemmin ja tietää, mitä on tutkittu. Aika ei vain yleensä riitä artikkelien etsimiseen, lukemiseen ja luetun pohtimiseen. Me opettajatkin useimmiten luemme – ja kirjoitamme – vain niitä oman substanssialamme artikkeleita. 

Yksi varsin mukava foorumi aloittaa tutkimukseen tutustuminen on Yliopistopedagogiikka-lehti, jota päätoimittaa UEFin kasvatustieteen professori Laura Hirsto. Lehdessä julkaistaan sekä vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita että kuvauksia kehittämis- ja kokeiluhankkeista. Lehti ilmestyy verkossa kahdesti vuodessa. 

Tässä pari nostoa uusimmista numeroista. 

Huhtasalo, Blomberg ja Kallio kirjoittavat digiteknologian vaikutuksesta opettajan ammatti-identiteettiin.

Identiteetillä tarkoitetaan tässä jatkuvaa identiteettityötä, jonka avulla opettaja muodostaa ja ylläpitää mielekästä ja koherenttia käsitystä itsestään ja asiantuntijuudestaan. Artikkeli esittelee kiinnostavasti opettajan asiantuntijuuden osa-alueita ja niiden muutosta: 1) substanssiosaaminen opetusalalta, tieteellinen asiantuntijuus eetoksena; 2) kontaktiopettajan eetos, lähiopetukseen perustuvat pedagogiset taidot; 3) kasvatuseetos, kutsumusopettajuus; ja tuoreimpana: 4) digitaalisen teknologian osaaminen osana kriittistä pedagogiikkaa. 

Verkko-opetus haastaa opettajien asiantuntijuuden ja ammatti-identiteetin monin tavoin. On omaa osaamista koskevaa epävarmuutta, huolta vuorovaikutuskeinojen vähentymisestä sekä tunnetta työn merkityksellisyyden hiipumisesta. Tutkijoitten mukaan digitaalisen opetusteknologian lisääntynyt käyttö johtaa ammatti-identiteetin uudelleen muokkaukseen eikä prosessi ole helppo, pikemminkin kivulias. Tässä muutoksessa opettajat tarvitsevat sekä käytännön taitoja digitaalisten teknologioiden hallitsemiseksi että positiivisia kiinnekohtia uuden identiteetin rakentamiseen. Kuulostaako tutulta? 

Määtän, Asikaisen ja Katajavuoren artikkelissa käsitellään yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelutaitoja.

Monet opiskelijat ovat stressaantuneita, ajanhallinta on haasteellista ja valmistumiset pitkittyvät. Yliopistoissa on siksi rakennettu kursseja, jotka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja edistävät opiskelutaitoja. Artikkelissa esitelty kurssi oli itsenäisesti opiskeltava verkkokurssi ja opiskelijoitten psykologista joustavuutta, suunnitelmallista opiskelua, stressiä ja hyvinvointia mitattiin kurssin alussa ja lopussa. Lisäksi tutkittiin kurssin vaikutusta opiskeluun ja muutosta opiskelijoiden kokemuksissa. Tutkimus osoitti, että tällaisen kurssin avulla voidaan mainiosti edistää suurenkin opiskelijajoukon hyvinvointia ja opiskelutaitoja. 

Yliopistopedagogiikka-lehden Kehittäminen ja kokeilut -osiossa kerrotaan mm. tutkimustaitojen opettamisesta, yhteisöllisestä tiedon rakentamisesta ja opiskelijoitten myötätuntomentoroinnista. Kiinnostavaa, eikö vain! 

Vinkin tarjosi fasilitaattori-Helena 

Viikon vinkki 35/2021

Kognitiivinen ergonomia kuntoon 

Tietotulvaa, häiriöitä ja keskeytyksiä – niistäkö on tietotyöläisen päivä tehty? Jonkin verran niitä täytyy sietää, mutta ei kannata antaa puutteellisen kognitiivisen ergonomian haastaa hoksottimia enemmän kuin on pakko. Työterveyslaitoksen Aivotyö sujuvaksi -tietopankki esittelee tutkimukseen ja kokemukseen perustuvia keinoja sujuvoittaa tiedonkäsittelyapparaattinsa ponnisteluja. 

Lataa itsellesi esimerkiksi pakettiin kuuluva huoneentaulu tietotulvan hallitsemisen keinoista. Tarkastelkaa työyhteisössänne sitä, mitä tehdä sähköpostitulvalle ja kuinka saada yhteinen tieto helpommin kaikkien saataville. Vaikka aivot ovat kunkin pääkopassa omat ja yksilölliset, on niiden hyvinvointi myös työyhteisön asia. 

Viikon vinkin tarjosi Petri Karkkola ja UEF:n psykologian oppiaine, joka järjestää sekä terveyspsykologian erikoistumiskoulutusta psykologeille että terveyspsykologian erikoistumisopinnot terveydenhuollon ammattihenkilöille ja muille asiantuntijoille